22.5.2015

Mitä jos vain nauttisi keväästä



Pitäisin välivuoden kevään puutarhahommista - tutkailisin vain silmujen aukeamista ja kevään etenemistä. Ei mitään suurempia lapiohommia, tekisin vain sen yhden niittyprojektin loppuun. Sitten vain vähän kesäkukkia ruukkuihin, istuisin keinussa ja kuuntelisin linnun laulua. Titityy.



Hieno ja touhotusvapaa suunnitelma.

Saahan sitä suunnitella, vaan kuinkas sitten kävikään.
Ikinä koskaan kuuna päivänä en ole lapiota heiluttanut niin paljon kuin tänä keväänä. Syksyltä kesken jäänyt niittyprojekti oli tiedossa - piti olla helppo juttu kun konevoimia olin ajatellut maansiirtoon - vaan ei, lapiolla kaivelin heinätupsut summuut pois vanhan koiratarhan pohjalta. Erinäisllä haroilla tasasin maata jne.
Ja perennat! Ovat vaihtaneet paikkaa vauhdikkaamin kuin mitä hevoshuijari vaihtaa hevosta - en edes ajatellut mitään sellaista tekeväni. Ja pari puskaa pääsi uuteen paikkaan. Ja yksi pieni puu... ja...  Lapio on ollut lujilla - ojaa en ole sentäs kaivanut.

Niin ja suunnittelin myös, että puutarhakaupoilla kävisin hankkimassa vain vähän kesäkukkia sitten kesäkuun alussa.

Niin vissihin.
Tällä hetkellä on hankittuna ja istutettuna:
- rhodo
- pallotuija
- arovuokkoja
- jalokuunlilja
- pioni - Kiinanpioni Sarah Bernhardt
- kivikkokasveja...









No, ne kesäkukkaostokset ovat olleet kohtuulliset:
- ruukkuruusuja 3 kpl (halavalla kun sai)
- miljoonakello 1 kpl
Ja yksi riippumansikka, mutta se oli äippäpäivälahjus.

Keltaisia ruusuja! Keltainen ei kyllä ole suosikkivärieni top vitosessa.
Yllätin siis itseni.

Riippumansikka pääsi roikkumaan peltisangossa minikasvihuoneeseen. Sangosta ripa pois ja ketju tilalle.




Kate- ja juurikankaan menekkikin on ollut reipasta.

Siihen syksyllä jääneeseen veneprojektiin meni muutama metri juuri- ja katekangasta.
( http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2014/07/puuta-koko-vene-ja-mokkimessuilua.html )  - Päätin nimittäin, ettei venhoseni huku heinään, vaan on framilla hiekan päällä.

Konevoimaa oli sen 
verran, että hiekkaa 
tuotiin kauhalla. 
Kiitos.










Venhoseni ei saanut mitään sisuksiinsa.
Vielä.
Olin jo vähällä nakertaa veneeseen kolon ja istuttaa sinne rodon, mutta odottaa jotakin toista ahaa-elämystä.
Antaa edustalle kylvettyjen niittykukkien kasvaa ja katsoo sitten, herääkö uusia ajatuksia.

Mieshenkilö uhkailee edelleenkin istuttavansa sinne perunaa, saisi sitten sitä laivaperunaa...





Uusi "kukkapenkki" ilmestyi (puolivahingossa) vanhan koiratarhan sivulle, liiterin seinän viereen. Niitä perennoja kun siirtelin, niin päätin tyhjätä kukkapenkin innolla leviävästä tarha-alpista - tuonne upposi hyvin. Ja saniaiset seuraksi. On vähän kuin siirtomaa.






Arovuokot tyhjään kohtaan - pieniä ovat vielä, mutta villiintynevät tuosta. Laitoin katekankaan alle, ettei tarha-alpeja nouse sekaan, sitkeitä kun ovat. Taustalle kiven viereen jätin muutamia, mutta rajasin ne visusti vielä reunusnauhalla.




Ja ei kevättä, ettei jotakin pientä tuunausta (isompien odottaessa).
Nyt sai maakellarin menoluukun katto uutta kuosia.


Ensin kehikko kehiin :)
Vaikka katos on vain hyvin lievästi pulpettikalteva, niin ruudutukset jakaa tilaa, ja kun vielä niittasin katekankaan kehikkoon kiinni, niin maa-aines ei valu pois.
Kivikkokasvit eivät paljoa vaadi, joten tein köyhähkön istutusaineksen.
Pohjalle viime kesänä oksasilppurilla tehdyt hakkeet, päälle mullan ja hiekan sekoitusta.
Vähäinen määrä istutusainesta on just hyvä.




Pitää hankkia vielä lisää istutettavaa. Nyt katos sai valkoista ja punertavaa patjarikkoa, vähän kalliomaksaruohoa ja pari mehikasvia. Mutta hyvä alku tämäkin.
Ja tietysti kivikkokasveille kiviä. Pitävät kehikkoakin paikallaan.



Tältä tuo katos näyttää mun katsomiskorkeudelta.

Seuraavaksi pitäisi keksiä, mitä tuon oviaukon reunamien heinille tekisi. Kulotin vanhat pois ja uutta pukkaa. Molemmin puolin kasvaa pieni vaahteran alku - ajattelin pitää sen kasvua kurissa leikkaamalla. Sitten kun enempi kasvavat.
Ja itse oviaukkokin pitäsi uudistaa...

-------------------------------------

Ja kaikista mukavinta ajankulua on ollut mummoilu, ensin vappuna ja sitten vielä kahtena viikonloppuna perätysten.

Samsam 6 kk, on saanut muuten ensimmäiset mainemainintansa ja ruusukkeensa kissanäyttelyssä.
Lastenohjelmista ei piittaa, mutta keinuttelu on mukavaa.



Pikku Kakkosen posti sai kirjeen tällä viikolla.
Saas havaata pääseekö taideteos valtakunnalliseen esittelyyn.

Kyllähän viisivuotias osaa jo sahata...

Kuulokkeet valmiiksi korvilla, kun työn jälkeen seurasi huvi: mielipuuhaa on ajaa nurtsia nurin pikkutraktorilla, itse ohjasi ja painoi kaasua, isompi "poika" vaihtoi vaihteet :)

Eikä sillä nyt niin väliä, onko se leikkuriosa päällä... :)

Uimahallissakin käytiin - mukavaa on siis riittänyt.




Isomumma oli tehnyt pikkumiehelle sukkia: Batman- ja kissa-aiheet on nyt IN.




Näitäkin karsin. Josko sitä taas jotakin pientä näistäkin puuhastelisi.
Talvella tehdyt pöytäryhmät odottavat nekin sävyä pintaansa, ja...

Voi olla, että pihakeinua keinuttaa vain tuuli vielä hetken aikaa ;)