Vuodenaika, joka vie mennessään

Tämä marraskuu on yleisesti ottaen sellainen väkerryskuukausi.
Nyt on pohdinnassa, että tehdäkö joulukortteja vai ei...
Viipyillyt postilakko tuuditti siihen kuvitelmaan, että turha miettiä joulutervehdyksiä postitse. Ja nyt kun se lakko loppui, niin iski ihmetys, että ehtiikö tässä enää askarrellakaan!
Mutta kyllä se on joka vuosi muutama kortti väkerrettävä, että alkaa tuntua joululta :) Ilmankos on ollut niin outoa kun pöytäpinnat ovat olleet vailla liimoja ja paperisilppua ym. sälää :D
Jos jollakin hyvin simppelillä mallilla syntyisi muutama...



Tämän ison kranssin pohjan olen pyöräyttänyt jo muutama vuosi sitten.
Välillä siinä on ollut havuja ja valoja, tai pelkästään valonauhaa.

Nyt laitoin siihen vain minimalistisen vähän pihtakuusen havuja toiselle reunalle.



Ja se tuftaus - tosi mukavaa hommaa, ja tämäkin harraste, joka vie mennessään.

Hyvin vain vähäeleiset olen toistaiseksi kelpuuttanut esille.
Vaatii perehtymistä, ja nimenomaan muotokieleen.
Nämä minitekeleet pääsivät Ikean vanhoihin puukehyksiin. Olivat siniset alunperin, mutta spreijatenhan väri vaihtuu vikkelään.

Tarvikkeet tuftaukseen hain jo aiemmin syksyllä Kauhavan Lankavasta, tuftausneula ja pohjakangasta, mitä myydään pakalta. Kehikko pitäisi kyllä olla tukevampi, ja jalallinen, kuin tuo kuvassa oleva - mitään isoa työtä tuolla ei kyllä tarvitse suunnitella tekevänsä.
Välineurheilua se on tämäkin siis :D



Eniten aikaani olen kuluttanut makrameen parissa, se se vasta viekin mennessään - on niin paljon solmuja, mitä ottaa haltuun...
Kyllä alkaa olla purnukat punottuja, pitää kohta ottaa esille täysinäiset säilykepurkit ja punoa nekin... :)

Ja kun innostus iskee, niin materiaalilla ei ole niin väliä, tässäkin villalangasta syntyi tälle pullolle lämmike :) Ei paras punontamatsku.

Näillä pienillä tekeleillä on varsin mukava harjoitella erilaisia solmuja.

Ja jo vähän joulua kukkasinkin, mutta hillitysti (vielä).
Huonekuusi ja tulilatva tosin sopivat mihin tahansa vuodenaikaan.
Vanhat kapat pääsivät framille, ja näyttävät varsin mukavilta omaan silmään.
Villalangasta joskus virkkaamani "pitsiliina" passaa näitten rouheitten seuraksi. 


Joulukalenterin eka luukku aukeaa huomenna, eli itsenäisyyspäivä on just - Onnea Suomi ja suomalaiset.

Ja tänään tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä.
Kunpa sellainen ei koskaan enää toistuisi.

Joulutunnelmiin :)

Kesäaikaan vaan olo makeeta on

Vaikka kesäkukkaset porskuttavat edelleen hyvin, niin osa kupsahti jo, vaan tilalle löysin iltatorilta rehevän kokoiset hopealangat. On kyllä muhkeat, kolme kappaletta kotiutin.



Kesää pikakelauksella

Asuntomessut Kouvolassa, tarkemmin Korialla. Kävimme tuolla heti asuntomessujen avajaispäivänä. Korialla olen asustellut aikoinaan 4 vuotta, joten tuttuja kulmia koluttiin samalla. Asuntomessualue oli rakentunut entisen Pioneeripataljoonan ja nykyisen Pioneeripuiston kupeeseen. Samalla reissulla tapasimme huudeilla asuvia tuttavia.

 Perinteiset kalajuhlat talkoiltiin heinäkuun puolivälissä.

Piipahdimme muutamissa näyttelyissä, tässä Miina Äkkijyrkkää Lohtajalla Jukkolan Navetan juhlatilassa, joka oli muuntautunut galleriaksi kesän ajaksi.

