Kierrättäen kirjanlehtiruusu- ja krakelointikokeiluja

Ei voi mitään, kokeilla pitää kun ajatus iskee ja on vähänkin aikaa (ajankäytön priorisoimisesta en puhu mitään...) :)

Suodatinpussikranssit, -pallot ja -kartiokuuset ovat mitä ilmeisimminkin yksi tämän joulun askarteluhiteistä. Niitä muita ovat mm. hernekoristelu, paperinaruvalolaatikot/paketit, joulupallokranssit...

Vanha joulupallokoristepussi on pyörinyt joulukoristeiden joukossa ties kuinka kauan - eivät kuitenkaan ole olleet esillä aikoihin. On lommoisia, värivikaisia summuita.

Halusin vaihteeksi jotakin rustiikkista. Kirjan sivuista (tai mistä vain ruttaantuvasta) saa tuolla samalla suodatinpussi-idealla ruusuja - ja kolhiintuneet pallot tulee ohessa tuunattua ja kierrätettyä. Jemmassa on muutama styroksipallokin, mutta odottakoot jotakin muuta kohtaloa.

Näin, ruusupallot päätyivät vanhaan oksista tehdyn ja valkoiseksi spreijatun kranssin keskustaan.


Seuraavaksi kokeilin vihdoinkin sitä krakelointia. Ostin tykötarpeet, eli halkeilulakan ja -maalin... Kallista lystiä. Mutku mutku - pakko kokeilla :)

Tytön vanhat (ja jo vähän perstuneet) kumpparit kokoa 35 oli ullakon kätköissä (olipa yllätys :)) - oikein hyvät siis krakelointikokeiluun.

Samaan kokeiluun päätyi myös yksi ruukunsuoja ja muutama joulupallo.


Ensin pinnoille halkeilulakka, ja sen kuivahdettua läpinäkyväksi maalasin päälle halkeilumaalin.

Kuivumisen jälkeen tuli tällaisia lopputuloksia. Palloihin olen tyytyväsin.
Ruukkuun tuli olemattoman pienet krakeloinnit, mutta on sopivan rustiikkisen näköinen noinkin.
Saapaskin halkeili, osin isommasti ja osin pienesti.

Kokeilin sovittaa saappaaseen havuja ja nauhaa. Saatan keksiä tuolle vielä jotakin muutakin. Nyt näyttäisi siltä, että vähemmän on liian vähän :D :D
Pitääkin harkita tarkoin, mitä seuraavaksi krakeloisin - viitsi vain hullutuksiinkaan tuhlata kalliita aineksia :)



Enhän se minä olisi, ellen olisi jo nämäkin ruusut tuunannut uusiksi :) Laitan sinne kokeilunhalun piikkiin tämänkin :)
suodatinpussiruusuja maljassa
Liotin peiteväriä (vesiväri vastaavaa) veteen ja kastoin suodatinruusuisen lasimaljan väriin - yläosan ruusut värjäytyivät hennon vihreiksi ja väri valui alaosan ruusuja liukuvärjäten.




Idea kokeiltu, toimii.







Tässä aiemmin esitelty iso havukranssi lopullisessa muodossaan kun sai valot ja...

  viime postauksessa esitellyn pienen puolukanvarpukranssin keskelleen.

Näkyy sisällekin mukavasti.
Laitoin kranssien alaosat kiinni siimalla ikkunapuitteen alaosaan ihan vain estääkseni tuulen liiallista heiluttelua. Hyvin toimii.



Joulun kukat!

En vain voinut mennä näiden ohi - valkoinen amarylliksen poikanen ja jouluruusu on kotiutettu... :)
Pieni havukuusikin jo lasimaljassa.

Niin vain on lumi maassa. Muutosta luvattiin kyllä lauhempaan ja vesisateisempaan suuntaan. Mutta vielä näin.

Joulukortit ja pari muuta juttua odottavat tekijäänsä - mahtaako joku kuljettaa ne kortit perille, se on eri asia se...

Kävyt ja havut -kranssishow

Nysse sai inspiraation...:)

Pajusta rengaskehikko, kuumaliimaa ja käpyjä.

