3.9.2018

Majoneesimuffinseja ja paholaisen hilloa



3 dl vettä

3 dl sokeria
4.5 dl jauhoja (minä käytin Virtasalmen Viljatuotteen vaaleaa gluteenitonta)
1.5 dl tummaa kaakaojauhetta
1.5 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
0.5 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria


Resepti, jossa ei ole munia, ei rasvaa...?
Ai mutta siinä olikin majoneesia...? Just.

Tuo päivänä eräänä silmiin osunut kakkuohje jäi mietityttämään sen verran, että pakkohan se oli vatkata pois tuumauslistalta :D
Hankin oikein ohjeen suosittaman majoneesinkin :o

Tosin näin alkuun sekoittelin vain puoliska annosta (ehkä mielessä oli silti pieni epäilys...)




Ja kas - muhevan meheviä muffinsejahan sieltä uunista putkahti, ja makukin suklainen ja maukas.
Teen toistekin.


Jos innostuit majoneesikakusta, niin tässä vielä teko-ohjetta:


Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa majoneesi ja vesi sekaisin niin, että seos vaahtoaa hieman. 
Kaada majoneesi-vesiseos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita nopeasti sekaisin, älä vatkaa.
Annostele taikina muffinsivuokiin. Käytä joko tukevia muffinsivuokia tai muffinsipeltiä, koska taikina on löysähköä.
Paistoajaksi muffinseille riittää n. 15-20 min.

Alunperinhän tämä on kakkuohje, ja jos sen teet teet niin levitä taikina kahteen voideltuun n. 20 cm irtopohjavuokaan - tai yhteen isompaan irtopohjavuokaan.
Paista 175 asteessa n. 30-35 min. kunnes pohjat ovat kypsiä - kokeile kypsyys tikulla.

Täyteohjekin kakkuun on, mutta se ja alkuperäinen ohje löytyvät täältä:


------------------------------


Koska ei nuo tomaatit syömällä lopu, niin päästin osan niistä irrottelemaan chilin kera
Paholaisen hilloon!


Reseptiä googlettaessani huomasin yhden muista poikkeavan ohjeen, ja kun jutussa oli sopivat saatesanat, niin eikun tomaatit kattilaan porisemaan. Ja yksi chili (eli 1/4 koko chilisadosta :D).

1 kg tomaatteja
1 (tai 2) chiliä
1 punainen paprika
1 pieni punasipuli
4 valkosipulinkynttä
1 rkl basilikasilppua
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1 tl etikkaa
500 g hillosokeria


1. Kalttaa tomaatit ja pilko ne lohkoihin. Laita lohkot paistokasariin.
2. Ota suojakäsineet ja perkaa chilit. Pilko chilit pieniksi kuutioiksi ja laita paistokasariin.
3. Pilko punasipuli ja valkosipuli pieniksi kuutioiksi ja lisää kasariin (pyöräytin nämä vielä pienemmiksi leikkurilla).
4. Lisää mausteet, paitsi etikka. Laita kasari miedolle lämmölle, kunnes tomaateista irtoaa nestettä. Keitä n. 30 min.
5. Lisää etikka ja hillosokeri. Keitä 10-15 min.
6. Purkita pestyihin ja uunissa kuumennettuihin hillopurkkeihin. Säilytä jääkaapissa.


Käytin keitoksessa myös pensas- ja kirsikkatomaatteja, ja niiden kalttaaminen olikin tämän jutun työläin vaihe. Normikokoiset runkotomaatit sujahtivat kuoristaan suit sait.




Tätä tarjosin viime viikonloppuna saunavieraille mieshenkilön lehtipuuhiilloksella grillattujen hirvenlihapihvien kyytipoikana ja kyllä lusikka kävi tiuhaan purkilla, ääneenkin taisin kuulla hämmästelyä makujen yhteensopivuudesta. Mutta ihan samaa mieltä olin minäkin, hyvää siitä tuli. Ei tätä ohjetta turhaan kehuttu.


