Puuta koko vene, ja mökkimessuilua

Kauan se kesti, mutta sinnikkyys palkittiin.

Olen nimittäin kolmisen vuotta (ainakin) haeskellut, ja haeskelluttanut, puista puuvenettä puutarhakäyttöön. Ja nyt tosiaan löytyi sopivan kulahtanut. Kulahtanut hyvässä mielessä, että sen malttaa laittaa ajateltuun tarkoitukseen.

Alunperin näin veneessä mielessäni mansikkamaan, jos pohja olisi ollut rikkonainen. Vaan mieli on muuttunut matkalla sen verran, että laitetaan tämä kallelleen ja kylvän edustalle monivuotisia niittykukkia. Siemenpussit on jo.
Nyt vain pitäisi saada veneelle tarkoitettu paikka (ent. koiratarha) muokattua loppuun ja siirtää venhonen paikoilleen.

Tässä tämä 5-metrinen ihanuus :)

Ties koska saan ottaa kuvan, jossa niittykukat kukkivat venhosen edustalla :) Mutta hyvä jo tämäkin, projekti on ainakin nyt vaiheessa!

Kalajoen mökkimessut

Etukäteen jo tiesin, että kovasti prameaa on messutarjonta, ja hintataso sen mukaista. Tänään messujen toiseksi viimeisenä päivänä ehdittiin toteamaan asia omin silmin. Ja mikäs oli alueella käyskennellessä kun aurinko helotti taivaan täydeltä.

k

Tämä messualue uusine mökkeineen ei suinkaan sijaitse meren rannalla, vaan entuudestaan rannalla olevan mökkialueen takana (normi pienet mökit näkyvät tuolla taustalla), missä osa mökeistä on "rannalla" alueitten väliin jäävällä vesipoukamalla. Osa on hiekalla sattumanvaraisella merinäkymällä.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia oli kosolti, tässä muutamia:

Mukanamme ollut pieni kesälomahupulainen
keskittyi tutkimaan saunoja :)

Terassilla ja "mökötysmajalla" :) oli kunttakatto,
ja melko tuhdin kokoisella grillillä hirsikehikko.

Eurolavat valkeaksi maalattuna peittivät yhden köökin takaseinän. Hauska.
Itse tosin laittaisin tuollaisen ennemmin pihakeittiön seinämäksi.

Ja siitä tuli mieleen, että oma eurolava/kuormalavaprojekti on kesken... Pari lavaa vielä tarvitsisin.

Lienee tälle petiratkaisulle saatu idea vanhan ajan kokkasängystä :)

Kätevästi portaikon alle integroituna jääkaapit sun muut.

Melkein koko suku mahtuisi tämän pöydän äärelle. Tai kaksi pöytää siinä on perätysten. Tämä oli saatu aikaan Kalajoen ammattiopistolla.

Tässä mökkitalossa oli mukava tunnelma, vaikka tuiki tavanomaisilla valko-harmaa-mustasävyillä mentiinkin. Takaseinällä näkyvä tv oli liki ainoa väripilkku :)

Kaunista ja harmonistahan tuo tasasävyisyys on, mutta näin letkassa katsottuna mikään ei juuri erotu toisistaan...
Pikkuvesselikin havainnoi samankaltaisuuden tuumaamalla eräästäkin kohteesta, että täällähän käytiin jo - vierekkäiset talot olivat niin samankaltaisia.

Mahtikeinu.

Ulkotakka ja poreamme.

Pöytä, joka kestänee niin hiekan kuin tuulenkin tuiverrukset.
Betoni ei hetkessä haperru.

Puuta pyykkien pitimiksi.

Kiva idea, tämäkin.
Ikkunaverhon tai sälekaihtimen tilalle seinän ulkopuolelle puinen koristeleikattu liukuovi - vai miksi tätä sanoisi.

Hulppeat mökkitalot tarvitsevat tietenkin arvoisensa terassit.

Tämänkaltaisen ulkotulialueen toteuttaminen on ollut mielessä jo muutaman kesän.