Harmaalle vai valkoiselle ovelle...?

Valmista tuli kerros kerrokselta, 3 kerrosta riittänee.

Kuva vielä taustasta. Kuumaliimaa kului rutkasti, muutaman pötkön verran :)
Muutoin on luonnonmatskuja, ja taidan jättää tämän tällaiseksi ilman härpäkkeitä.

Tämän kranssin kehikko ei kasva luonnossa :)
Meille tuo sähkö virtaa maakaapeleita pitkin, joten ne ilmassa roikkuneet langat ovat virkaheittona. Osa on vielä paaluissa kiinni. Sieltä siis kierrätysvärkkiä kranssin kehikkoon, kuparista sähkölankaa. Piti saada nimittäin verrattain kookas kranssipohja; halkaisija on n. 66 cm. Hyvä tuli, taipuu ja pysyy kuosissa. Maalarinteippirulla keskellä antamassa mittasuhdetta.

Tein tämän kaksipuoleiseksi, eli on molemmin puolin havutettu. Hentoista lopputulosta koetin saada aikaan, joten hylkäsin männynhavut ja tein vain tavallisista kuusenhavuista, vähän on pihtakuusta seassa.

Kaksipuoleinen havutus siksi, että tämä asemoitui ulos ikkunalle. Jahka laitan led-valot kiertämään tätä, niin näkyy sisätiloihinkin mukavasti.

Ei se liian iso ole vieläkään :)

Niin, ja kun vauhtiin pääsi, niin lisää vain taivuttelemaan kuparilankaa.

Sydän muotoutui mustikan varvuista.

Loppuun vielä yksi ruusuasetelma. Tällaiset paperiruusupallot koristivat Härmän Kuntokeskuksella Kauhavan Ylihärmässä isänpäiväruokailua.

Ei pöllömmän näköinen tämäkään. Tämä ruusumalli on paperinarusta taittelemalla tehty.
Ohje on mm. täällä Tuulia Design-sivulla:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/tuuliadesign.kotisivukone.com/kuvat/IDEAT_/IDEAT-askartelu/ruusu_tyohje.pdf

Tuosta osoitteesta löytyy kaikkea muutakin mukavaa ;), ja Kauhavalta löytyy Tuulia Design -askartelumyymäläkin.

Visiitillä

Olipa varsin mukava viikonvaihde tuo juuri mennyt, oikein sitten erityisen mukava, ja monipuolinen!

Maakunnasta a ajeltiin maakuntaan b. Matkalla pysähdyttiin Kauhavan Alahärmässä Road Housessa ja siellä piipahdin mm. Finnmarinin liikkeessä.
Ja kyllä vain, houkutuksia oli tarjolla...

... ja houkutuksiin lankeemusta...
Pyöreän huopatabletin olin hankkinut jo aiemmin ja nyt lähti mukaan pari kanttista, ja yksi pyöreä kynttilä, joka tuikehti tuossa lasimaljassa. Tabletit jonossa korvaavat kätevästi kaitaliinan virkaa.

Road Housen kauppakujalla oli lisää houkutuksia.
Virkkaustaitoisille kuusen teko työn alle...


Sitten käväisin Kauhavalla Lankavassa. Seinäjoella oli Käsityömessut ja Lankavassa sen ohella markkinat.
Voi sentään, mutta kohtuudessa pysyin sielläkin: täytetyyny, pyöreät kassin rivat, maton kanttaukseen viininpunaista nauhaa, heijastinnauhaa ja pipojen tekijälle Alize-lankaa.

Aikaa siellä kyllä vierähti - oli muutama muukin matkassa (bussilasteittain) ja tuttujen kanssa jäi suustansa kiinni :)



Ja tuolta kun kotiuduin, niin oli aika kaivaa kahvikupit pöytään ja katsoa oliko edellispäivänä leivottu juustokakku yhä kuosissaan!