Ohessa vielä linkki juttuun ja alkuperäiseen ohjeeseen, jota muokkasin vähäsen (mm. chilin ja valkosipulin määrää vähensin, lisäsin paprikan (on muissa ohjeissa), rosmariinin jätin pois... :)
http://ruoka.ts.fi/makuammuntaa/syntisen-hyva-paholaisenhillo/


------------------------------


Sonja-karhunvadelmasadon ainokainen kypsä marja.
Siinä olikin miettimistä, miten tämän säilöö :D :D
Noh, riitti kahdelle maistiaiseksi. Herkullinen.

Nämä karhunvatukkaraakileet tuskin ehtivät kypsyä - sen verran myöhäsyntyisenä putkahtivat esille. Toinen samanmoinen terttu otti ja kuivahti.
Mutta iloinen asia on, että yrittää edes tehdä marjoja!



Kanttarellisadosta ei myöskään ole ollut säilömisen vaivaa (vielä). Ne vähät, mitä on löytynyt, ovat sujahtaneet kastikkeisiin.



Ohi on





Sinne meni huvilakauden päättäjäiset, venetsialaiset, muinaistulet - mitä kaikkia nimityksiä elokuun viimeiselle viikonlopulle onkaan.
Käytiin katsomassa melko mahtipontinen ilotulitus, varmasti suurin ja komein näkemistäni.
Jossakin näitä ilotulituksia on jo korvattu valoshow'lla.




Ohi on myös tämäkin: elokuun viimeisenä päivänä puimurit jyystivät viimeiset jyvät pelloilta ja sen myötä kuivurikin hiljeni.

Vuosi sitten viimeisiä jyviä puitiin vielä lokakuun ekalla viikolla, aina sateiden tauottua.
Oli kyllä peräkkäin kaksi toisistaan niin poikkeavaa syksyä, ettei olisi uskonut, ellei olisi itse nähnyt.


Sääkarttoja tutkailevat ennustivat, että helleraja saattaa rikkoutua vieläkin.
Notta kesäkeleissä jatketaan tätä alkanutta syyskuuta.




20.8.2018

Elokuun sitä sun tätä



Kesäisen kesän kesäinen elokuu on ja jatkuu vaan.
Niin on ollut taas monenmoista, että tästä ei selviä kuin kuvakoosteilla :D


Syntymäpäivät, joita ei vietetty, vietettiin kolmeen otteeseen :)
Etukäteen kävimme perheporukalla ruokailemassa Maksamaan Vesterössä, missä on saaristotila Varppi. Täällä oli kesäsunnuntaisin katettuna saaristolaishenkinen noutopöytä. Yksinkertaisesti maukasta.


Sitten nämä tutut kyläilijät tulivat meille ja kakuttelimme ruokailujen ohella.
Kalaisaa voileipäkakkua ja brita-kakkua.


Ja vielä oikeana syntymäpäivänä kävimme kakuttelemassa päivänsankarin kotona.
Juustopiirakkaa (ylihyvää), voikkarikakkua ja mansikkakakkua by mun äiti.
Kyllä nyt on kakuteltu. Ja ei-juhlittu :D
Ja tämä syntymäpäiviä viettämätön on isäni, joka täytti pyöreitä.
Lahjaksi hankimme tabletin, ei syötävän, vaan sellaisen, josta saa pyyhkiä pölyjä (kuten sanoo näistä hipaisujutuista). Hyvin löytyy netistä asioita pölyjä pyyhkiessään :D :D :D


Tällaisen rustiikin pärekortin tekaisin iskälle, maanviljelijälle ja metsän omistajalle; siinä se on suomalaisen satokauden loppuhuipentuma suomalaisen puulastun päällä. Paperinarulehdetkin ovat puusta peräisin.



Reilun viikon mittaisen jemmaan jääneen kesälomaviikkoni aikana tehtiin mm. Turku-Merikarvia -turnee.
Turussa ajeltiin saariston rengastiekierrosta maisemia katsellen. Kustavissa viivyimme jonkin aikaa. Paluumatkalla Asaisissa (nyk. Maskua) vierailimme marsalkka Mannerheimin syntymäpaikassa Louhisaaren kartanossa - mielenkiintoinen paikka.


Paluumatkalla saavuimme sopivaan aikaan tuttavien mökille, missä olivat juuri kippaamassa läjän ahvenia perkuupöydälle. Oi oi oi, savustettuna näitä sujahti ääntä kohti jokunen... <3 Parasta kalaa mitä tiedän. Edelleenkin.