Elokuun puolivälin tähtijuhlat: 10 vee ja 3 vee juhlivat 3 veen oikeana päivänä. 10 vee täyttää syyskuun alkupuolella virallisesti, mutta säästi kuulemma sukua ja päätti juhlia omat synttärinsä ennakkoon samoilla kakuilla.
Kouvolan reissulta löytynyt nukkekoti viihdytti molempia :)
Tämä mummi väkersi enkelten ja kahden suklaan kakut tarjoilupöytään.

Kesän makeat palat.
Tomaatteja, juu, niitä riittää...
Boysenmarjat/karhunvatukat kypsyvät hissuksiin, muutama kerrallaan. Maku tulee marjoihin kun saavat oleentua päivän poimittuna.
Kirsikkasato yllätti, muhevia, meheviä ja paljon - pari vuotta sitten reilusti leikattu puu yllätti...

 Pohjan Jätti on kyllä todellinen jätti mustaherukoiden klaanissa!

Huvitus ja Pirja - omenoita on yli tarpeen, aamusta pari tuttavaa kävi ja veivät mennessään pari sangollista ja pussillista - eipä juuri huomaa sadon huvenneen...
Yli tarpeen on myös perunaa ja punaista viinimarjaa (sitä on aina liikaa).

Vaan yhtä ei ole: kanttarelleja ei nouse, oli liian kuivaa. Vaan ei voi tietää, josko vielä putkahtaisi kun välillä sateleekin...

Toisaalta sitä vettä ei tarvita nyt hetkeen, kun puintikausi on kiivaimmillaan...

Viimeisin villitys: makrameesolmuja.
Hyödynsin niitä väkertämällä avaimenperiä ja avainkaulanauhoja työkamujen läksiäis- ja synttärilahjojen lisukkeiksi kera puukorttien.
Vielä innostin paria muuta työkamua huovuttamaan palloja, ja väkersin yhden kaulalle "helmet" :)
 Amppeliakin harjoittelin, mutta minikoossa, lasipallo sai siitä pidikkeen.
Tosi kivaa puuhaa, pitää vielä opetella muutamia solmuja.

Mukavaa elokuun loppua ja huomista huvilakauden päätöspäivää <3

Kevään viherrystä

Kevät on kyllä ihanaa aikaa <3
Saisi kestää pidempäänkin.

Kuusenkerkät - vielä ehtisi tehdä niistä siirappia!

Pihahommissahan kaikki liikenevä aika töiden ohella on mennyt.
Täällä tosin pientä lisäfiilausta aiheuttaa kesäkuun puolivälissä olevat sukukekkerit meidän rantsilla.
Kas kun Amerikan-serkku perhekuntineen ynnä toisen tyttärensä appivanhempineen saapuu Suomi-visiitille, ja meillä, suvun kotirantsilla kokoontuu sitten koko suku serkkutreffeille. Näin tosin on aina ollut, ja mun täällä oloaikana samanmoinen visiitti oli muutama vuosi sitten (ilman näitä appivanhempia).
Ensi viikolla saakin jo tuumailla tarjottavia...
Mutta mitäköhän tämä Suomen suloinen kesäsää tarjoaa - pitääköhän hommata iso teltta, että kaikki mahtuvat.

Ylärivissä tammenlehtien kasvu.
Keskellä omppujen kukintaa, niitä riittää nyt - ja toivottavasti on pörriäisiäkin pölytyspuuhiin!
Kirsikka- ja pensastomaatintaimenet ovat purkeissaan kasvarissa, ja lämmitin on valmiudessa. Runkotomaatit laitan kasvusäkkeihin ensi viikolla.
Kesäkukkaset saavat olla vielä pihamöksässä odottamassa framille pääsyään. Muutamat laventeliruukutukset lisukkeineen laitoin jo esille. Ja alhaalla keskellä -> karhunvadelma selvisi taas talvesta! Kaikenkaikkiaan talvi ei vienyt kuin parit mansikantaimenet, joten ei huonosti lainkaan.



Pihahommat alkavat olla suht ok - paitsi, että meillä on suunniteltu talon maalausta pari vuotta, ja nyt meinattiin sekin rykäistä kevään aikana...
Talon väri vaihtuu, mutta oikea sävy on tuottanut päänvaivaa... Miten löytyy se OIKEA harmaanrusahtava tai rusahtavanharmaa - ei grey eikä beige, vaan greige  :D

Josko sitä siirtyisi sisätilahommiin - ikkunoiden pesun voisi suorittaa loppuun seuraavaksi, kun tuo siitepölykausikin alkaa olla lopuillaan :) Melko lennokasta ja tukkoista on ollutkin.

