Kesäkuun viimeinen

Vielä vähän ihan just loppuvan kuukauden kukkivia:

Valkoisia

Pihlaja.
Kovasti oli kukkia. 

Mahtaako tuo nyt tarkoittaa, että talvella tulee paljon lunta, vaiko ei yhtään...

"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna", sanoo sananlasku.

Mutta niinkin olen kuullut, että paljon marjoja, paljon lunta.
Pitää muistaa nyt talvella kumpi uskomus toteutuu!

Juhannusruusu.
Aina ihana. Varjoisassa paikassa kukkii vielä näinkin myöhään.

 Kielo ja metsätähti.
Vieri vieressä ja sulassa sovussa - ovat kukkineet jo.

Kalliokielo.

Muheva on.

Kukertavan sinertävän lilahtavia :)

Lemmikki.
Söpö.

Syreeni.
Mikä lie tämä yleisempi versio...

Unkarin syreeni.
Hieman tuota tavallista syreeniä prameampi.

Mesimarja.
Kolmisen vuotta sitten istuttamani pari tainta rönsyävät runsaan iloisesti!

Pitsikaulus. 

Suosittelen, koska pärjää hieman huonommallakin hoidolla.

Nukenkaulusta luulin ostavani, mutta onkin pitsikaulus. Enpä erota niitä...

---------------------------------

Kässäripussin...

...kätköistä jämälankaosastolta löytyivät nämä. Afrikankukkaakin olen harjoitellut.

Mihin nämä mahtavat päätyä... Luulen, että pysyy sellaisena ajatusten nollaamisprojektina.

Mutta tuo Afrikantähti - jos viitsisi tehdä paljon tuollaisia valkoharmaita, niin siitä voisi tulla suht tyylikäs torkkupeitto... Jämislangat tosin eivät siihen riitä :)

Kesän keskiössä

Tänään juhannusaattona vietetään kesäpäivänseisausta eli vuoden pisintä päivää.

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan kesäpäivänseisauksen tarkka hetki oli tänään kello 8.04, notta tällaista triviaa juhannusaattoon :)

Kesäasuja

Liikkeellä oleva kesäflunssa sai otteeseensa, mutta ei ole kaatanut sängyn pohjalle (vielä), joten jotakin on kevään vaihtuessa kesäksi väkerreltykin:

  

 

Kesäkukkaluukki.

Syksyllä väkertämäni  http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/syyssoppailua.html 

 ruukku"pyramidi" sai päällimmäiseksi lumihiutaleen, 

seuraavaksi kerrokseksi nuken/pitsikauluksen ja

alimmaiseksi minimixmiljoonakellon (kolmella värillä).

Kaikissa on nuppuja (=ovat elossa), vaan eivät vielä kukoista.

Katkottu Terijoensalava pukkaa uutta versoa...                                           ...lisäkatkottu palakin versoaa irtonaisena polttopöntössä :)

Heinäseipäistä katkottiin päät ja väkerettiin nimellinen aitaus 

rajaamaan vanhoja marjapensaita ja nyt etualalle istutettuja pioneja.

Syksyllä siirrän riviin lisää KUKKIMATTOMIA pioneja varjon puolelta. 

Näissä on sentäs nuppuja.

Pihamaalla on ennestään pari vastaavaa aitausta,
jotka esittelin viime kesänä yhteisblogissa:

http://teeitsepuutarhaan.blogspot.fi/search/label/Hein%C3%A4seip%C3%A4%C3%A4t 

..

Kolmen sortin mansikatkin ovat saaneet reunustetun penkkinsä mansikkakankaineen. 

Satoa odotellessa, raakileita on ainakin.

 

Romut valjastettu ympäristö"taiteeksi".

Viime kesänä hermostuin elämänlangan rönsyilemiseen ja 

ohjasin ne kasvamaan pitkin heinäseipäitä.

 http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/06/kannattaa-ainakin-kokeilla.html

Nyt keväällä kaivoin perusteellisesti entisen rönsyilyalueen ja siirsin muualle... 

Elossa ovat, ja nyt saavat rönsytä (eikä entisellä paikalla näy ainuttakaan verson alkua!!!)!

Lisäkuvia tulee, jahka ovat kunnolla vallanneet uudet "kehikkonsa" ;)
Kehikon sammaloitumisprosessi vaan ei ota onnistuakseen...

Ehdittiin käväistä merelläkin - 

Viking Grace vei meidät viime viikonvaihteessa Tukkisaareen (Tukholmaan) ja takaisin.

Ruotsin hovi vietti ristiäisiä samaisena päivänä kun jo seilasimme takaisin kohti Turkua.

Laiva oli hienosti nykyaikaistettu. Vallan mainioita tiloja olivat muun muassa oleskelusohvat aurinkokannella - ja aurinkoinen sääkin suosi meitä.

Kamerassa vain oli kaksi kuvaa - loput ovat kännykässä.

Hei ny! heiluttaa pihasaunan nallekin - seuraavaan kertaan.