Hyvä Tuomas joulun tuopi

Sieltä se tulla jollottaa, tasaisen varmasti - joulu <3.
Tänään 21.12. onkin jo Tuomaan päivä.
"Tule meille Tuomas-kulta, tuoppa joulu tullessas, oluttynnyri olallas, piimäjuusto pivossas".

Olen jo aikoja sitten todennut, että jahka ensin päästään pyhäinpäivään, niin sitten heti on isänpäivä ja siitä ei ole kuin pyrähdys itsenäisyyspäivään - ja heti perään tupsahtaa joulu. Näin se menee joka vuosi :)
Ja tänään on myös talvipäivänseisaus - siis huomenna alkaa päivä pidetä!

Tuossa aloituskuvan raamien keskellä on vanha Tuomaan ristiksi nimetty - tosin tämän tekijä on ottanut taiteellisia vapauksia vuoleskellessaan... :) Siitä ei ole tietoa, koska risti on tehty, mutta tekijä oli syntynyt 1906.


Joulusuunnitelmat ovat selvillä: saadaan kokoontua koko perheen (tytär perheineen, mun vanhemmat, veli) voimin ja minä ynnä mieshenkilöni vastaamme aaton jouluruokailusta.
Äitini tuo tekemänsä perinteiset kotikaljan, maksalaatikon sekä gluteenitonta joululimppua.


Gluteenitonta leipää tosin tein itsekin, kun silmiini sattui sopiva (lue: helppo) ohje... :)
Saaristolaisleivän nimellä on ohjeessa, mutta sehän vain passaa joulupöytäänkin.

Saaristolaisleipä - gluteeniton

Onnistui hyvin ja hyvältä maistuu. Ohje löytyy täältä:
https://torkkujajanokkosia.com/emmiliia/2015/05/16/gluteeniton-saaristolaisleipa


Luumukakku - gluteeniton 

Tekaisin myös luumukakun - kätevään pakkaseen mahtuvaan pitkulaiseen kertakäyttövuokaan.

Hyvä ohje ja helppo tehdä.

Ohjeen nappasin täältä:

http://sarinkotona.blogspot.fi/search?updated-max=2017-12-11T19:57:00%2B02:00&max-results=7

Ohjeesta poiketen keitin pehmeät luumut soseeksi (jätin myös sattumia) ja vaihdoin vain jauhot gluteenittomiksi eli Viljatuotteen vaaleaan jauhoseokseen.

Tilasin just tuota jauhoa pari 5 kg pussia tuolta Viljatuotteelta. Toisen pussin annan äidilleni, jolla on vilja-allergia eli kaiken pitää olla luontaisesti gluteenitonta.

Huom. Joillekin keliaakikoille saattaa sopia kaurakin (ei kaikille), mutta parempi on pelata varman päälle ja käyttää kaikille sekä keliaakikoille että vilja-allergikoille täysin gluteenivapaita jauhoja.

Marinoidut punasipulit

Ja joulupöytään tulee myös marinoituja punasipuleita, koska sellaisia osui maisteltavaksi pitkästä aikaa eräässä pikkujouluruokailussa.
Kokeilin ensin pienet satsit paria ohjetta ja sitten vielä kahta muutakin.
Päädyin lopuksi tekemään kahta makuraadin (mieshenkilö ja minä) arvioinnin jälkeen näiden ohjeiden perusteella:

Ensimmäinen (oma suosikkini):
https://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/marinoitu-punasipuli

Ainekset:
2 punasipulia
0.5 dl punaviinietikkaa
2 rkl sokeria
muutama mustapippuri (itse laitoin mustapippurirouhetta muutaman kierroksen)
0.5 tl suolaa
1 dl öljyä (itse laitoin vajaan dl, oliiviöljyä)
   
Valmistusohje
1.
Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi.
Kiehauta etikka, sokeri, pippurit ja suola.
Lisää joukkoon punasipulit.
Kiehauta.
2.
Anna jäähtyä ja lisää öljy.
Jäähdytä.

Ja se toinen ohje (mieshenkilön suosikki):
http://sillasipuli.blogspot.fi/2011/08/marinoitu-punasipuli.html

(Tämän ohjeen puolitin)
4 punasipulia
½ dl punaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
1 dl sokeria (puolikas annos 0,5 dl, mutta tähän laitoin vain n. 3 rkl)
suolaa ja mustapippuria

Kuori sipulit. Leikkaa sipulit mahdollisimman ohuiksi renkaiksi mandoliinilla tai veitsellä. Yhdistä muiden ainesten kanssa ja jätä marinoitumaan huoneen lämpöön tunniksi. 

