23.8.2014

Houminki - Marttailu - DIY/TSI...



Ja mitä kaikkia nimityksiä niitä nyt onkaan...
Niin, näitä nimityksiä käytetään nykyään kun tehdään jotakin ihan itse :)

Ennen itsetekemiset olivat vain arkipäiviäisiä askareita, eikä niistä sen kummempia nimityksiä käytetty.
Mehustaminen oli mehustamista, säilöminen säilömistä, leipominen leipomista...  kutominen, ompelu, ruuanlaitto, remontoiminen, rakentaminen, askartelu... - kaikki nuo niin ikään sitä ittiänsä.
Vuodenaikojen mukaan tehtiin sitä mitä milloinkin piti tehdä.

Noh, aika muuttuu ja nuo edellämainitut askareet eivät olekaan kaikille enää niin itsestään selviä arkipäivän puuhia,  joten ovat saaneet omanlaisiaan nimityksiä:
DIY = Do It Yourself eli TSI = Tee Se Itse. Tai sitten houmingataan kun vaikka siivotaan tai säilötään. Ja kaikki tämä on marttailua parhaimmillaan :D

O tempora, o mores (oi aikoja, oi tapoja), kuten Ciceron on sanottu ironisesti huudahtaneen antiikin Rooman aikoina :)

Mutta eipä olisi näitä blogejakaan niin montaa, jos ei tätä TSI-ilmiötä olisi :)

Notta Martta tässä houminkasi DIY-TSI:ä nyt sitten :)
Marjat (punaiset ja mustat viinimarjat, kirsikat) melkein huusivat päästä mehumaijan höyryyn. Komeita, mehukkaita ja melko isoja kun olivat, niin mehuakin irtosi hyvänlaisesti.
Ja kun kauniita ovat katsella, ja kamera liki ja läsnä, niin kuvasatoa tulee räpsittyä samalla :)













Kirsikoita, mustia ja punaisia viinimarjoja, vähän vadelmaa ja näköjään pari karviaistakin on tässä satsissa.





Mehuille etiketit nopsasti maalarinteipistä.
Ekalle satsille tuli nimikeeksi KIRS-PU-mu ja toiselle
KIRS-MU-pu-vad (pienellä ne, jota vähemmän)











Tympein osa tätä mehustusta on jälkien siivoaminen. Äkkiäkös sitä sotkee :)








Sanoisinko tätä nyt prosessiksi, ja käyttäisin nimitystä: DIY berry juice = TSI marjamehu

Kuulostaako tuo nyt sitten hienommalta kuin jos sanoisin vaan, että mehustin :) :) :)




Tällaiset kotiinviemiset päätyivät auton perälle kun kävääsin kotokotona :)


Äiti oli heitellyt multakasalle pari koristekurpitsan siementä, jotka pikkuusen innostuivat kasvamaan ja rönsyämään...







Pikkusen isompi kirppari

Koskaan en ole ennen käynyt, mutta juttuja olen kuullut. Eli koin ja näin eilen Juthbackan markkinat Uudessakaarlepyyssä.

Kyllä aika tavaran kaupittoo. Näinköhän, tavaraa ja myyjää oli levittäytyneenä jokimaisemaan jos jonkinlaista.




Tällaiset lähtivät mukaani:


Kaksi Taika-mukia odotti noutajaansa. Eipä ole mukeja entuudestaan Taika-kokoelmassani.
Mokka-, kahvi- ja teekuppeja on.
Hintapyynti oli kova; 26,-/kpl. Eikä ne halvalla lähteneetkään; 45,-/2 kpl. Laatutavara.com:issa hintapyynti on ollut 50,-/kpl. Huh ja hei!

Taustalla pari Kekkeriä. Isommasta maksoin 16,- ja pienemmästä myyjä pyysi 2,- :) - mutta siinä jalassa onkin pienen pieni virhe. Iso Kekkeri-kulho mulla on ennestään hyllyssä. Siksi kai nämäkin silmiin pistivät.

Kippohulluushan tuolla olisi voinut iskeä, mutta onneksi oli vaan rajatusti käteistä mukana :D


Loma, mikä ihana sana se olikaan 4 vkoa sitten. Kohta se on muisto vain.
Saattaapi venyä postausten välitkin.

Pitääkin asentaa maanantaille herätys. Osaakohan tuota enää...




17.8.2014

Juhlavaa sadonkorjuuta



Elokuu(kin) on mukava kuukausi.
Sato kypsyy - ja tuoretta riittää.
Pienet puutarhakekkerit olivat siis paikallaan, joten ystäväiset koolle.