Minulla oli nimittäin ilo vastaanottaa vieraita - kaksi tekevää ja touhukasta naista, joita en tuntenut entuudestaan. Vaan eipä tuntunut lainkaan siltä, että ventovieraita olisi tullut kun pihamaallamme kohtasimme :)
Nämä tekevät ja touhukkaat naiset olen aiemmin kohdannut vain täällä blogimaailmassa, missä olemme kommentoineet juttujamme puolin ja toisin. Erinäisten sattumien kautta olimme saaneet sovittua treffit, kun kerrankin olimme samoilla nurkilla. Kas kun yksi on Pohjois-Pohjanmaalta, toinen Etelä-Pohjanmaalta ja tämä yksi tässä siitä keskeltä ja vähän etelästäkin välillä... Ei siis ihan joka päivä osuta samaan Pohjanmaan maakuntaan :)

Kertakaikkiaan hieno tapaaminen, kuin hyviä ystäviä pitkältä aikaa olisi kokoontunut, puhetta ja naurua riitti yllin kyllin ja aika vierähti nopeasti, liian nopeasti.
Olin ja olen edelleenkin niin tyytyväinen ja iloinen tästä visiitistä.

Mokomat :) toivat tuliaisiakin;
Ihanainen Intsu malttoi antaa tekemänsä kauniin mosaiikkiruukun ananaskukalla.
Ja Veikeän virkeä Vanha rouva (on sitten niin perusteellisen harhaanjohtava nimike...) oli askarrellut kauniit lahjapakkaukset, joista paljastui ihanaisia teippejä ja askartelumassaa.
Wow, huikean ihanat kiitokset vielä kerran näistäkin!

Tarjoilin rouville suolaista piirakkaa (ohje täällä: Piirakka) ja juustokakkua, jonka alkuperäinen reseptinimi on Lady Hilla, ja ohje on Creme Bonjour -reseptikirjasesta.
Nyt hilla vain vaihtui omenalohkoihin ja aroniahyytelöön, joka oli myös kakun kastikkeena.
Tein ohjeesta puoli annosta pienempään rengasvuokaan.
 

LADY HILLA
Pohja:
200 g voita
1 dl sokeria
2 huoneenlämpöistä kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte 1:
200 g lakkahilloa  (tämän korvasin pienillä omenakuutioilla ja päälle kaadoin ripauksen aroniahyytelöä)

Täyte 2:
4 kananmunaa
0,5 dl sokeria
500 g vaniljatuorejuustoa (ensi kerralla kokeilen sitruunanmakuista...)

Laita uuni lämpenemään 170 asteeseen. Sekoita kerralla KAIKKI pohjan huoneenlämpöiset aineet vatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Ihannevatkausaika 5 min.
Kun pohja on vatkattu, levitä se hyvin voideltuun, halkasijaltaan 24 cm irtopohjavuokaan (minä vuoraan pohjan ja reunat erikseen leivinpaperilla). Tee taikinasta myös noin 4 cm reunat (ohuemmatkin riittävät, 2 cm toimii). Levitä hillo (tai oma valitsemasi maku) taikinan päälle.
Täyte 2:
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi, lisää vaniljatuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja paista n. 1 tunti alaritilällä. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen tarjoilua muutaman tunnin ajan. Kakun voi hyvin valmistaa myös edellisenä päivänä.
Koristele halutessasi kakku esim. mintunlehdillä, tuoreilla marjoilla tai kuten minä: ananaskirsikoilla.



Ei mulla kovin paljoa ollut rouville näyttää tekemisiäni (eikä siltä puheensorinalta olisi ehtinytkään)
Yksi juttu oli jäänyt postaamatta täällä, joten oli jotakin ennen näkemätöntäkin esillä :)

Viime postauksessa näytin, miten kovettaa pitsiliinoja perunajauhoseoksella.

Ne pitsiliinat ovat osa isompaa kokonaisuutta, eli tällaista:

Nuo muut liinat saivatkin sitten toisenmoisen käsittelyn...
Osa löydetyistä pitsiliinoista oli hieman "oudon" värisiä ja melko nuhjaantuneita.
Tein melko radikaalin kokeilun ja kastoin liinat valkoiseen vesiliukoiseen ulkomaaliin! Kovasti pyytelin mielessäni tekijöiltä anteeksi tätä temppua... :)
Taputtelin märät liinat muoville kuivumaan, siirsin n. vuorokauden jälkeen puhtaalle muoville ja loppukuivaus oli leivinpaperilla pannuhuoneessa.
Tärkkääntyivät samalla koviksi.
Sitten vain sommittelu, langanpistolla kiinni toisiinsa ja seinälle.