Mausta suolalla ja pippurilla (lisäsin nämä kaikki kerralla muiden ainesten kanssa). 

Psssst. Tämä on myös hyvä lahjavinkki - vielä ehtii!

Joululaatikoita valmistan huomenna valmissoseista, mutta koko perheen suosikin imelletyn perunalaatikon teen aasta alkaen äidin ja mumman just tarkalla ohjeella: keitä perunat suolattomassa vedessä, kuori kuumina jne... :D

Viikkoa ennen joulua käytimme viimejouluisen lahjakorttimme (:D): "Romanttinen illallinen kahdelle" - lovely <3
Lahjakorttia ei voikaan käyttää missä tahansa, mutta onneksemme yhtenä vaihtoehtona oli Uppalan Kartano Seinäjoella - tämä oli jo aiemmin hyväksi ruokapaikaksi testattu. 

Sinne siis aktivoin netissä etukäteen tämän saamamme lahjakortin - http://www.gift4you.fi/

Maukasta oli kolmen ruokalajin fiininpuoleinen illallinen. Alkuun tuli ekstrana myös paljoa lupaava keittiön tervehdys - amuse bouche.
Ja kun ajoissa olimme ruokailuasialla, niin koukattiin ex-tempore Seinäjoen Kaupunginteatterin kautta ja saimmekin vielä mattimyöhäisinä paikat "Yksi mies, kaksi pomoa" -farssiin. Janne Kataja pääroolissa nauratti yleisöä yleisön kustannuksella - ja se nauratti kyllä...

Vähän joulutuunauksia yms.

Osan joululahjoista olen paketoinut valmiisiin, mutta tuunattuihin lahjapaketteihin.

Nyt syksyllä lakkautetuissa Seppälän liikkeissä lahjoittivat loppuunmyynneissään samalla pois kaiken mainos- ja pakettimateriaalinsa. 

Ja, noh, niitä valmispaketteja otin mukaani muutamia (mitä kehtasin).

Vähällä vaivalla peittyi liikkeen logo; näkyvimmät tussilla suttaamalla ja päälle tarrateippiä ja isompiin paketteihin liimailin paperisuikaletta logon päälle. 

Näitä tuunauksia olen toki tehnyt ennenkin - olen jemmannut hyvät valmiit kartonkipaketit ja tuunannut ne uudelleen käyttöön peittämällä liikkeen logon tavalla tai toisella :D. Ja ne ryynipaketit yms. uuskuoseillaan ovat aina sopivia.

Kierrätystä, kierrätystä - vähällä vaivalla.

Lahjan saajien tiedän kierrättäneen paketin edelleenkin. Sepä vasta onkin hyvä asia.

Sitten kierrätin yhden kirjan hetken inspiraatiosta ja joskus nähdyn muistikuvan mukaan... 

Kirja leikkelöityi ensin näin:

...eli viiden sivun suikaleisiin leveydeltään 2 cm ja ne pituudeltaan: 1 täyspitkä ja kolme seuraavaa kaksin kappalein 1 cm aina edellistä lyhyempi.

Niputin leikkelöidyt suikaleet ensin "nykynuppineulanipseillä" ja sitten kokosin kuvion ja niputin sen pyykkipojalla. Näin koostettujen päädyt oli hyvä liimata kasaan. Muuten se ei olisi onnistunutkaan... olisivat olleet levällään kuin ne ns. "Jokisen eväät" :D

Lopputulos on tällainen:

Naturelli ja "kultaistettu" :)

Mistä lie nettimaailman selauksista on tuo mielikuva näihin tullut... Alkuperäinen malli oli kyllä mielestäni runsaampi... Ei voi muistaa tarkkaan :D

Suihkauttelin rustiikisti kultaspraytä, lisäsin näihin kultaliimakimalletta ja vähän helmiä...
Kolme kappaletta tein, ja kyllä siinä yksi kirja meni - kun jätin piirroskuvasivut leikkelemättä.

Mutta nyt on aika laittaa blogi joulupaussille ja keskittyä olennaiseen :)
Hyvää joulunaikaa just sulle <3

Kesähuvit kuvin

Niin kauan kun kukat kukkivat ja ulkona vihertää, on kesä, eikös...