Nyt juhlien jälkeen on jäljellä enää jälkiruokaa; marjasorbettia suklaakakun kera.


Marjasorbetti
(ohjeen löysin netistä, enpäs vain laittanut sivua muistiin, otin vain ohjeen...)

6 dl pakastemarjoja
(käytin tässä puolet vadelmia ja puolet punaisia viinimarjoja - enkä paseerannut siemeniä pois)
2 rkl tomusokeria

1 valkuainen
0,5 dl sokeria

- Soseuta kohmeiset marjat tomusokerin kanssa sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.
- Laita sose pakastimeen odottamaan.
- Vatkaa valkuainen ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
- Ota marjasose pakastimesta ja kääntele valkuaisvaahto joukkoon.
- Anna sorbetin jähmettyä pakkasessa parin tunnin ajan.
- Vuole palloja/lastuja kuumalla jäätelökauhalla/lusikalla.

Helppoa kuin heinän teko ja pirtsakkaa.

Suklaakakkukin valmistui sorbetin kyytipojaksi. Tosin mutakakkua yritin, mutta tavallisen kakun näköisenä se tuli uunista ulos :) Liekö gluteenittomissa jauhoissa ollut reilusti nostatusta. Sisustaan laitoin mascarpone-punaherukka-vadelmaseoksen.
Minimutakakkutekeleenkin vielä tein, ja sekin näytti kelpaavan, mutta ei se ihan ollut sitä mitä tuumasin.
Ei se aina onnistu :)


Pykättiin teltta pystyyn varoiksi sateen sattuessa, mutta onneksi sade pysyi kaukana koko viikonlopun ja aurinko paistoi :)
Kaikki petsatut kuormalavatkin pääsivät kerralla käyttöön kun koottiin niistä sohva. Patjoja vain pehmukkeeksi.
Kynttilöitäkin on taas mukava polttaa hämärtyvässä illassa, ja luovathan ne tunnelmaa. Keskellä valkoinen ihana kynttilälyhty tuotiin nyt lahjaksi.
Pöydällä aiemmin kesällä lahjaksi saatu Finlaysonin sadonkorjuuaiheinen liina passasi teemaan.




Kotiinviemisiksi kerättiin flikoille punaisia viinimarjoja. Yksi "Martta" mehustaa näistä kolme sangollista. Muut "Martat" ottivat vain vähän pakkaseen talven varalle.
Meillä näitä punaisia riittää -> linnuillakin on juhlaa.




Sadonkorjuuta tälläkin saralla. Ohraopelto on nyt sängellä. Puimakoneet ovat tällä tontilla pääosassa tähän vuodenaikaan.




Kyllä ne helteet taisivat nyt olla siinä - johan sitä riemua riittikin. Pari viikkoa sitten oli vielä näin hauskaa juoksennella rannoilla. Paitsi, että vesi on meressä ollut kuulemma nyt viikonloppunakin vielä varsin lämmintä. Josko kävisi vielä uimassa... Lomaakin on vielä jäljellä :)





13.8.2014

Makiaa elämää


 



 

Tänä kesänä marjat ovat saaneet luonnonmukaista makeutta yllin kyllin - aurinko on tehnyt tehtävänsä.





Eikä se kuivuuskaan ole kovin pahasti satoa pienentänyt. Kirsikkaakin pukkaa niin notta.
Mansikat on ostettuja, omasta mansikkamaasta kypsyneet on syöty samantien :)

Punaiset viinimarjat ja vadelmat odottavat jatkotoimenpiteitä, josko sen mehumaijan nostaisi framille ensi viikolla, ja keittelisi edes yhden satsin mehua - enempään ei ole kysyntää.

-------------------------------

Isonkyrön 1700-luvun markkinat

Markkinatunnelmaa oli, sää suosi (no pari kertaa sade virkisti) ja kansaa oli liikkeellä.




Mikäs se on ollessa näin jyhkeän kirkon juurella. 
Auttaa hyvinkin 1700-luvun tunnelmaan pääsyssä.

 
Jotakin olin minäkin väkertänyt äitini sukkien sekaan, vaikka juuri ne Pohjaiset perinnesukat olivat myyntikojussamme se pääasia.
Sukkavihkosillekin on yhä vain kysyntää - ja netissäkin tieto leviää (tilaukset: st.erkkila@gmail.com).















Meidän yhteinen (mieshlö ja minä) tekele juustolauta sai huomiota.
Tätä mallia on tehty ja myyty ennenkin.
Muistitaulut saivat aikoja sitten tekemäni keraamiset valkosipulin puolikkaat koristeekseen. Ja muutama sauna-kyltti syntyi kun löysin sopivan teksityypin. Valkoinen maali erottuu harmaasta.



