24.7.2019

Pohjois-Norja, pohjoiskalotti



Hups heijaa, viimeinen kesälomaviikko on jo hyvässä vauhdissa.
Monenmoista tapahtumaa on kyllä ollut.

Kesälomareissu Pohjois-Norjan kalottialueelle tehtiin heti heinäkuun ekalla viikolla.
Postaus reisusta jäi vaan vähän vaiheeseen perhepiirissä sattuneen sairaustapauksen vuoksi. Mutta nyt kun tilanne on jo paremmalla tolalla, niin tämäkin juttu luistaa taas.

Heti lomani toisena päivänä siis pakattiin auto ja lähdettiin kohti Pohjois-Norjaa.
Reissureittimme Pohjanmaalta kulki E8 pitkin Tornio-Kilpisjärven kautta rajan yli.


Ohikulkumatkalla poikkesin nopsaan Tornion rajaostoskeskuksen KooKengässä: menin hakemaan ennalta katsomiani tiettyjä Riekerin tennareita, mutta toisenmoisten kanssa tulin kaupasta takaisin :) - tosi hyvät nekin.


Pohjoiskalotin alue alkaa yksinkertaisesti Napapiirin pohjoispuolelta.


Siellä siintää Kilpisjärvi ja Saana vas. - Enontekiön kunnassa Kilpisjärven rantamailla Suomi-neidon käsivarren peukalossa.


Vaikka nykyaikana on hyvät navigaattorit kännyköissäkin, niin haimme ennen starttia Kilpparin luontokeskukselta täsmäkartan - siitä pystyi paremmin havainnoimaan (ja suunnittelemaan) isompaa kokonaisuutta kuin navigaattorin tai kännykän pieneltä näytöltä.







Ja eikun rajan yli, missä alkoikin oitis lumihuippuisten esiinmarssi.

Ajettiin rajalta ensin Norjan Yykeänperälle/Skibotn’iin saakka, mistä käännös oikeaan E6:lle jäämeren rantoja pitkin Olderfjord’iin saakka. 


Huikeat Lyngenin ”alpit” Yykeänvuonon rannalla.








Altassa oli oikein mukava mökkikylä - "meidän" mökki oli näitä kuvassa olevia modernimpi ja omassa rauhassa, ei ollut niittynurtsia katolla :(

Olderfjord’ista oli reilu poikkeama E69 pitkin Euroopan pohjoisimman tien päähän Nordkapp’iin.
Nordkapp'ia vielä hieman pohjoisempana sijaitsee Knivskjellodden, vaan siellä maisemat ovat kuulemma (?) vaatimattomammat, ja patikkareitti sinne on n. 8 km suuntaansa -sään pitäisi olla kyllä takuuselkeä, että sinne tulisi lähdettyä.
Reitti Nordkappiin kulkee kauniin ja jylhän maiseman halki Porsangerista Magerøyan saarelle.




 
Ainoalla Nordkapp'iin johtavalla tiellä oli viisi tunnelia, joista pisin on 6,9 km ja on syvimmillään 212 metriä merenpinnan alapuolella, notta.

Harmillista oli, että sakea sumu ja usva peitti tienoot, eipä juuri saanut kuvaa merelle päin...
Mutta Nordkapp'in maamerkki, iso rautakehikkoinen maapallo otettiin kämmenelle :)


Piti ottaa postikorttikuva havainnollistamaan tätä jyhkeää kalliota. Tuolla päällä me tepasteltiin.


Nordkapp’in löytö oli havainnollistettuna vitriineissä Nordkapphallenissa. Viimeisen kuvan otin oikeasta kallion uomasta, mistä löytäjät aikoinaan kapusivat ylös...
Alueella olevassa Nordkapphallenissa on mm. näyttelyitä, ravintoloita, matkamuistomyymälä ja panoramateatteri, missä filmi esittelee Nordkapp'in neljää vuodenaikaa.

Noh, emme jääneet alueelle odottamaan sumun hälvenemistä, joten paluu samaa reittiä takaisin Odersfjord’iin ja täältä Porsanger’iin, minkä jälkeen jatkettiin matkaa yhä jäämeren rantoja myöten, mutta tiellä nro 98 Tenoon saakka. 

 Ruohokanukkaa kanjonille vievän reitin varrella.


Tuosta alkaa Teno-joki.

Poroja näkyi tietty siellä täällä, mutta harvemmin lampaat olivat teillä tepastelemassa :D


Tuosta sillasta Tenon kylästä olisi päässyt Suomen puolelle Nuorgamiin, vaan ei menty. Jatkettiin vielä matkaa Norskin puolella.
Tenon ja Nuorgamin Suomineidon pohjoisimman päänupin paikkeilla tie vaihtui taas E6:ksi.

Kuvassa oik. on Tenojoessa kutrejaan uittavan Suomi-neidon pohjoisin päänuppi Nuorgamissa. Koska Norjan puolen vastarannalla nupin kohdalla oli niin tiheää pusikkoa, eikä autolle paikkaa pysähtyä, niin kuva piti ottaa ensimmäiseltä mahdolliselta aukiolta :o
Mukava se oli tuokin nähdä omin silmin.
Tästä ajelimmekin edelleen Norjan puolta Utsjoen rajan ylityskohtaan. 