Vapaapäivän talkootöitä vähäsen; kasa-ammunnan n. 70:lle kilpailijalle laitettiin ruokaa muutamana päivänä talkoovoimin. Mun aamuhukissa (paikkasin mieshenkilöäni, joka kuuluu metsästysseuraan (=talkooväki), mutta oli puintihommissa) tehtiin 20 kg jauhelihataikina ja paistettiin 3:lla pannulla litteitä lihapullia. Kyllä siinä aikaa meni, mutta lopputulos oli maukas.



Koska en päässyt töiden takia Isonkyrön 1700-luvun markkinoille, niin piipahdin ohikulkiessani Juthbackan markkinoilla Uudessakaarlepyyssä just menneenä viikonloppuna.
Totesin, ettei tavara maailmasta lopu... Ostokseni jäivät niukoiksi; Kekkeri-lasi, tuubipuristimia ja Pellervo-lehti vm. 1938.
Yleinen hintataso oli mielestäni nousujohteinen vrt. edelliseen käyntikertaani n. 3 v. sitten.




Menneenä viikonloppuna oli myös toiset tärkeät synttärit, 2-vuotiaan oma päivä <3
Heti aamusta yökkäreissä sai avata lahjapaketteja - ja eikun leikkimään!
Sitten ulkoiltiin, että äiskä sai leipoa ja iskä imuroida ynnä luututa iltapäivän synttärivieraita varten. Isoveli <3 lähti touhuamista karkuun kaverilleen :)



Satokuulumisia:

Totesimme heinäkuun loppupuolella, että ei voida olla pois tontilta (= kasvarin läheisyydestä), ellei ole joko päivittäistä avuliasta naapuria kastelemassa tai toimivaa kastelujärjestelmää. Ja niinpä tilattiin netistä Blumat, eli keraamiset porkkanat, 40 kpl:n satsi. Ei kehdattu edes ehdottaa kenellekään jatkuvaa kasteluhyppöötä, kun olisi ollut melko työläs sauma.
Blumat toimii todella hyvin - aiemmin kesällä hankittu oli ihan lelu tähän verrattuna. Kasvarin ulkopuolella on 200 l vesisaavi korotettuna, josta lähtee piuha jaettuna jokaisen runko- ja ruukkutomaatin juurelle sekä kurkulle, ja kasvarin ulkopuolella asuville kesäkurpitsoille sekä yhdelle pensastomaattipadalle. Säästää aikaa kastelussa ihan näin kotosalla ollessakin. Lisäkastelen vain lannoitetta. Kesän paras hankinta. Onnittelut hyvästä päätöksestä :)

Tomaattiähky voinee kyllä tulla kohta. Paholaisen hilloa teen ehkä vähän... Enimmäkseen tomaatit kyllä vielä menevät niineen näineen suoraan suuhun, salaatteihin, piirakoihin ja vokkeihin.
Muistutus ensi kesälle: keltaisia runkotomaatteja enemmän kuin punaisia - ovat herkullisia.



Marjapuskien sato alkaa olla finaalissa - ja ampparitkin ovat sokeripitoisten marjojen lumoissa -> sormeni saikin osuman, turposi eikä taipunut mihinkään muutamaan tuntiin! Mehumaija sai siis jo sekalaisen satsinsa, eli musta- ja punaherukkaa (sitä kyllä riittää yli tarpeen tällä tontilla) lisukkeinaan raparperia, karviaisia ja omenalohkoja. Heitin sekaan vähän myös saskatooneja ja vadelmia pakkasesta.
Pensasmustikoita myös on tullut kiitettävän runsaasti tänä kesänä, mutta niitä olen pakastanut sellaisenaan, talvella pääsevät sitten muffinseihin ja hyydykekakkuihin... 

Saskatooneista ja punaisista viinimarjoista tein jo aiemmin erikseen satsit mehua viinihapolla ystiksen vinkistä: tuli kyllä raikasta ja on vissisti vitamiinipitoisempaa kun ei maijalla höyrytä.


Kukista en nyt mainitse muuta kuin, että pari kesäkukkaa ovat jo kaikkensa antaneet...
Muut porskuttavat vielä.


