Valkoisten kukkien juhlaa!
Omena
Kirsikka
Saskatoon, eli marjatuomipihlaja
Saskatoon, eli marjatuomipihlaja
Kirsikka ja omenapuu kukasssa. Omenapuun aurinkoisemmalla puolella on kukkia reilusti, toisella puolella taas ei niinkään. Tosin leikkasin nyt kevättalvella reilummin tuota vähäkukkaisempaa puolta...
Sateiden jälkeen on niin vehmaan vihreää, että. Kirsikan juurella rehottavat saniaiset, taempana isokokoisia, edustalla vuosi sitten siirrettyjä pienempiä. Ja kielot leviävät vimmalla :)
Sateiden jälkeen on niin vehmaan vihreää, että. Kirsikan juurella rehottavat saniaiset, taempana isokokoisia, edustalla vuosi sitten siirrettyjä pienempiä. Ja kielot leviävät vimmalla :)
Tässä tarhassa kukkivat ensin keltaiset.
Talonpoikaispioni ja kalliokielot on varmaan seuraavana vuorossa.
Talonpoikaispioni ja kalliokielot on varmaan seuraavana vuorossa.
Käväisin puutarhaliikkeessä aikomuksena hakea muutama multasäkki, mansikantaimia ja mustaherukkapensas...
ja kuinkas sitten kävikään...
Mukaan lähti myös miljoonakelloja, lankaköynnös, lumihiutale, pioni, runkoruusu, kuukausimansikka, ja ne aiotut 30 mansikantainta; 10 Kaunotar, 10 Kulkuri ja 10 Honeye-nimistä. Hyvin mahtuivat taustalla näkyvään reunustettuun kehikkoon.
Mustaherukkapensas unohtui. Pohjan Jätti -niminen mustaherukka on haussa, on kuulemma isot marjat.
Äitenpäiväruusuja oli vielä jäljellä, ja tämä varsin kukkaisa runkoruusu oli jäänyt ränsistyneimpien taustalle muilta huomaamatta, joten tottakai pääsi matkaan mukaan.
Kaipaa kyllä juurelleen jotakin muutakin lankaköynnöksen kaveriksi...
Ruususta puheenollen; ihmeiden aika ei ole ohi - sain ruusun talvehtimaan varastossa. Vahingossa huomasin paperipussissa uinuvan ruusupurkin ja siellä oli ELOA! Hennon vaaleanvihreitä lehdyköitä, jotka ovat jo virkistyneet näin hienosti! Huom! äiti kun tätä luet :)
Ei huono tällaiselta puoliviherpeukaloiselta :)
Kevään ensimmäinen ostos oli sarviorvokkiruukku -
nätti on vielä.
Voi että mitä ihanuuksia kaikki!Niin viehättäviä valkoisia kukkia,tuomesta tulee ihana tuoksukin. Ai,käykö sinunkin puutarhalla noin. Se on myös minulle aivan vaarallinen paikka,tuntuu,että joka lajiketta pitäis saada meille. Keskiviikkona kävin,mukaan lähti pari isoa amppelikukkaa,suuri särkynyt sydän ja viisi puskaa palavaa rakkautta. Kyllä mä haen vielä syysleimuja ja jotain muutakin:)
VastaaPoistaPuutarhaliikkeissä on kaiketi ihan turha luulla käyvänsä sillä mielellä, että hakee vain ennalta mietityt jutut - aina mukaan tulee sitä ja tätä ja vähän tuotakin! Ja loppukesästä taas sama juttu poistomyynnissä :)
PoistaNoh, kesä on vain kerran vuodessa :)
Huokaus....tosta ei puutarha ja ryytimaa enää parane!
VastaaPoistaVoi kuule, kyllä tää on vaan harrastelijan hommaa... Ja koskaan ei tuu valmiiksi :(
PoistaIhanaa silmänruokaa tarjoilet täällä,se on melkein yhtä tarpeellista kuin muukin ravinto!!
VastaaPoistaSinä saat varmasti muutakin hyvää oloa tästä kasvatustyöstä. ;)
Joku sanoi että pölyttäjiä on ollut vähän,toivottavasti sen verran kumminkin että satoakin tulee
syksyllä (vaikka sitähän emme vielä kumminkaan mieti vaan nautimme ensin kesästä...)
-rusomarja-
Voi kiitos -> se silmänruoka - nyt sitä riittää kun kulkiessaan ympärillensä tiirailee (ja nettimaailmassa surffailee) ja niistä saa ideoita omiinkin teelmyksiin - vähän liiankin kanssa joskus. Mutta sitä tekee mikä kenestäkin hauskalta tuntuu.
PoistaMeillä on pörrännyt puskissa, joten voi muutama marjakin/hedelmä syksyllä ilmestyä - mutta juuri näin kuten sanoit - nautitaan tämä alkava kesä ensin! :)