Summa summarum - sinne jäivät uudet huvilamaiset talot, 

ja rannalla olevat vanhat mökit - kumpi parempi kenenkin mielestä.

Niin, ja poislähtiessä käytiin vielä ottamassa tuntumaa oikean paloauton rattiin :)

JA sitten uimaaaaan...

Tätä pikkuhupulaisemme odotti jo jonkin aikaa. Vesikin oli melko lämmintä.

Kesäkuun viimeinen

Vielä vähän ihan just loppuvan kuukauden kukkivia:

Valkoisia

Pihlaja.
Kovasti oli kukkia. 

Mahtaako tuo nyt tarkoittaa, että talvella tulee paljon lunta, vaiko ei yhtään...

"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna", sanoo sananlasku.

Mutta niinkin olen kuullut, että paljon marjoja, paljon lunta.
Pitää muistaa nyt talvella kumpi uskomus toteutuu!

Juhannusruusu.
Aina ihana. Varjoisassa paikassa kukkii vielä näinkin myöhään.

 Kielo ja metsätähti.
Vieri vieressä ja sulassa sovussa - ovat kukkineet jo.

Kalliokielo.

Muheva on.

Kukertavan sinertävän lilahtavia :)

Lemmikki.
Söpö.

Syreeni.
Mikä lie tämä yleisempi versio...

Unkarin syreeni.
Hieman tuota tavallista syreeniä prameampi.

Mesimarja.
Kolmisen vuotta sitten istuttamani pari tainta rönsyävät runsaan iloisesti!

Pitsikaulus. 

Suosittelen, koska pärjää hieman huonommallakin hoidolla.

Nukenkaulusta luulin ostavani, mutta onkin pitsikaulus. Enpä erota niitä...

---------------------------------

Kässäripussin...

...kätköistä jämälankaosastolta löytyivät nämä. Afrikankukkaakin olen harjoitellut.

Mihin nämä mahtavat päätyä... Luulen, että pysyy sellaisena ajatusten nollaamisprojektina.

Mutta tuo Afrikantähti - jos viitsisi tehdä paljon tuollaisia valkoharmaita, niin siitä voisi tulla suht tyylikäs torkkupeitto... Jämislangat tosin eivät siihen riitä :)

Kesän keskiössä

Tänään juhannusaattona vietetään kesäpäivänseisausta eli vuoden pisintä päivää.

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan kesäpäivänseisauksen tarkka hetki oli tänään kello 8.04, notta tällaista triviaa juhannusaattoon :)

Kesäasuja

Liikkeellä oleva kesäflunssa sai otteeseensa, mutta ei ole kaatanut sängyn pohjalle (vielä), joten jotakin on kevään vaihtuessa kesäksi väkerreltykin:

  

 

Kesäkukkaluukki.

Syksyllä väkertämäni  http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/syyssoppailua.html 

 ruukku"pyramidi" sai päällimmäiseksi lumihiutaleen, 

seuraavaksi kerrokseksi nuken/pitsikauluksen ja

alimmaiseksi minimixmiljoonakellon (kolmella värillä).

Kaikissa on nuppuja (=ovat elossa), vaan eivät vielä kukoista.

Katkottu Terijoensalava pukkaa uutta versoa...                                           ...lisäkatkottu palakin versoaa irtonaisena polttopöntössä :)

Heinäseipäistä katkottiin päät ja väkerettiin nimellinen aitaus 

rajaamaan vanhoja marjapensaita ja nyt etualalle istutettuja pioneja.

Syksyllä siirrän riviin lisää KUKKIMATTOMIA pioneja varjon puolelta. 

Näissä on sentäs nuppuja.

Pihamaalla on ennestään pari vastaavaa aitausta,
jotka esittelin viime kesänä yhteisblogissa:

http://teeitsepuutarhaan.blogspot.fi/search/label/Hein%C3%A4seip%C3%A4%C3%A4t 

..

Kolmen sortin mansikatkin ovat saaneet reunustetun penkkinsä mansikkakankaineen. 

Satoa odotellessa, raakileita on ainakin.

 

Romut valjastettu ympäristö"taiteeksi".