Tällainen postausähky tällä kertaa.





20.7.2018

Kaikkien kesien kesä






Tarkeneeko?


Jostakin syystä tuo edellämainittu on ollut viime aikoina suosittu kysymys monen suusta... Just.

On tämä kyllä outoa ja kummallista... Ei ole vuodet veljeksiä eikä edes lähinaapureita.
Eilenkin käväistiin nopsaan (noh, meni siinä tunteroinen) meressä uimassa n. klo 19 jälkeen, ja väkeä oli rannoilla vielä vaikka ja kuinka...
Kohta koko meri on kuin linnunmaitoa (kaippa sekin on lämmintä :)). Mahtaa järvet ja pienemmät vesistöt jo kiehua :D




Merestä ja rannoista tuli mieleen, että rantaheiniäkin on montaa sorttia, mutta tätä minä en tunne... Sivistä mua jos sinä tunnet tämän.
Kivan näköinen, kun keskellä heinää on yksi kukkarykelmä.


Tämä ja monet muut luonnonkukka-asetelmat koristivat viime viikonlopun kalajuhlia.
Sää suosi ja kalavellikojulla sai myydä ei-oota iltapäivällä, eli väkeä oli taas pikkuinen saari täynnä auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta.


Minä talkoilin kahvitusluukulla. Oikein posliinikupeista saa kahvinsa juoda. Ja tiskiporukka pesi kuppia ja laseja sitä mukaa kun niitä kannettiin takaisin uuskiertoon. Kalavelli annosteltiin tukeviin kertislautasiin (siihenkin olisi posliinilautaset, mutta nämä ovat näitä hygieniajuttuja, kun käsin tiskataan. Just.).



Kukkakatsaus

Onpas hauska ilmiö tämä, kun viime vuonna kivellä majaillut orvokkiasetelma on siementänyt kivituhkalle ja uusia orvokkipuskia on tupsahdellut sieltä ja täältä.Ja ihan reilun kokoisia puskia ovatkin.


Orvokkeja puskee tuivionkin lomasta, samoin tuijien juurilla on omansa.



Viimekesäinen asetelma oli tällainen yksivärinen, joten on hassua kun noin monen väristä orvokkia nyt pukkaa :o
Kuinkahan paljon niitä tupsahtelee esiin ensi vuonna... :)



Venhosen edustalta siirretyt päivänkakkarat kukkivat nyt kolmessa eri paikassa.




Ja venhosen vierustalla kukkivat nyt vain ruukkuruusut ja niittyneilikka. Malvat avautuvat piakkoin. Tornionjokilaakso- ja Tarja-ruusut ovat jo kukkineet, samoin arovuokko. Jouluruusu on kukkinut koko kesän, eli onkin kesäruusu :D <3
Näiden lisäksi kukassa ovat mm. sininen ritarinkannus, pikkusydän, akileijat. Suopayrtti vasta aloittelee kukintaansa.


Tämä heinittynyt jokin...? kukkii myös.

Ja huomioi uusi kaarisilta. Sen mieshenkilö tekaisi noin vain sekä käytännön syistä että koristeeksi. Onse kätevä isäntä. Minä petsasin harmaaksi.

Hyvä kun tuli tehtyä pihahommia toukokuulla (maalausta, uusien alueiden muokkausta yms.), niin nyt ei ole tarvinnut juuri muuta kuin ajaa nurmikko, sitäkin harvakseltaan. NIIN ja kastella, kaikkea ja paljon, pitkä puutarhaletku ja kastelukannut ovat olleet käytössä useammin kuin mitkään muut "työkalut".





Pioni-ihanuudet kukkivat vielä reilu viikko sitten, kunnes tuli yksi sadekuuro (!) ja siihen menivät. Olisi vissiin pitänyt laittaa se sateenvarjo suojaksi...