Kalenterin vaihtuvat sivut näyttäkööt mitä näyttää (ja säätila).

Mutta jonkinmoinen kesäkuvakooste lienee paikallaan kun ollaan jo elokuun viime metreillä.
Aloittelin tätäkin juttua jo reilut pari vkoa sitten kun olin vielä lomalla... Pitänee todeta vain, että loma vierähti nopsaan, ei tullut aika pitkäksi.

Kesän ruukkukukkia: valkoiset verbenat, gloksiniat, marketat, pelargoniat summuut ovat yhä voimissaan.
Ja kyllä ne sinisetkin ovat yhä kuosissaan.



Kukkapenkeissäkin kaikki hyvin, siniset ritarinkannukset kurkottelevat pilviin ja kukkaa pukkaavat mm. malva ja kuunlilja.
Mutta erikoishuomion saa tämä yksilö:

Jouluruusu kukkii!!!
Vihdoinkin. Eikä kuulemma ole outo ilmiö, että tähän aikaan vuodesta kukkii, kun tiedustelin asiaa tuolla somemaailman puutarharyhmässä...  Näin ainakin Itä-Suomessa ja Turun seudulla.
Mutta - siis elossa on ja kukassa - kolme vuotta siinä menikin (ja muutama kukkataimi), että tämän ihmeen näin. Jättekiva!



























Sisätiloissa ovat orkideat innostuneet kukkimaan, valkoiset perhosorkideat varsinkin. Tuo alempi pieni lilan värinen orkidea on pukannut hiljalleen uutta kukkavanaa jo pitkään, ja nyt palkitsi odotuksen yhdellä kukkasella. Lisää kukkia näyttäisi kohta pullahtavan...

Marjasatoa tarjoilevat vadelmat, pensasmustikat, mustat ja punaiset viinimarjat...

Mansikoitakin on tullut mukavasti.

Mutta mutta - linnut ehtivät napata saskatoonit :( - tontillamme lienee siis varsin flavonoidipitoisia tirpuusia. Samaten katosivat kirsikat... Ja tämä katoamistemppu kävi just silloin kun olimme muutaman päivän poissa tontilta. Harmi :(
Karviaiset kypsyttelevät itseään vielä puskissa.

Pihamökissäkin on ollut vilskettä, vierailijoita on kestitty mennen tullen :)

Vierailuista aasinsiltana: tein pitkästä aikaa tarjolle vanhan ajan lehtisalaatin munakastikkeella tällaisella versiolla:

2 kovaksi keitettyä kananmunaa, 1 rkl sokeria, 1/2 tl suolaa, 1 tl sinappia, 

2 rkl laimeaa etikkaa tai sitruunamehua, 1-2 dl kermaa.

Erottele keltuaiset ja survo ne hienoksi, sekoita muut ainekset ja lopuksi pehmeän löysäksi vatkattu kerma.

Kaada kastike revityn lehtisalaatin päälle. Paloittele jäljelle jääneet valkuaiset ja lisää pinnalle.

Salaattiin voi lisätä vielä mm. kuorittua avomaan kurkkua ja retiisiä siivuina.

Olipa hyvää, pari kertaa olen tehnyt jo uudelleenkin.

Kaksi karhunvatukkapensasta kasvaa rehottaa, saavat kohta oman tukiaidan. Josko nyt talvehtisivat hyvin, niin ensi kesänä voi jo odotella satoakin...
Kanttarelleja ei ole - vielä ainakaan - löytynyt kummoisesti, mutta metsämustikoita riittää.

Ja huhtikuun lopulla ostettu orvokki se jaksaa kukkia yhä vain. Aika lailla itsekseen on pärjäillyt, siksi kai ei rehota vaan maltilla on kasvanut.

Turku, Naantali, Kristiinankaupunki, Tampere (Ratina ja Robbie W) - siinä kesäloman kauimmaiset käyntikohteet. 

Konsertteja ja kulttuuria (sama asia... :)) pääasiassa.

 

Pikkumiehen vakio kesälomavierailu vierähti nopsaan - touhukasta oli <3

Toisin kuin viime kesänä, niin nyt aurinko paistoi koko viikon, joten käytiin kolmena päivänä rannalla sillä seurauksella, että saatiin uudet rusketusraidat :)

Ja kun sirkuskin saapui kaupunkiin (lähelle), niin sinne - se oli pikkumiehen eka sirkuselämys; tykästyi.