Toukokuussa on ollut myös juhlanaiheita mm. äitienpäivä, työkamun läksiäiset, ystisten treffit.
Äitienpäiväksi me äidit leipaisimme skonsseja, ja hyviä oli!
Ohje täältä:
https://www.soppa365.fi/reseptit/aamiaiset/scones-eli-skonssit

Pikkutyttykin halusi tietty leipoa omalla tyylillään, eli sydänpiparimuoteilla sämpylöitä <3

---------------------------------------------

Nyt jotakin ihan muuta, eli ylivanhoja juttuja vuosien takaa (= ennen kuin koko somea on edes keksitty...)

Monenmoista olen aikoinani harrastellut ja kokeillut erinäisissä harrastepiireissä, kansalaisopiston alaisissa lähinnä.

Yhden harrastuksen tuotos tupsahti esiin ihan puun takaa...
Kas kun tyttäreni oli saanut vihiä koulukaveriltaan (joka taas oli saanut tiedusteluja taholtaan jne.), että mun entisellä nimellä oli jotakin jemmassa eräässä kultasepän liikkeessä...
Hetken muisteltuani menneitä, jotakin välähti muistilokeroista, että taidanpa olla oikea henkilö tälle etsinnälle.
Noh, muutama viikko sitten otin vihdoin liikkeeseen yhteyttä ja kun huudeilla olin, niin menin käymään. Ja kas, siellä ne olivat, hartaasti hiomani kivet istutettuina korupohjiin.

Tässä niistä toinen, sormus, kivi on viistehiottua savukvartsia.
Pohja on kullattua hopeaa, sopii kyllä tuon savunruskean kiven väriin, mutta ehkä tänä päivänä tyytyisin hopeaan, ja piirun verran simppelimpään muotoiluun :D

Viistehiottuja kiviä oli kaksi, toinen pienempi oli istutettu pieneen rintakorupohjaan, ja sen annoin äidilleni - vähän myöhässä... Kivet olin nimittäin hionut jo 90-luvun puolella :o :) :D
Rintarossista en sitten muistanut ottaa kuvaa.
Ja koruiksi päätyivät siksi, että kivihiontaa ohjannut kannusti kovin istuttamaan ne koruiksi, koska mielestään viisteet onnistuivat hyvin. Tein minä silloin joskus kivihionnan ohella hopeapohjiakin, mutta näille kiville sai kultaseppä tehdä tuon tarkimman istutusosion :)

Että näin niitä vanhoja juttuja putkahtelee esiin. Kultaseppäliikkeen frouva kertoi monta hauskaa tarinaa vastaavista etsinnöistä, salapoliisin työtä ja ajatusten voimaa on tarvinnut, että korut löytävät omistajansa. Sanoikin, että heillä on ollut aikoinaan vähän huono tyyli kun osassa töitä on ollut pelkästään sukunimi merkittynä työlappuun. Mun lapussa oli sentäs puh.nro, mutta sekin työpaikan, jota ei enää ole ollut vuosikausiin, kuten ei sitä sukunimeäkään... :D


Kesäkuu lymyää oven takana -
Onnea ja menestystä kaikille kevään valmistuneille!

Marraskuun viimeiset - tervetuloa joulukuu

Voi että - jos jotakin olen huomannut tämän vuoden aikana niin sen, että aika on kyllä muuttunut entistä enemmän kuluvaksi käsitteeksi. Se vaan vaihtuu kuukausi kuin vasta viikko olisi mennyt...

Ja nyt ollaan taas jo siinä vaiheessa, että joulun aika tulla jolkottaa pikkuhiljaa ja sen mukaan sitten elellään.

Valoa pimeyteen, näillä se joulun odotus lähtee käyntiin.

<3 Pikkuväen kanssa leipaistiin pepparskakkuja. Poika on jo vanha tekijä tässä puuhassa, mutta nopsasti pikkutyttykin sai jutun juonesta kiinni <3

Pieniä jouluaskartelujakin on tullut väkerrettyä: muun muassa muutamia tonttukransseja lisukkeeksi yhteen joulupuotiin...

...ja joulukortit ovat vaiheessa. Otin viime vuonna saadun korttinivaskan esille ja näille lähtee tänä vuonna kortti kuten myös. Oikein oikeita :) postin kuljettamia kortteja on kiva lähettää ja saada.