Siinä nyt ovat mummojen vanhat pitsiliinat framilla.
Nuhjaantuneetkin ryhdistyivät ja saivat uuden elämän, eivätkä jääneet kaapin pohjalle.

Myrkyn ruskea, oudon "ehtakeltaasenveheriäänen" ja kulahtanut keltainen peittyivät kaikki maalin alle.



Nyt on joku asetelmien tekovillitys muutenkin, mulla siis.

Vessaa somistaa mukavasti tällainen
puoliharsopantahattu, pikkulaukku helmien pidiketaulussa :)
















Ihanaiset rouvat piti lähtöhalata liian pian perjantain iltapimeällä. Hei hei ja tavataan taas!

Seuraavana aamuna alkoi keväällä varattu reissu kohti Tallinnan risteilyä.
Laskin bussissa päitä mennen tullen, kaikki noudattivat annettuja aikatauluja ja risteily oli mukava, ruoka oli hyvää ja seurue iloinen.

 

Hyvin nukutti laivan hytissä, satamassa ei merenkäynti haittaa. Sää oli suotuisa, aurinkoinen ja tuuleton.

Laivan myymälässä oli kaikenmoista.
Tällaisen pipon kuvasin pipontekijälle, hintapyyntö on hieman toista kuin mitä hän näistä vastaavista pyytää...




Vilkasta on ollut, mielessä on pyörinyt ennen kaikkea rouvien visiitti. Tallinnaan pääsee aina visiitille, mutta mukavia uusia tuttavuuksia ei noin vain joka päivä tupsahdakaan eteen :)

Ja ensimmäinen vapaa viikonloppu kahdesta perättäisestä (harvinaista herkkua) oli jo näin mukava.
Ensi viikonloppuna onkin sitten tiedossa äiti-tytär viikonloppu -> Oopperan kummitus odottaa! Hui.

Kiertoon lahjakkaasti

Olin unohtanut hankkia sopivaa lahjapaperia, ja lahja piti antaa seuraavana päivänä... Eipä ollut myöskään sopivaa valmispaperikassia. Däääm.
Mutta paikassa nimeltä jemma oli useita mainospaperikasseja!

Pikkutunneilla keksin hakea sarjakuvalehtiä esille ja näin vanha repaleinen Aku Ankka -sarjis sai peittää mainostekstit, sivut liimaten vinksin vonksin ja näin sai 6 vee lahjansa "paketoituna". Pikkumies huomioi myös sarjakuvat kassista, lahjojensa lisäksi :)

Tuunasin vielä pari mainoskassia - tällainen tuli yhdestä. Molemmat puolet saivat samanmoiset härpäkkeet, eli kartonkisuikaleen ja päälle lehdykät avatusta paperinarusta.




Tässä vielä risusydän edellisestä postauksesta.

Hieman ovat kärsiintyneet, kun ovat saaneet oleilla ulkosalla varaston seinustalla nyt pari viime vuotta.
Ja on näitä kuskattu ees taas kun ovat koristaneet jos mitäkin tilaisuutta, sydämellisiä sellaisia :)
Siihen nähden siis hyvässä kuosissa.

Kuosissa pysymisen takaa osaltaan 3 mm paksu kuparilanka, josta taivuttelin isot sydämen muotoiset kehikot.

Kehikkoon punoin sidontalangalla risuja nippu kerrallaan. Aivan samoin kuin havukranssia punotaan.
Sidontalanka on hieman löystynyt vuosien saatossa.

Punonnat päätyivät molemmilta puolilta sydämen keskiosan kaareen.
Seinällä roikkuvat siiman varassa :)

Täällä olisi kyllä melkomoinen keko risuja uusiin risutöihin -> inspiraatio hoi! :)