Vaihdoimme varmuuden vuoksi Kilpisjärvellä vähän ekejä Nkr:ksi, joita ei juuri tarvittu - tuhlattiin ne loput Nkr sitten Utsjoen puolella Uulan Säästön rajanylityskaupassa.

Utsjoelta E75 vei Inariin, Ivaloon, Saariselälle, Sodankylään, Rovaniemelle, mistä ajelimme Kemiin ja iltahämärissä olimme takaisin Pohojanmaalla 👍🏻

Inarinmajapaikkamme mökkikylä oli Inarinjärven rannalla, siksipä se vauhdissa valittiinkin yöpymispaikaksemme.


Ja kuinka ollakaan, Saariselän Kiilopäälläkin oli sumua ja usvaa... Käytiin sitten tutkailemassa Souvenir Shopin tarjontaa.


 Rovaniemellä ei näkynyt joulupukkia jaloittelemassa, taisi olla jossakin sisätiloissa.


Siinä oli yhdenmoinen iglukylä... Santa's Igloos Arctic Circle. Sieltäpä sitä on mukava katsella revontulia, jos sattuu osumaan kohdilleen.


Ja samaan aikaan Rovaniemellä oli myös ferrarien kokoontumisajot. Ajellessaan Etelä-Suomea kohti, osa näistä virkeistä (?) kuskeista oli saanut roimat ylinopeussakot - näin iltapäivälehdet uutisoivat. Suomalaiset nopeusrajoitukset lienneet olleet varsin vieraita merkintöjä vierailijoille... :)



Pääosin reittimme Norjan puolella kulki siis Finnmarkin maakunnassa.
Yöpymiset varasin matkan varrella bookingin kautta sitä mukaa kun alkoi tulla aavistus, minne voitaisiin jäädä ja nämä seuraavat osuivat meidän reitille:

1. Kilpisjärvi/Lapland Hotels Kilpis
Täällä tunnelma oli kuin olisi mennyt ajassa taaksepäin. Jos paikat ja nurkat olivat nähneet hieman elämää ja menneessä ajassa, niin henkilökunta oli nykyajassa; palvelu ja ruoka tosi hyvää. Oikein kiva kokemus.


2. Alta/Alta Camping
Alueella oli vierekkäin kolme samantyyppistä leirintä/mökkialuetta, sinne mentiin, missä oli tilaa. Alue oli siisti ja mökki moderni, hyvin varusteltu ja tilava 6:lle. Miinuksena: suihku kasteli koko kylppärin.


3. Børselv/Bungalåven by Traveling Tellervo
Tällä suunnalla majapaikat olivat vähissä, joten tällaiseen lähes maatilamajoitustyyppiseen pihapiiriin tultiin ja vinttikamari oli se, mikä oli vielä jäljellä :)
Tunnelma oli kuin mummolan vintillä :D ja aamusuihkussa saatiin käydä pihasaunan pesutilassa ja aamupalan sai tilauksesta, varsin kattava olikin.
Paikassa oli nuori, suomea murtaen puhuva tyttö ohjaksissa, touhussa mukana oli myös isänsä, joka kertoi vanhempiensa muuttaneen Suomesta Norjaan "joskus sata v. sitten", apuna oli lisäksi Japanista kotoisin oleva nainen, joka kertoi alueella olevan talvella paljon lauhempaa kuin mitä Suomen Lapissa on - jäämeren rannalla kuvittelisi olevan toisin.


4. Inari/Holiday Village Inari
Inarin majapaikkamme osoittautui kompaktiksi mökkikyläksi Inarijärven kauniilla rannalla.
Mökki oli modernisoitu, erittäin kompakti. Vessa/suihkutila oli niin pieni, että lattiakaadon vuoksi vesi olisi voinut valua suoraan ulko-ovelle - siltä ainakin näytti, säästettiin siis vettä (ja kun illalla myöhään päästiin jo omaan pihasaunaan :D). Alueelle rakennettiin lisää mökkejä ja paikka näytti olevan suosittu, hyvällä paikallakin. Ja hauskaa oli kun vastaanotossa oli aitohärmäläinen vastassa :)


Vielä pari eväskuvaa reissulta:

Ylh. vas.: todella herkullinen annos nieriää Lapland hotel Kilpiksessä; savuvoi ja tilliöljy kruunasivat tämän. Miehellä käristys ja muusi.
Ylh. oik.: Altassa tuli vastaan (tai piti kavuta kakkoskerrokseen) moderni ja hyvä lounaspaikka. Mies otti paikallisia Finnmarkin alueen lihasta tehtyjä pyöryköitä, herkullisia. Mulla yleispätevä kanariisi-annos - tosi maukas.
Alh. vas.: Nordkapp'issa halusin maistaa kuningasrapua; kyllä tiesi, että on jäämerellä - tuo jäämurskan määrä oli melko kattava vrt. rapuun... :D Miehellä oli reilumpi Finnmarkin pihvi.
Alh. oik.: maailman tuorein ja paras graavilohisalaatti <3 Kirjaimellisesti lohi ihan suli suussa! Toisella tavis, mutta kuulemma tosi muheva hamppariannos. Olderfjord Hotell Restaurant, Russenes Kro. Suosittelemme.