Lauantaina Isossakyrössä oli väkeä todella runsaasti (arviolta 10 000) seuraamassa Isokyrön Vanhan kirkon alueen pappilanvainiolla käytyä Pohjan sotaan liittynyttä Napuen taistelun/Kyröön tappeluksen 300 vuotismuistopäivän (19.2.2014) ennallistamisnäytöstä, joka jäljitteli aitoa vuonna 1714 käytyä Napuen taistelua.
Näytökseen osallistui n. 350 historianharrastajaa aseineen ja tykkeineen Suomesta, Ruotsista, Ukrainasta ja Venäjältä.

Tässä "kasakat" valmistautumassa esitykseen leirissään. Ratsastajat ovat Niinisalosta.
Hevoset ovat koulutettuja, armeijan huutokaupasta ostettuja ja ovat osallistuneet näytöksiin ja elokuviin (Härmät), joissa paukkuu ja tömisee, joten tottumusta on takana.


Tositilanteessa aikoinaan oli reilusti pakkasta, metri lunta, kohtauspaikka oli joen jäällä, aseet vähäiset ja tilanteeseen epäsopivat vaatteet lumesta märät ja pakkasesta kohmettuneet.


Kovasti hanakasti lähinnä kyrönmaalaisia hävitettiin tuona päivänä 19.2.1714, 300 vuotta sitten. Ruotsin joukoista ei tuolloin paljoa apua ollut (vaikka Ruotsin vallan alla olikin), ja siksi taisto jäikin liki paikallisten varaan.
Sysisynkkää aikaa, jäljelle jääneille se oli varmasti yhtä piip! Mieti nyt, että miehesi päivät päättyvät raa´asti metriseen hankeen joen jäälle, itse joudut ryöstetyksi, lapset samaten vieraaseen maahan, naisia vietiin jalkavaimoiksi ja pakkotyöhön ja myytiin jopa kaukomaille orjiksi... Pakkanen puri, suru ja kauhu oli varmasti käsinkosketeltavaa.
Tätä sietää ajatella, vaikka jotkut sanovat, että mitä näitä vatvoa, se oli sitä aikaa se, nyt on nyt. Mutta historia on hyvä tuntea - liki tyhjästä on Pohjanmaan rannikko tuolloin noussut uudelleen. Ne tuhothan aloitettiin Pohjoisrannikolta...
Tosin, onko mikään muuttunut - tämänkaltaisia julmuuksia tapahtuu edelleenkin tässä maailmassa. Mistä lienee vallanhimo istutettu ihmismieleen?
Se tästä.

-------------------------------

Reissu, joka toteutui nopeammin kuin Iisakin kirkko

Käväästiin viikko ennen Venäjän vastatalouspakotepäätöstä Pietarissa. Risteily oli pikapäätös, ja kun Turussa jo olimme, niin sieltä ajoi nopsakkaa moottoritietä isoolle kirkolle, mistä St. Peterlinen laiva lähti seilaamaan.
Sää oli helteinen, eli juuri mainioin mahdollinen risteilylle. Illalla myöhäänkin tarkeni hihattomalla käyskennellä laivan kannella.

Pietarissa olimme puoliska päivän, ja kun laivayhtiö oli järjestänyt mainion kulkuyhteyden kaupungille, niin tottakai kävimme. "Päivä"viisumin (72 h) sai planketin täyttämällä, eli sopiva tällaiselle pikareissulle, ei tarvinnut ennalta hakea.
Iisakin kirkko tuli tutuksi niin kupolista kuin sisätiloistakin käsin. Totesin, että Iisakin kirkko on Vatikaanin Pietarin kirkkoa pienempi, yltäkyltäistä prameutta oli yhtälailla.
Kaikista komein kirkko on tietysti tuo kotipitäjän keskiaikaanen Vanha kirkko ;)



Näkymät Iisakin kirkon edustalta, kupolista ja sisältä.








Neva-joki.

















Hotelli Astoriassa kävimme juomassa - ei tsajut vaan kahvit.
Kaunis hotelli, tyylikkäästi remontoitu. Kaunis kahviastiastokin :)



Kaupungilla oli siellä täällä kauniita kukka-asetelmia.


Ja sitten seilattiin takaisin.


Hyvä reissu. Tosin mietimme jälkeenpäin, että jos reissuidea olisi tullut viikkoa myöhemmin, niin olisimmeko laittaneet itsemme "vientikieltoon" kun niitä kieltoja tuli sitten viikon kuluttua tännekin päin... :o

Mukava kesä on ollut - ja hei, sehän jatkuu vielä pitkään!