 

Pikkutyttykin täytti vuoden ja sitä juhlittiin asianmukaisin menoin. Lahjapaketit näyttivät ensin olevan sivuseikka, koska korttien "lukeminen" oli tärkeää <3
Kakkuna oli tytön herkku, eli vesimeloni ja toinen herkku, pensasmustikka koristeena. Päällysteenä ollut soijavaahto ei maistunut - se kaavittiin pois :)

Nukkekärryjen (aiemmin esitelty täällä) pariksi mieshenkilö väkersi kissapotku"mopon" <3

  

Huvilakauden päättäjäisviikonloppuna teimme yhdistyksen puitteissa retken Uumajaan.

Olipa helppo reissu, kun Vaasasta Wasalinella oli ylitys. Oli oikein lähimatkailua.

Laivalla oli tarjolla Strömsön entisen kokin Micke Björklundin suunnittelemat tarjoilut saaristolaistyyliin. Ja olipa hyvää!!!
Kalapöydän kaikki tarjottavat lohen savustamisesta marinoituihin silleihin yms. valmistetaan laivan omassa keittiössä. Tarjolla oli myös lähiruokaa (lammas- ja kalkkunafarmeilta jne.). Ja sen oli makuistakin, ettei mitään einesruokaa ollut tarjolla.
Jälkiruokavalikoimankin edessä piti arpoa, kehtaisko ottaa vielä vähän lisää :D
Smaklig måltid - kertakaikkiaan.

Ja Uumaja esittäytyi kovin nättinä auringon paistaessa. Uumaja-joen rannat oli maisemoitu kauniiksi, oli ihanat puistot istutuksineen ja kävelyreitteineen.

Viime käynnistäni olikin vierähtänyt jo 17 vuotta... Ennen muinoinhan - ennen 2000-vuoden ns. Vaasan laivojen loppua - Uumajaan laivailtiin useinkin. 

Varsinkin 70-luvulla harrastettiin näitä rasvanhakureissuja, eli laivareissaajat hamstrasivat sokeria ja voita tai Bregot-nimistä voimariinin tyyppistä levitettä (meille ei, kun näitä tuotteita oli omastakin takaa). 70-luvulla meille muksuille oli hienoa, kun sai ostaa jotakin "laivakarkkeja", Marabou-suklaata yms. Voi, eikun oi niitä aikoja. 

Nyt meillä oli pieni kaupunkikiertoajelu ja kävimme Avion-ostoskeskuksessa, missä oli mm. useita kenkiä myyviä liikkeitä: edullisesti sai esim. Rieker, Ecco ja Gabor -merkkejä.

Ja yhden naisihmisen kanssa "juoksimme" pika-pikaa samassa rakennuksessa majailevan Ikeankin läpi, mutta sieltä ei tullut isompia hankintoja, vakio-ostos oli uudet leikkuualustat ja jotain lamppua yms. sälää. Yön vietimme keskustan Scandikissa, ei voisi likietuisampaa hotellia olla.

Summa summarum: pitääkin käväistä useammin Uumajassa.

No niin, nuhanenä täällä on päivittänyt tekstit ja lisännyt Uumajakuvasarjan.

Nuhis siksi, että Uumajan tuliaisena sain melkomoisen flunssan, enkä edes hepeneillä ollut liikkeellä... Eilen vielä silmät vuoti niin, että piti lukeakin vain joka toinen kirjain :D
Kun nyt vielä loppuisi köhiminen, alkaa jo kylkiluita aristaa.

Josko sitä ehtisi jo tutkailla, mitä kaikkea teidän kesäänne on kuulunut :)

Pulleita palloja

Jos nurkilla kasvaa sammalta summuuta sen sukulaista väärissä paikoissa ja se on vaarassa tärveltyä (!?!), niin talteenhan se on haettava.

Väärän paikan sammaleet pääsivät sammalpallokokeilun kohteeksi.

Ja sisusta. Niin. Enpä taiteillut pajusta palloa vaan muotoilin kanaverkkoa sinnepäin pallomaiseksi. ja sulloin sisustaan vastaharavoitua lehtimoskaa... Hmmm. Tuskin kutistuvat kasaan tuolla sisustassa ihan heti.