Viime kesänä hermostuin elämänlangan rönsyilemiseen ja 

ohjasin ne kasvamaan pitkin heinäseipäitä.

 http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/06/kannattaa-ainakin-kokeilla.html

Nyt keväällä kaivoin perusteellisesti entisen rönsyilyalueen ja siirsin muualle... 

Elossa ovat, ja nyt saavat rönsytä (eikä entisellä paikalla näy ainuttakaan verson alkua!!!)!

Lisäkuvia tulee, jahka ovat kunnolla vallanneet uudet "kehikkonsa" ;)
Kehikon sammaloitumisprosessi vaan ei ota onnistuakseen...

Ehdittiin käväistä merelläkin - 

Viking Grace vei meidät viime viikonvaihteessa Tukkisaareen (Tukholmaan) ja takaisin.

Ruotsin hovi vietti ristiäisiä samaisena päivänä kun jo seilasimme takaisin kohti Turkua.

Laiva oli hienosti nykyaikaistettu. Vallan mainioita tiloja olivat muun muassa oleskelusohvat aurinkokannella - ja aurinkoinen sääkin suosi meitä.

Kamerassa vain oli kaksi kuvaa - loput ovat kännykässä.

Hei ny! heiluttaa pihasaunan nallekin - seuraavaan kertaan.

Kukkii kukkii

Valkoisten kukkien juhlaa!

 

Omena

Kirsikka


 Saskatoon, eli marjatuomipihlaja

 Tuomi

Kirsikka ja omenapuu kukasssa. Omenapuun aurinkoisemmalla puolella on kukkia reilusti, toisella puolella taas ei niinkään. Tosin leikkasin nyt kevättalvella reilummin tuota vähäkukkaisempaa puolta...
Sateiden jälkeen on niin vehmaan vihreää, että. Kirsikan juurella rehottavat saniaiset, taempana isokokoisia, edustalla vuosi sitten siirrettyjä pienempiä. Ja kielot leviävät vimmalla :)

Tässä tarhassa kukkivat ensin keltaiset.
Talonpoikaispioni ja kalliokielot on varmaan seuraavana vuorossa.

Käväisin puutarhaliikkeessä aikomuksena hakea muutama multasäkki, mansikantaimia ja mustaherukkapensas...

ja kuinkas sitten kävikään...

Mukaan lähti myös miljoonakelloja, lankaköynnös, lumihiutale, pioni, runkoruusu, kuukausimansikka, ja ne aiotut 30 mansikantainta; 10 Kaunotar, 10 Kulkuri ja 10 Honeye-nimistä. Hyvin mahtuivat taustalla näkyvään reunustettuun kehikkoon.

Mustaherukkapensas unohtui. Pohjan Jätti -niminen mustaherukka on haussa, on kuulemma isot marjat.

Äitenpäiväruusuja oli vielä jäljellä, ja tämä varsin kukkaisa runkoruusu oli jäänyt ränsistyneimpien taustalle muilta huomaamatta, joten tottakai pääsi matkaan mukaan. 

Kaipaa kyllä juurelleen jotakin muutakin lankaköynnöksen kaveriksi...

Ruususta puheenollen; ihmeiden aika ei ole ohi - sain ruusun talvehtimaan varastossa. Vahingossa huomasin paperipussissa uinuvan ruusupurkin ja siellä oli ELOA! Hennon vaaleanvihreitä lehdyköitä, jotka ovat jo virkistyneet näin hienosti! Huom! äiti kun tätä luet :)

Ei huono tällaiselta puoliviherpeukaloiselta :)

Kevään ensimmäinen ostos oli sarviorvokkiruukku - 

nätti on vielä.

No nyt se vasta kevättääkin

(Alkaa otsakkeet toistaa itseään :))

Noh, lapio heiluu ja kottikärryt ovat kovilla :) Maa-aines vaihtaa paikkaa niin tiuhaan, ettei kamera ehdi joka vaiheeseen mukaan. Muutaman kuvan sentäs nappasin.