Tuliaisiksi toimme - noh, mitäs muutakaan kuin Tenojoen lohen tietty - ei ongittu sitä itse, vaan haimme sen Tenon kalatukusta :) Meillä oli autossa kylmälaukku, ja se kun oli virrassa koko ajan, niin tosi kylmä oli vielä kotiin tullessakin puolentoista vrk:n reissaamisen jälkeen.
Lisäksi ostimme norjalaista ruskeaa makeaa juustoa, siivuina ja palana. Erilaista, varsin hyvää vähän kerrallaan. 


Niin, ja tietty mukaan tuli vähän kiviä pihamökin pöydälle reissumuistoiksi. :o


Meillä oli mukana pakettiautossa omat peitot ja tyynyt, vaikka liinavaatteet olisivat riittäneet (ja oli meillä varuulta autossa patjakin ja vaikka ja mitä, jos jotakin olisi sattunut tien päällä...).
Ollaan todettu jo aikoja sitten, että liinavaatteiden lisäksi tyynyt kannattaa kyllä ottaa AINA mukaan, meni minne meni, kyllä ne niin kulahtaneita ja littanoita ovat joissakin paikoissa :D :D


Tuumasimme heti aluksi, että tämä olkoot sellainen "harjoitus- ja tutustumiskäynti"; ajelimme ennalta mietityn reitin (suurin piirtein), pysähdyimme huikeissa maisemissa ja välillä jalkauduimme maastoon, mutta emme vaeltaneet mitään pidempää reittiä. Poikkesimme mielenkiintoisiin kohteisiin ja totesimme, että kyllä täällä saisi aikaa kulumaan hurjasti paljon kauemminkin kuin tämän viisi päivää, joista meno ja paluu Suomen puolella veivät päivät suuntiinsa.

Lofootit ja Tromssa, kalastusreissu Tenolla, kylläpä niitä tuli vaikka ja mitä mieleen, missä voisi vielä reissata.

Mutta, näin vain sain hillittyä itteni (?), enkä ladannut koko kuvakavalkaadia framille :D
Olemme käväisseet myös Kouvolan asuntomessuilla Korialla, jossa olen asunut 80-luvun puolivälissä 4 vuotta. Ja kalajuhlatkin talkoiltiin viime viikonloppuna... vaan niistä postaan myöhemmin, ettei tule tätä laajempaa kuvaähkyä :)



Niin ja ne tomaatit - saa vissiin elokuussa lähteä torille myymään... :o


Tiedän suurin piirtein, minkä väristä pitäisi mistäkin viidakon kulmasta putkahtaa, punaista, keltaista, oranssia, melkein mustaa... Muotojakin on ainakin kolmea eri sorttia...


Helteet tulivat sitten tällekin heinäkuulle, nautitaan niistä nyt, tai koetetaan viilentyä tilanteen mukaan.



10.7.2019

Puutarhan kuulumisia




Boysenmarjat/karhunvatukat yllättivät iloisesti ja kukkivat runsaina, ja 
näyttää marjojakin ilmestyvän. Vielä kun kypsyisivät... :)


 
Kesäkuun kukkakimaraa koosteena; ruusut, syreenit, lumipalloheisit ja arovuokot ovat jo kukkansa kukkineet :o


Kukkapenkin tätä päivää, liljat ja pikkusyreenit kukkivat paraikaa. Samoin pionit, Bowl of Beauty ja Sarah Bernhardt kukkivat sekä yksi nimetön ?. Pionien nuppuja kuivahti kyllä kesäkuun aikana useampi syystä mistä lie...


Tomaattien kohtalona on kasvaa tänä vuonna viidakossa. Tuon yhden tummanpunaisen pensastomaatin ohjeessa oli, että varkaat nypitään pois... No ilmankos rehottaa - nyppimättä jäi (lue siis pussista oheet ja muista ne :D)!


Venhosen edusta kukkii nykyään päivänkakkaramerenä. Itsekasvatetuista siemenistä levisivät kuin kulovalkea. Olkoot siis näin.


 Saskatoonit ja mansikat alkavat kypsyä :)



Orvokkeja on siellä täällä, melkeinpä joka puolella, vanhoista asetelmista ovat siementyneet :) Etualalla pari vuotta sitten istutettu äitienpäivä-keijuangervo.



 Ruukuissa iki-ihanat terassihortensiat...


 Ikkunalaudalla laventelia ja lankaköynnöstä...



 Marketta jää lobelian varjoon...


 Harsokukkaa, lahjaksi saatu begonia, lumihiutale-amppeli...





Tämänkin miljoonakelloihanuuden sain lahjaksi. Tilalla ollut lumihiutale väistyi sivummalle pihakeinuun.



Ensi kerralla taas jotain ihan muuta, eli viiden päivän jäämeren turneesta Norjan kalottialueelta.


Mukavaa kesän jatkoa sinnekin <3