Lintujen eväät saivat suojaksi jo aiemmin tehdyn havukellon. "Kelloja" saakin olla lisäämässä tämän tästä, kun talipallot hupenevat pikkulintujen suihin.


Vaihdoin olohuoneeseen myös punaisen maton ja punaiset tyynynpäällisetkin...
Mutta yhtäkään joulukukkaa en ole vielä hankkinut!

Marraskuu onkin ollut sellaista pientä joulunalusaikaa kaiken kaikkiaan.

Alkukuusta nenäiltiin Vantaalla, kun osallistuttiin porukalla nenäpäivätapahtumaan.
Tapahtuman tarkoitushan on kerätä varoja maailman vähävaraisille lapsille ja laitoimme oman osuutemme keräykseen.Toivottavasti apu menee perille ja mahdollisimman moni saa apua arkeensa.
Ilta oli samalla pikkujoulutapahtuma, esiintyjiä oli laidasta laitaan. Hyvä reissu.
Helsingissä Mannerheimintien jouluvalot olivat jo viritettyinä ja loivat osaltaan joulutunnelmaa.

Kotimaassamme hyvä hyväntekeväisyyskohde on mm. Joulupuu-keräys:
https://joulupuu.org/


Joulua odotellessa aika kuluu kuten muutoinkin, välillä kun käy töiden salliessa vesijuoksulla, touhaa pieniä väkerryksiä, kokkailee jne. Jouluruuista on maisteltu jo marinoituja punasipuleja ja yksi punajuurilaatikko katosi parempiin suihin...


Isänpäiväkin tuli ja meni; käytiin porukalla ruokailemassa <3
Ja ensi viikolla on jo itsenäisyyspäivä.
Virittäydytään siihen rauhassa, koska siitä ei ole kuin hypähdys jouluun!

Mukavaa joulukuuta!

Tammikuu...

Onneksi joulun odotus alkaa hyvissä ajoin, kun itse juhla-aika on niin nopeasti ohi ja ollaan jo uuden vuoden puolella.

Joulukukkaset loistivat tänä vuonna valkoisena: ystikseltä saatu ruukkuruusu pääsi joulutähtien lomaan pöytäasetelmaan. Sain myös valkoisen tulilatva-asetelman. Näiden lisäksi ovat vielä valkoisena kukkivat jouluruusu sekä amaryllis.
Mukavan rauhallista punaisilla liinoilla.

Huomasin vähän ennen joulua, että yhden ikkunan joulukappa jäi vaihtamatta, joten kieputtelin pari hentoa puolukanvarpukranssia (seassa muutama mustikanvarpu) pitkiin punaisiin nauhoihin verhojen reunoille. Jouluisti ikkunaa sopivasti - ehkä vähän Karin Larssonin tyylisesti.




Vaikka joulussamme oli muuttuvia tekijöitä - yllättävä sairaustapaus - niin pikkuväki piti huolen, että oli riemuakin.

Joulun ja uuden vuoden kelit olivat oikein sopivat ulkoilulle.

Luntakin oli sen verran, että kolalla ja lapioimalla syntyi pienen pieni pulkkamäki :D




Pientä tuikkuväkerrystä loppiaiseksi

Teippasin pari lasipurkkia ulkopuolelta ristiin rastiin.
Tämän jälkeen spreijasin ne valkoisella.

Kuivuttuaan irrotin teipit ja kiinnitin reunaan nauhaa.
Tuikut sisälle ja loistamaan.

Muutenkin on kiva kun tuikuissa ja lyhdyissä loimottaa :)

Tunnetko tämän pläkkilyhdyn?

Sivuillaan on hyvä seloste lyhdyn synnystä:
"Pläkkilyhty on kotimainen käsityönä valmistettu koristeellinen kynttilälyhty.
Pläkkilyhty tunnetaan myös nimellä hameenlämmitin. 1800-luvulla kirkossa käydessään naisväen muotiasuna oli leveä hame, joka ei välttämättä kuitenkaan aina ollut kovinkaan lämmin talviasuste. Sääriin tuli kylmä ja jotain oli keksittävä tilanteen korjaamiseksi. Lämmitysongelma korjattiin hameen alle laitettavalla kynttiläyhdyllä."

Lisää aiheesta löydät täältä:
https://fyrry.fi/collections/plakkilyhty


Hyvää loppiaista JA koko loppuvuotta!