Istutuksia marjapensaiden edustalle.
Ensin muutti (kauhakuormaajalla) pari isoa marjapuskaa muualle, sitten kuorittiin vanhaa nurtsia pois, uutta maata tilalle, katekangasta, koloja, joihin pari pientä Timantti Tuijaa ja yksi pylväs Tuija Brabant.
Katekankaan päälle kivituhkaa ja laakea kivikin löysi paikkansa taustalta.
Sivulle (valkea kiven nurkka näkyy) muutti pioni eri maakunnasta - ottikohan nokkiinsa...

Töyhtöhyyppäkin uskalsi tulla kaivuuksille, hyvin viihtyi matoapajilla.

Lokit ne seuraavat rohkein mielin ja lennokkaasti kylvökonetta.

Kliivia kukkii sittenkin!
Vahingossa huomasin, kun tämä oli ikkunaan päin kukkimattoman kliivia-pöheikön piilossa.
Nokkiinsa ottivat parin vuoden takaisesta mullanvaihdosta, eivätkä kukkineet viime vuonna lainkaan.

Enpä ole sen koommin multia vaihtanut, vain lisännyt - vähän.

Ilta-apetta; isot siiat pääsivät savustuspönttöön.
Kannen aukaisun jälkeen höyry vaan leijuu...


















Projekti...

Keräilin kottikärryllä markilta kuormalavoja (omaan) jemmaan.
Nähtäväksi jää, mihin nämä päätyvät ;)

Kevättää, edelleen

Kierrätin taas. 
Kaappien kätköistä takavasemmalta (niitä paikkoja tuntuu riittävän...) tuli vastaan muutamia erikokoisia vanhan kansan valkoisia tyynyliinoja - niitä sellaisia, missä ei ole "sisäläppää" pitämässä tyynyä paikoillaan.

Ja kun pihasaunan laude- ja pyyheliinoille varatut vanhat pärekopat ovat odottaneet vuoritusta, niin kas -> tyynyliinoista pari oli just sopivan kokoista sellaisenaan toimittamaan vuorituksen virkaa. Ompelukone sai siis olla rauhassa kun loppuosan liinasta taittelin kopan pohjalle.

Silityksen ohella ikkunanpesu meinaa tihkaasta. Silittämistä on onneksi harvoin, mutta ikkunat pitänee pestä aina silloin tällöin. Valuva norovesi, rättien kanssa tuskailu, ja vaikka kuinka tarkasti koettaa lastalla kuivata, niin raitoja meinaa jäädä -> ei kiva.
Hain sitten useamman tuttavan suosittelemana akkukäyttöisen Kärcher-ikkunapesurin.

Pesuri-sanan tosin korjaisin kuivaimeksi, koska ikkuna pitää edelleen pestä itsenäisesti omin kätösin, mutta kuivaaminen sujuu tällä vekottimella ilman tuskaa... Ja ilman raitoja. Hintansa väärti.

http://www.karcher.fi/fi/Tuotteet/Home__Garden/Ikkunapesurit.htm





Vatsatauti jylläsi meidän väellä viime viikolla, helpotti välillä ja otti uudelleen otteeseensa.
Pikkupoika sairastui ensin ja toipuessaan kaipasi toimintaa.

Puutarhahommia riittää aina, ja apuri oli innokas - ainakin jonkin aikaa kerrallaan :)
Pojan kottikärryt ovat kyllä huomattavasti ehommat kuin mumminsa vastaavat :)

Näitä hommia tehtiin, ennen kuin mummille iski tauti lievempänä paria päivää myöhemmin...

Kala ui - vaan ei täällä. Virvelöinnin kuivaharjoittelua kotinsa terassilta - hyvin jo sujuu ja siima lensi mallikkaasti - puuhunkin saakka pariin otteeseen :)

Huom. koukun tilalla on muovinen leikkikala...

Äityliininsä toivuttua jo vähän vatsaflunssan jäljiltä sujui kotiparturointi.

Kätevä värkki tuo läppäri - hyvin pysyi poika aloillaan. Tuskin huomasi piirretyltä kun mummi nappasi kuvan :)