Sammaleet sidoin pallojen päälle sidontalangalla. Kolme palloa päällekkäin seivästettynä keppiin ja keppi pystyyn kukkalaatikkoon.

Pallojen kaveriksi kokeilin muotoilla sammalsydämen, mutta niin, että sammal tuli kanaverkon sisäpuolelle.
Tikulla seivästetty niin ikään kukkalaatikkoon pystyyn.

Tiedä tuota onko tuo kanaverkko nyt niin kiva näkyvillä. Mutta hyvä tuota oli muotoilla, ronskinpaakin otetta kesti.

Onpa kokeiltu.

Tässäkin yhden lajin verkkopallokokeilu :) Toinen meistä voitti 2-1.

Kyllä nuo ruukutuspöydät on vaan kätsyjä. Mulla niitä on kaksin kappalein, yksi siellä ja toinen täällä :)
Vanhoista jostakin mistä lie kasattuja - ei niin kauniita, mutta asiansa ajavat.

Myskikurpitsa taittui keitoksi.
Kurpitsanpalat suolaveteen kiehumaan, taisin heittää sekaan pari pientä perunaakin. Sauvasekoittimella sileäksi ja tuorejuustoa sekaan. Maun tarkastus ja lautaselle. Omnomnom...
Niin oli kiirus lautaselle, ettei ehtinyt saada mitään kivaa lisuketta pinnalleen. Esim krutonkeja tai ruskistettua sienisipulisilppua tai rapsakkaa pekonimurua tai smetanaa tai... :)


Ei mulla muuta.

Vielä vähän...

muissa maissa...

Matkalaukun pohjalta löytyi reilun viikon takaisia tunnelmia; muun muassa muutamia välimeren tyrskyissä hioutuneita pyöreitä kiviä, 1 appelsiini (aurinko maistuu vähän enemmän kuin kotilähikaupasta ostetussa...), ja oliiviöljyä (rosmariinimausteinen) oliiviöljytehdaskäynnin tuomisena.


Näistä pyöreäksi hioutuneista kivistä on tehty mm. Lindoksessa mestarillisia katukivetyksiä,  kyljelleen ladottujen vaaleitten kivien lomassa oli kuvioita tummista kivistä. Taidokasta.





Ja nyt kun vielä on tuoreessa muistissa (hyvä asia sekin :D) rodoslaiset maut, niin piti niitä kokeilla kotikeittiössäkin!

TsaTsaTsaa, tsatsikiin ei ehtinyt vielä viikossa kyllästyä, joten ainekset esille ja hommiin. Raastettu kurkku ja maustamaton jogurtti valumaan. Valkosipulin kynnet myös raasteeksi ja muut ainekset sekaisin ja maustumaan. Teen uudelleen.
Netistä löytyy ohjeita jos jonkinmoisia, täältä mm: http://www.porinsuomikreikkary.net/ruoka/

Ostin munakoison ja mieshenkilö ihmetteli, että mitäs siitä. Heitin, että moussakaa varmaan. Pääsipä tuo yllättämään töistä tulleen; oli munakoisoviipaleet itkettymässä ja laatikon teko hyvässä vauhdissa! Läppärillä kävi katsomassa ohjetta - tarkasti oli varioinut, eli saa tehdä toistekkin. Omatekemästäni onkin jo aikaa. Tuonpa siis taas joskus munakoison :)

Herkuttelu on salittua, varsinkin näin keväällä nuo pihatyöt tasaavat tilannetta.
Ja jos vielä välillä ehtii käydä vesikenkäjuoksullakin, niin hyvä sekin.
Viikolla oli yllätysaamukin, lunta oli sadellut sen verran, että maa peittyi - suli nopsaan pois.

Kätevä muuten tuo muovi tms. noitten roskien kuskaamiseen. Kottikärryt täyttyvät niin nopsaan ja niistä tippuu moskaa pitkin ja poikin. Tällä vetää kerralla isommankin kasan pois kuleksimasta (täällä metsikön reunamille maatumaan).

Vielä vähän Rodoksen tunnelmia, ensin kasvi- ja lopuksi ruokasellaisia.
Nyt heti talvikauden jäljiltä olikin vielä ihanan vihreää, kun aurinko ei ole vielä kuivattanut kaikkea ruskeaksi.


Akaasiapuu.

Juudaksenpuu.