Hyvä Tuomas joulun tuopi

Sieltä se tulla jollottaa, tasaisen varmasti - joulu <3.
Tänään 21.12. onkin jo Tuomaan päivä.
"Tule meille Tuomas-kulta, tuoppa joulu tullessas, oluttynnyri olallas, piimäjuusto pivossas".

Olen jo aikoja sitten todennut, että jahka ensin päästään pyhäinpäivään, niin sitten heti on isänpäivä ja siitä ei ole kuin pyrähdys itsenäisyyspäivään - ja heti perään tupsahtaa joulu. Näin se menee joka vuosi :)
Ja tänään on myös talvipäivänseisaus - siis huomenna alkaa päivä pidetä!

Tuossa aloituskuvan raamien keskellä on vanha Tuomaan ristiksi nimetty - tosin tämän tekijä on ottanut taiteellisia vapauksia vuoleskellessaan... :) Siitä ei ole tietoa, koska risti on tehty, mutta tekijä oli syntynyt 1906.


Joulusuunnitelmat ovat selvillä: saadaan kokoontua koko perheen (tytär perheineen, mun vanhemmat, veli) voimin ja minä ynnä mieshenkilöni vastaamme aaton jouluruokailusta.
Äitini tuo tekemänsä perinteiset kotikaljan, maksalaatikon sekä gluteenitonta joululimppua.


Gluteenitonta leipää tosin tein itsekin, kun silmiini sattui sopiva (lue: helppo) ohje... :)
Saaristolaisleivän nimellä on ohjeessa, mutta sehän vain passaa joulupöytäänkin.

Saaristolaisleipä - gluteeniton

Onnistui hyvin ja hyvältä maistuu. Ohje löytyy täältä:
https://torkkujajanokkosia.com/emmiliia/2015/05/16/gluteeniton-saaristolaisleipa


Luumukakku - gluteeniton 

Tekaisin myös luumukakun - kätevään pakkaseen mahtuvaan pitkulaiseen kertakäyttövuokaan.

Hyvä ohje ja helppo tehdä.

Ohjeen nappasin täältä:

http://sarinkotona.blogspot.fi/search?updated-max=2017-12-11T19:57:00%2B02:00&max-results=7

Ohjeesta poiketen keitin pehmeät luumut soseeksi (jätin myös sattumia) ja vaihdoin vain jauhot gluteenittomiksi eli Viljatuotteen vaaleaan jauhoseokseen.

Tilasin just tuota jauhoa pari 5 kg pussia tuolta Viljatuotteelta. Toisen pussin annan äidilleni, jolla on vilja-allergia eli kaiken pitää olla luontaisesti gluteenitonta.

Huom. Joillekin keliaakikoille saattaa sopia kaurakin (ei kaikille), mutta parempi on pelata varman päälle ja käyttää kaikille sekä keliaakikoille että vilja-allergikoille täysin gluteenivapaita jauhoja.

Marinoidut punasipulit

Ja joulupöytään tulee myös marinoituja punasipuleita, koska sellaisia osui maisteltavaksi pitkästä aikaa eräässä pikkujouluruokailussa.
Kokeilin ensin pienet satsit paria ohjetta ja sitten vielä kahta muutakin.
Päädyin lopuksi tekemään kahta makuraadin (mieshenkilö ja minä) arvioinnin jälkeen näiden ohjeiden perusteella:

Ensimmäinen (oma suosikkini):
https://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/marinoitu-punasipuli

Ainekset:
2 punasipulia
0.5 dl punaviinietikkaa
2 rkl sokeria
muutama mustapippuri (itse laitoin mustapippurirouhetta muutaman kierroksen)
0.5 tl suolaa
1 dl öljyä (itse laitoin vajaan dl, oliiviöljyä)
   
Valmistusohje
1.
Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi.
Kiehauta etikka, sokeri, pippurit ja suola.
Lisää joukkoon punasipulit.
Kiehauta.
2.
Anna jäähtyä ja lisää öljy.
Jäähdytä.

Ja se toinen ohje (mieshenkilön suosikki):
http://sillasipuli.blogspot.fi/2011/08/marinoitu-punasipuli.html

(Tämän ohjeen puolitin)
4 punasipulia
½ dl punaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
1 dl sokeria (puolikas annos 0,5 dl, mutta tähän laitoin vain n. 3 rkl)
suolaa ja mustapippuria

Kuori sipulit. Leikkaa sipulit mahdollisimman ohuiksi renkaiksi mandoliinilla tai veitsellä. Yhdistä muiden ainesten kanssa ja jätä marinoitumaan huoneen lämpöön tunniksi. 