Kesän ruukkukukkia 


Nukenkaulusta, lobeliaa, maahumalaa ja keijunmekkoa, tähtisilmää ja laventelia



Paahteelta varjoon siirretyt:
- hortensia ja isolehtinen muratti
- ruusuliisa ja maahumala <3 uusi ihastus mulle tuo ruusuliisa
- minttu ja isolehtinen muratti
- siemenistä kylvetyt orvokit
Taustalla bataatin kanssa kasvaa salaattikerän jämä, thaibasilika sekä leinikit, jotka eivät sitten edistyneet kasvussaan alkua pidemmälle - mikähän niillekin nyt sitten tuli... Osan siirsin kukkapenkkiin, mutta sama juttu. Kukkakaupasta siis pitää hakea leinikit jatkossakin... :(





Siemenistä kasvatetut tuoksuherne (ihana tuoksu onkin!), pensaskrassi ja vanhoihin kottikärryihin pöläytin pussillisen niittykukan siemeniä - kohta pukkaa kärryllinen kukkaa!

Jos mulla oli viime vuonna se Suomi 100 eli sini-valkoinen teema kukissa, niin tänä vuonna värivalikoima on näköjään pääosin lilan eri sävyt valkoisen kera :)



Kasvarin ja ympäristönsä kuulumisia



Kehäkukat kukkivat, ja muualta siirretty humala kipuaa ristikkoaitausta pitkin.



Olen tunkenut samettiruusua sinne ja tänne - karkoittaa kuulemma kirvoja, ja hyttysiä (jotka tosin ovat tässä paahteessa kaikonneet). Kasvarissakin on yksi ruukku.



Mansikoita kypsyy nyt päivittäin n. 2-3 dl pikkuiselta alalta. Ehkei ihan tule talven tarvetta näillä 20:lla taimenella.
Tähän aikaan vuodesta yrttejä lisätään salaatteihin, marinaadeihin yms. reilulla kädellä.



Ja kasvari alkaa näyttää suht asialliselta kun n. 10 kirsikkatomaattiruukkua on löytänyt uuden kodin muualta. Olikin jo tilanpuutetta kun taimet lähtivät niin hyvin kasvuun :D Ongelma sekin. Peukalopään kokoisia alkuja on jo monissa, ja kukkia on edelleenkin paljon.



Runkotomaateissa on paljon raakileita, keltaiset tomaatit ehtivät ensin maisteluun - ja hyvältähän tietty maistui, varsinkin just se eka tomaatti :)
Punaisistakin osa punottaa jo vähän. Ja kukkivat niin, että tomaattivarsien kasvupäät on jo katkottu (käly kävi kurkkaamassa kasvariin ja neuvoi näin, katkoi ne sitten saman tien, että nykyiset ehtivät kasvaa ja kypsyä).
Itse olen poistellut alalehtiä ensimmäiseen tomaattivarteen saakka. Tätäkään en olisi tiennyt ilman Maatiaiskanasen blogista lukemaani neuvoa!

Yksi pitkäkurkku on jo syöty (arvannet, että sekin maistui hyvälle :)), ja pari muuta kokee kohtalonsa piakkoin :o :)
Vielä kasvussa olevat eivät vissisti täytä EU-direktiivejä kun ovat kovin kaarevan sorttisia :D

Nyt näillä helteillä pitäisi vissiin laittaa jokin suoja kasvarin katolle, koska se sijaitsee niin aurinkoisella paikalla...
Kesäkurpitsat piti jo siirtää kasvupusseineen pois kasvarista, kun taisi olla liian kuuma paikka niille ja kurpitsan alut pökertyivät irti emostaan :(

Ja tehokkaampaa kastelujärjestelmää pitää vissiin miettiä sekä hankkia se ajastin, koskapa ei voi olla tontilta kahta päivää kauempaa pois nykyisen kastelujärkkärin turvin. Onneksi olen paikalla nyt nämä helteet kun työt kutsuu, mutta loppuloman kohta koittaessa rantsilla ei ole ketään hetkeen... Pitänee lahjoa joku kastelemaan ainakin kasvarin asukkaat... :o



Vadelmissa on jo paljon poimintakypsiä.
Karhunvatukkaa tulee näköjään yksi kappale :o :) :D - mutta pääpointti on se, että selvisi talvesta (kiitos reilun lumipeitteen) ja kasvaa hyvin. Olen kärsivällinen tällä IV-V -vyöhykkeen rajamailla meren tuntumassa.
Pensasmustikoita ja saskatooneja sen sijaan tulee runsaasti ja jälkimmäisiä olen jo kerännytkin talteen (hui - tulipa se nopsaan taas tuo säilöminen).