"Nimitys on peräisin vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan puulla oli alun perin valkoiset kukat, mutta ne muuttuivat häpeästä punaisiksi, kun Juudas hirttäytyi sen oksanhaaraan kavallettuaan Jeesuksen. Tämän vuoksi puuta pidettiin entisaikoina petoksen symbolina ja siihen suhtauduttiin pelolla ja epäluulolla."

400-vuotta vanha
oliivipuu oliivitehtaan
pihalla pinkit
pelargoniat
juurellaan.

Sitruuna- ja appelsiinipuita oli liki jokaisen tontilla. Olisihan se kätevää hakea omalta pihalta sitruunat vappusimaan... :)

 Viikunapuu - vihreät raakileet katosivat runsaaseen lehdistöön.

Hauskoja "päivänkakkaroita" ja rinteellä joitakin vahamaisia kukkia, niin pinkkinä kuin keltaisenakin.

Pelargoniat - villinä ja vapaina.
Olisipa tuokin hauskaa, jos täälläkin noin rehevästi kasvaisivat luonnonvaraisesti.

Ei sellaista kivikkokasaa tai -seinämää, ettei kukkaa pukkaisi.

Kallat runsaina puskina ja pasuunakukat muhkeina.

Rodoksen vanhassa kaupungissa maistelimme frappa-jäätelö -juoman

Perinteisen perusfrapan ohje:

1 kuppi kylmää espressoa
1 rkl ruokosokeria
0,5 dl kylmää vettä
täysmaitoa, jääkuutioita

Sekoita kahvi, sokeri ja vesi vaahdoksi esim. sauvasekoittimella tms. Kaada korkeaan lasiin. Lisää maito ja reilusti jääkuutioita. (Extrana voit lisätä myös jäätelöpallon).

Tavernan papukaija otti häiriintymättä päikkäreitä :)

Meidän mennessä saarella vietettiin paraikaa pääsiäistä - siis omaamme viikkoa myöhemmin.

Juhlan kunniaksi sunnuntaina hotellin väki pystytti ulkoalueelle grillijuhlat. Kokit laittoivat grillit kuumiksi; vartaassa pyöri possua niin kokonaisena kuin lihavartaina.
Aurinkolasipäinen kokki tuli urakan loputtua viereemme hikeä pyykien ja kertoi grillanneensa 2500 kpl lihavarrasta...

            



Grillijuhlat rennoin ottein, kertisastiat ulos ja noutopöydästä sait hakea mitä mielesi teki: tsatsikia, dolmadesia, fetasalaattia...

Mahtavan makuista oli pääsiäisleipä eli tsurekia/tsoureki.
On kuin pitkopulla, johon oli lisätty värjätyt kananmunat. Makeahko leipä, jonka taikinaan oli kyllä lisätty kaikki juhlavat ainesosat.
Harmi kun en räpsäissyt kuvaa. Netissä löytyy.

Huvittava (meistä turisteista) yksityiskohta oli, kun hotellialueen grillijuhliin (ja myös hotellin noutopöytäillalliselle) tuli useita paikallisia perheitäkin ruokailemaan.
Turistit tarkenivat kevyissä kesäpukimissa (yksi vilahti taustalle ilman paitaakin), kun taas paikalliset olivat kovasti talvisissa varusteissa - etualalla selin nainen karvareunuksellisessa toppatakissaan...
:)

Halutessaan sai vaihtaa yhden noutopöytäillallisen a´la carte-illalliseksi. Vaihtelua välimerelliseen kun aasialaista valittiin - oli upeat maut.
Aamupalalla terveellisesti päivä käyntiin - tuoretta hedelmää summuuta riitti valittavaksi. Tosin tuoreet friteeratut kalamarirenkaat houkuttivat...
Allasbaarista löytyi pita gyrostakin - revitty kanatäyte oli maistuvaa. Pita-leivän pohjalla on tsatsikia, punasipulirenkaita ja tomaattia. Paikalliseen tapaan annokseen lisätään myös friteerattuja tikkuperunoita, mutta ne jätätin pois.

Rodos-kaupungin kärjestä näkymää Turkin puolelle.
Käymättä on -  Kreikan saaristossakin riittää vielä koluttavaa!

Ja tämä on end of part 2/2 :)

Josko sitä vapusimaa laittaisi alulleen, vielä ehtii ;) - toukokuu on tuossa tuokiossa!