Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella

Niinpä niin - hienoa on tällainen kesä. Mitä sitten vaikka vähän ovat liikeradat hidastuneet, hikistä hommaa on välillä pelkkä ajattelukin :)
Joskus ajatukset ovat toki muuntautuneet teoiksikin:
 

Kuormalavat saivat vihdoin petsiväriä pintaansa. Isommat lavat ja taustalevy värittyivät harmaan purkin lopulla ja päällimmäinen pienempi lava sai pintaansa ruskeaa sävyä. Kahdenistuttava pehmuste on vielä hakusessa - nyt pitää istua vuorotellen vanhalla kulahtaneella... :)

Pyörätkin alkavat kietoutua pikkuhiljaa elämänlankaan eli karhunköynnökseen (tunnetaan myös nimellä isokierto). Sen verran kuivaa on ollut, etteivät nämäkään kovin virkusti ole villiintyneet :) Aina vettä saatuaan on tullut kyllä kasvupiikki. Sammaloitumisprosessillekin keli on ollut liian kuivaa.
Näyttää tuo sarvissa komeileva :) orvokkikin rönsistyvän. Josko ensi vuonna maasta nousisi niitäkin, siementää ainakin hyvin.

Mutta ruusut voivat hyvin :)

Viime kesältä talvehtinut kukkii ja kasvaa

Miniruusu äitienpäiviltä pukkaa kukkaa, eikä ole enää niin mini

Ja tätä runkoruusua on pitänyt tukea sieltä ja täältä, 

sen verran tuhdisti tulee painoa 

kun ruusut aukeavat rykelmissä

---------------------------

Pientä väkerrystä.
Kokeilin paria tekniikkaa ja samalla syntyi kortti viikonlopun synttärisankarille.
Kukkakimpussa on auringonkukka, joten aiheessa pysytään kortinkin osalta.




Korttimateriaaleina ovat ohut päreenkaltainen lastu, auringonkukkaservetti, tuorekelmu ja erikeeperi-vesiseos, ja pala paperia.
- Pitääkin kirjoittaa ne onnitteluterveiset...


Pientä väkerrystoimintaa on ilmassa muutenkin: 8.-10.8. on Isonkyrön 1700-luvun markkinat, ja sinne olen lupautunut äitini avuksi, ainakin yhdeksi päiväksi

Siellä taas muutama äitin tekemä sukkapari saanee uudet omistajat:
http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2012/08/pohjalaisia-perinnesukkia-vihkonen.html 

Tutustukaa markkinainfoon ja tulkaa paikan päälle:

http://www.1700-lmarkkinat.net/fi/

---------------------------

NIIN, ja kesäloma alkoi justiinsa (tai virallisestihan se alkaa tulevana maanantaina) :)
Saattaa olla, että ensi viikolla pensa palaa, kun saamme toistamiseen juniorin yökyläilemään :)

 Nyt ulos, pieni tuulenvire loiventaa hellettä.

Kesäasuja

Liikkeellä oleva kesäflunssa sai otteeseensa, mutta ei ole kaatanut sängyn pohjalle (vielä), joten jotakin on kevään vaihtuessa kesäksi väkerreltykin:

  

 

Kesäkukkaluukki.

Syksyllä väkertämäni  http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/syyssoppailua.html 

 ruukku"pyramidi" sai päällimmäiseksi lumihiutaleen, 

seuraavaksi kerrokseksi nuken/pitsikauluksen ja

alimmaiseksi minimixmiljoonakellon (kolmella värillä).

Kaikissa on nuppuja (=ovat elossa), vaan eivät vielä kukoista.

Katkottu Terijoensalava pukkaa uutta versoa...                                           ...lisäkatkottu palakin versoaa irtonaisena polttopöntössä :)

Heinäseipäistä katkottiin päät ja väkerettiin nimellinen aitaus 

rajaamaan vanhoja marjapensaita ja nyt etualalle istutettuja pioneja.

Syksyllä siirrän riviin lisää KUKKIMATTOMIA pioneja varjon puolelta. 

Näissä on sentäs nuppuja.

Pihamaalla on ennestään pari vastaavaa aitausta,
jotka esittelin viime kesänä yhteisblogissa:

http://teeitsepuutarhaan.blogspot.fi/search/label/Hein%C3%A4seip%C3%A4%C3%A4t 

..

Kolmen sortin mansikatkin ovat saaneet reunustetun penkkinsä mansikkakankaineen. 

Satoa odotellessa, raakileita on ainakin.

 

Romut valjastettu ympäristö"taiteeksi".