Kuluva kesä on ollut varsin mainio myös ulkoruokinnalle, pihamökissä ei olla juuri vietetty kuin juhannus ystiksemme kera - kuinka ollakaan, just silloin oli vilpoisat kelit :o
Näin kesäisen kesän aikana pihamökissä ollaan vaan grillailtu mutta syöty ulkopuolella taivasalla.
Ja vaikka grillaamalla perinteisesti lehtipuulla saakin herkkua, niin usein kokkaillaan myös keittoja - esim. kaalikeitto uudesta kaalista, huikean hyvää.


Sukujuhlatkin pidettiin, pääosissa olivat mieshenkilöni sisarusten lapset perheineen, eli serkkutreffit. Mieshenkilöni eli serkkujoukon eno/setä tarjosi puitteet ja ruuan: keitteli sunnuntaina eräänä hirvikeiton (lapsille hirvenjauhelihakeittoa) ja minä tein 20 l kotikaljaa ja leipasin omppupiirakkaa kahvin kera (muutama toi lisuketta kahvipöytään). Kertisastioilla mentiin, joten kenenkään ei tarvinnut viettää aikaansa tiskialtaan äärellä.
55 nimeä näkyy olevan vieraskirjassa.
Kutsu oli fb:ssa kera vp.:n, joten tiesimme mihin määrään varautua.


Lankkupöydät summuut vanhat varastoissa lojuvat pöytäryhmät kehiin ja niin vain jokaiselle saatiin ruokailuun istumapaikka ja pöydästä laskutilaa. Matot lankkupenkeille ja vanhat pitsiverhot pöytäliinoiksi. Pikkuväelle pari ryhmää sähkökelarullista ja puupölkyistä :) Oli mukavat juhlat ja hyvin sujui (varsinkin kun minä olin sen viikonlopun töissä aamuhukeissa - onneksi oli Turku-käly apuna...)



Mummin pikkutytty (kohta 2 v) tässä vielä esittelee käpyä.
Eipä kävyssä sen kummempaa, mutta se, että miten monta ja ihmeellistä uutta asiaa pitää pikkuisen vielä opetella :)
Tämä vauhtitytty muuten matkii isoveljeä ihan kaikessa.
Esim. lierihellehattu vaihtuu vauhdista lippikseen, eli lippiin, kun isovelikin sellaista käyttää. Ja kun isoveli heitti kerraasti "lipin" lattialle vauhdilla, niin pikkusisko teki oitis samoin perässä... Yms. yms. yms.... Notta. <3 Voi rakkaus nuata mukuloota.




Jos kevät oli mahtava, niin kyllä tämä kaikkien kesien kesä on sekin vienyt mennessään niin, että eipä ole viitsinyt juuri tietsikan äärellä istua enää vapaalla ollessaan. Ja ulkona ei näe ruudusta mitään kun arska porottaa :D

Vaan heräsin se minäkin näin akkainviikon aikana, ja tulipa taas oikein sitten postauspläjäys - en vissiin osaa (tai ei tule aikaiseksi) postata vain yhtä aihetta kerralla, vaan tuuttaan kaikkea ruudun täydeltä :) :D
Tosin aloittelin tätäkin jo viikko sitten, mutta kun on niin kiva olla ulkona pienissä hepeneissä! :D
Mutta hei, viikonlopuksi luvattiin sadekelejä (se on se tämä akkaanviikko...), joten sitten on hyvä syy selailla kesäkuulumisianne blogeistakin.

Muksaa nimpparia, ja nyt erityisesti meille, joiden nimi osuu tälle nimikkoviikolle.





21.6.2018

Mittumaaria kohti



Keskikesän juhla lähestyy, ja kuinka ollakaan; jo aiemmin kaivattuja sateita on luvassa just nyt sitten juhannusaatoksi, ja viimeisimmän tiedotteen mukaan jopa myrskyä, joten parempi pysytellä poissa merimökiltä. Vähän jo sateli toissapäivänä, mutta lisää kaivataan, koska kyllä sitä kuivaa keliä on riittänytkin. Moni iäkkäämmistäkin ihmisistä on sanonut, ettei muista näin kuivaa kevätaikaa ja alkukesää aiemmin olleen.