Mausta suolalla ja pippurilla (lisäsin nämä kaikki kerralla muiden ainesten kanssa). 

Psssst. Tämä on myös hyvä lahjavinkki - vielä ehtii!

Joululaatikoita valmistan huomenna valmissoseista, mutta koko perheen suosikin imelletyn perunalaatikon teen aasta alkaen äidin ja mumman just tarkalla ohjeella: keitä perunat suolattomassa vedessä, kuori kuumina jne... :D

Viikkoa ennen joulua käytimme viimejouluisen lahjakorttimme (:D): "Romanttinen illallinen kahdelle" - lovely <3
Lahjakorttia ei voikaan käyttää missä tahansa, mutta onneksemme yhtenä vaihtoehtona oli Uppalan Kartano Seinäjoella - tämä oli jo aiemmin hyväksi ruokapaikaksi testattu. 

Sinne siis aktivoin netissä etukäteen tämän saamamme lahjakortin - http://www.gift4you.fi/

Maukasta oli kolmen ruokalajin fiininpuoleinen illallinen. Alkuun tuli ekstrana myös paljoa lupaava keittiön tervehdys - amuse bouche.
Ja kun ajoissa olimme ruokailuasialla, niin koukattiin ex-tempore Seinäjoen Kaupunginteatterin kautta ja saimmekin vielä mattimyöhäisinä paikat "Yksi mies, kaksi pomoa" -farssiin. Janne Kataja pääroolissa nauratti yleisöä yleisön kustannuksella - ja se nauratti kyllä...

Vähän joulutuunauksia yms.

Osan joululahjoista olen paketoinut valmiisiin, mutta tuunattuihin lahjapaketteihin.

Nyt syksyllä lakkautetuissa Seppälän liikkeissä lahjoittivat loppuunmyynneissään samalla pois kaiken mainos- ja pakettimateriaalinsa. 

Ja, noh, niitä valmispaketteja otin mukaani muutamia (mitä kehtasin).

Vähällä vaivalla peittyi liikkeen logo; näkyvimmät tussilla suttaamalla ja päälle tarrateippiä ja isompiin paketteihin liimailin paperisuikaletta logon päälle. 

Näitä tuunauksia olen toki tehnyt ennenkin - olen jemmannut hyvät valmiit kartonkipaketit ja tuunannut ne uudelleen käyttöön peittämällä liikkeen logon tavalla tai toisella :D. Ja ne ryynipaketit yms. uuskuoseillaan ovat aina sopivia.

Kierrätystä, kierrätystä - vähällä vaivalla.

Lahjan saajien tiedän kierrättäneen paketin edelleenkin. Sepä vasta onkin hyvä asia.

Sitten kierrätin yhden kirjan hetken inspiraatiosta ja joskus nähdyn muistikuvan mukaan... 

Kirja leikkelöityi ensin näin:

...eli viiden sivun suikaleisiin leveydeltään 2 cm ja ne pituudeltaan: 1 täyspitkä ja kolme seuraavaa kaksin kappalein 1 cm aina edellistä lyhyempi.

Niputin leikkelöidyt suikaleet ensin "nykynuppineulanipseillä" ja sitten kokosin kuvion ja niputin sen pyykkipojalla. Näin koostettujen päädyt oli hyvä liimata kasaan. Muuten se ei olisi onnistunutkaan... olisivat olleet levällään kuin ne ns. "Jokisen eväät" :D

Lopputulos on tällainen:

Naturelli ja "kultaistettu" :)

Mistä lie nettimaailman selauksista on tuo mielikuva näihin tullut... Alkuperäinen malli oli kyllä mielestäni runsaampi... Ei voi muistaa tarkkaan :D

Suihkauttelin rustiikisti kultaspraytä, lisäsin näihin kultaliimakimalletta ja vähän helmiä...
Kolme kappaletta tein, ja kyllä siinä yksi kirja meni - kun jätin piirroskuvasivut leikkelemättä.

Mutta nyt on aika laittaa blogi joulupaussille ja keskittyä olennaiseen :)
Hyvää joulunaikaa just sulle <3