Viime kesänä hermostuin elämänlangan rönsyilemiseen ja 

ohjasin ne kasvamaan pitkin heinäseipäitä.

 http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/06/kannattaa-ainakin-kokeilla.html

Nyt keväällä kaivoin perusteellisesti entisen rönsyilyalueen ja siirsin muualle... 

Elossa ovat, ja nyt saavat rönsytä (eikä entisellä paikalla näy ainuttakaan verson alkua!!!)!

Lisäkuvia tulee, jahka ovat kunnolla vallanneet uudet "kehikkonsa" ;)
Kehikon sammaloitumisprosessi vaan ei ota onnistuakseen...

Ehdittiin käväistä merelläkin - 

Viking Grace vei meidät viime viikonvaihteessa Tukkisaareen (Tukholmaan) ja takaisin.

Ruotsin hovi vietti ristiäisiä samaisena päivänä kun jo seilasimme takaisin kohti Turkua.

Laiva oli hienosti nykyaikaistettu. Vallan mainioita tiloja olivat muun muassa oleskelusohvat aurinkokannella - ja aurinkoinen sääkin suosi meitä.

Kamerassa vain oli kaksi kuvaa - loput ovat kännykässä.

Hei ny! heiluttaa pihasaunan nallekin - seuraavaan kertaan.

Kannattaa ainakin kokeilla

Lehtikasaa pärvöttäessä käsiin osui kesäkuun Yhteishyvän Ruokaliite, josta nappasin hetken mielijohteesta pari ohjetta työn alle: raparperipiirakka ja raparperisorbetti.

Hyvät ja helpot ohjeet oli - mitä ilmeisemminkin kun onnistuivat :)
Sorbetin pitäisi antaa ensin jäähtyä kunnolla pakkasessa, mutta maistettiin uusien perunoiden jälkiruuaksi palaset piirakkaa ja vähäsen vasta lievästi kohmettunutta sorbettia kyytipojaksi.
Kannattaa ainakin kokeilla ennen kuin raparperikausi on ohi.


http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/raparperipiirakka/014120

http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/raparperisorbetti/014119 

Sitten seuraa omatoiminen :) mainoskatko Dr. Beckmann´in Värin ja liankerääjä -liinoista. 

Tytär kertoi tästä jutusta ja sittemmin olen kokeillut molempia sekä kertakäyttöliinoja (20 kpl/pkt) että kestokäyttöliinaa (kestää n. 30 pesua).

Ja voin sanoa, että toimii!

Esim. mustavalkoraidallisia voi pestä tummempien kanssa huoletta - ei värit sekaannu ja raidat pysyvät kirkkaina, valkoinen valkoisena jne.
Mitään punaista väriäpäästävää vaatetta en ole sentäs tohtinut valkoisen kanssa pestä - ihan niin kokeilunhaluinen en ole...
Kuvassa oleva kestokäyttöliina alkaa olla ilmeisesti jo loppusuoralla, koskapa entinen valkoinen liina on muuttunut tummanharmaaksi pesujen myötä :)
Kertakäyttöliinaakin pyöräytän koneessa  tapauskohtaisesti yhdestä kolmeen kertaa - riippuen miten tummana liina tulee pesusta takaisin. Kertakäyttöliina on melko pieni, joten kannattaisi laittaa se koneeseen pesupussissa, jos kone on herkkä "syömään" esim. pieniä sukkia tms. (minä laitan jos muistan, ei ole ahmatti pesukone...) - kerää se sinnekin ne värijämät :). Kannattaa ainakin kokeilla!

Elämänlanka - kaunis sana sinänsä, mutta tässä tapauksessa Voihan elämänlanka...

Elämänlanka (karhunköynnös lienee toinen nimi) on nopeasti kasvava, sitkeä ja etenkin nopeasti pitkien juuriensa avulla leviävä köynnös.

Kitkeminen ei auta - pitäisi kaivaa syvältä kuoppa paikkaan, jossa sitä on (ja kaivettu pitää viedä kauas pois, missä se kumminkin sitten vielä leviää...)

Hävityskonstin sijasta päätin laittaa sen kuriin "jos et sille mitään voi, keksi jotakin" -ajatuksella.

Laitoin muutaman kuivahtaneen pajunoksan (kuivan, ettei pajukin ala versota samaan ryppääseen!) kiertämään heinäseivästä ja "pakotin" muutaman elämänlanganalun kiertämään pajukeppejä myöten. Muuta ei tarvittu ja nyt se näyttää jopa ihan nätiltä köynnöskasvilta (?). Heinäseipään puolikas vain jäi liian lyhyeksi, mutta rönsytkööt takaisin alaspäin. Kannattaa ainakin kokeilla rikkakasvin ruotuun laittamista...