Mutta vaikka kuivaa on ollut, niin jostakin ne hyttyset vain ilmestyivät inisemään toissa viikolla???
Thermacelleillä on siis kysyntää jos meinaa jotakin ulkona tehdä. Toukokuu olikin hienoa aikaa kun sai hepeneillä touhuta pihatöitä ja ilman hyttysten ininää.

Olen lomaillut kesäkuun alusta lähtien, ja ensimmäinen viikko sujui sukkelasti kun saimme hupulaiseksi tyttärenpojan. Viikko oli taas mukavaa vaihtelua meille kaikille, eikä tuon entisen tokaluokkalaisen tarvinnut viettää aikaa itsekseen vanhempiensä ollessa vielä töissä.
Muu lomailu on mennytkin sitten maalisutia heilutellessa, remppahommissa ja pihatöissä, ei tekeminen tekemällä lopu, huoh :) Aikomus oli konmarittaa oikein reilulla kädellä, vaan hyvä kun olen saanut vaate- ja liinavaatehyllyt siivottua. Yksi kesäteatteriesitys käytiin katsomassa ja ollaan kyläilty vähiinsä. Noh, juhannukselta takaisin sorville ja elokuussa vietän sitten loput lomasta.


Oli meillä vähän ohjelmaakin pikkumiehen kanssa; käytiin heti ekana arkipäivänä Ähtärissä moikkaamassa pandoja sekä muita eläinpuiston asukkeja.
Poika odotti eniten, pandojen lisäksi, näkevänsä ilvekset ja lumileopardin - ilvekset tepastelivatkin kuin catwalkilla konsanaan :)




Pojan muu aika sujuikin sitten pääasiassa moottoriurheilun parissa. Mutta kyllä hän oli välillä mukana kasvimaan kastelussa ja lapioi mummille kivituhkaakin. Meren rannalla leipäkivien heitto luonnistui mallikkaasti. Uimavesi oli vielä sen verran viileää, että kylpylässä loiskittiin. Olipa kiva viikko <3 Pikkusisko vähän kaipaili, mutta iltaisin höpöttelivät naamapuhelimella :)

Poika ajoi kaikki kulkupelit (paitsi traktorin, sitä ei aja yksin vielä) riviin ja komensi ottamaan potretin. Voi rakkaus <3 :D



Kasvarin elämää. Runkotomaateissa on jo raakileita, mutta ne itse siemenistä kasvattamat kirsikkatomaatit vasta kukkivat. Kaippa ne ehtivät tälle kesää...
Kesäkurpitsassa on jo hyvät pötkylät kasvussa ja kurkkukin teettelee jo evästä. Viiniköynnös sen sijaan ei mene eteen ei taakse, seisoo vain paikallaan kuin ö aapisen laidalla. Pitänee tutustua sen elämään vähän tarkemmin, että etenis edes kuin mummo lumessa :) :D







Pieni kesäkukkakatsaus :)



Keskellä olevassa kuvassa on venhonen saanut vihdoin uuden edustan kun hävitin heinittyneen niityn pois. Nyt siinä on vain pari (luonnon)havujuttua ja kivituhkaa allaan paksulti sanomalehtiä (niitä on mennyt tänä kesänä, ja paljon!).
Ruusuista kukkii Tornionjokilaakson ruusu, Tarja-ruusu vielä odotuttaa - hyvä vain, etteivät kaikki kuki samaan aikaan. Pionit ovat monella jo kukkineet. Vuosi sitten ne olivat kukassa vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, nyt varmasti parin viikon kuluttua.




Juhannukseksi mietin menua, kalaa nyt ainakin ja uusia perunoita.
Tein taas marinoituja punasipuleita jos hamppareita grillattaisiin jonakin päivänä.
Meille on jussiksi tulossa ystis koirulinsa kanssa - koiralla on omat eväät :D

Kaalilaatikko nam. Tein sen tuoreesta kaalista, vaikka kuvassa onkin kaalisalaattiin siivuttua talvikaalta...





Huomiselle 21.6. osuu myös kesäpäivänseisaus, eli on vuoden pisin päivä. Nopsasti meni taas puoli vuotta.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, aurinkoista keskikesän juhlaa <3