Toukokuu 2016

Tässä sitä ollaan, toukokuun lopussa. Kuukausi kului kuin unessa, omia aikojaan - sikäli mikäli katsoo aikaa viime postauksesta...

Toukokuun ensimmäiset viikot menivätkin surullisissa merkeissä, kun erityisen läheinen, iäkäs tätini menehtyi heti vapun jälkeen.
Sairaala-osastolla oli viikon verran ja päivää ennen suunniteltua kotiutumista loppui jaksaminen. Tätini suunnitteli vielä kevättalvella heinäkuisia 90-vuotispäiviään - vaan saikin nyt jo ennakkoon kukkia, kummulleen :(
Hyvä mieli jäi kuitenkin, kun ehdin äitini mukaan häntä tervehtimään Seinäjoelle sairaalaan. Silti niin surullista tämä luopuminen.


Loppukuu menikin sitten iloisemmissa merkeissä, kun saimme osallistua hääjuhlaan.
Siviilisäätyä vaihtoi mieshenkilöni sukulaistyttö, joka luotti meikäläisen kykyyn koristella hääpaikka... Olemme olleet paljon tekemisissä ja hän tietää meikäläisen väkerrysinnon :D Olivat mokomat :) kuvanneet heille tekemäni risusydämen vihki/hääkutsunsa etukanteenkin! :)
Mutta olipa virkistävää puuhaa tämä hääväkertäminen, ja siitä onkin jo aikaa kun viimeksi olen häähumussa ollut näin alkumetreiltä alkaen :)

Tässä muutamia tekeleitä, mitä väkersin pitkin kevättä (ja muutaman viime metreillä):

Sitä sun tätä ennen autoon pakkaamista ja juhlapaikalle viemistä.

Tarkempaan esittelyyn pöytäkoristeita - risusydämiä silattuna harsokukalla. Heittokimpun pyöräytin morsion toiveesta viime metreillä :)

Risusydämiä esittelinkin jo aiemmassa postauksessa, ja osa niistä päätyi juhlapaikalle, muun muassa oviaukkoon koristeeksi, kuten tämä ja parinsa.

Hääparin pöytään tein lopulliset sydämet vasta hääpäivän aattona.
Itsekritiikki hylkäsi muutaman version...
Siis mitä väliä, onko koukero pari senttiä väärään suuntaan vai ei... :D Se oli sitä loppumetrien omaa kriittisyyttä... (morsiolle kävi kaikki :))







Morsian oli pessyt (paljon) pieniä lasipulloja etiketeistä puhtaaksi, ja osaan niistä keksin liimata koivukiekot, joihin rustasin vihreällä tussilla pöytänumerot. Puteleihin vielä vihreää puolukanvarvuista.

Morsian oli omia aikojaan askarrellut hääväelle jaettavia lahjoja, eli sydäntikkareille pidikkeet: samaisiin pulloihin paalinarurusetit ja puusydämet.
Ja pöydän koristeeksi väänsin epämääräisiä risukiekuroita, joihin kiepsuteltiin ikivihreitä liekoja.
Huom! Nämä kaikki materiaalit pysyvät kuosissa pitkääääään ilman vettä - kätevää!

Vähän hassutteluakin :)
Juhlapaikalla oli valmiina vanhasta laudasta tehdyt kehykset, joten päätimme kerätä kaikkea naamiaisrekvisiittaa yleisön huviksi.

Mallikappale (kälyni) kuvassa :D ->



Innostuin väsäämään jo valmiiksi löydettyjen härpäkkeiden lisäksi muutaman maskin :D
Yhden valmiin tuunasin ja loput syntyivät muutamasta isommasta jätskirasian muovikannesta akryyliväriroiskeilla, liimalla, hileellä, lahjapaperilla, silkkikukilla, sulilla jne... :)

Valokuvanurkkauksessa kävikin kuhina :) Naisvieraat pääsääntöisesti innostuivat aiheesta! Ja kyllä siellä pariskunnatkin kävivät ilmeilemässä. Hienoa heittäytymistä!

Kuvien ottoa varten laitoimme kehysten edustalle roikkumaan helppokäyttöisen pokkarikameran tukevaan naruun, joten kuvia sai ottaa ihan kuka tahansa.
Se oli hyvä idea.
Kuvassa virallinen hääkuvaaja ikuistaa valokuvanurkkauskuhinaa :D

Pöydät ilman servettejä ja serveteillä. Kevään vihreää, risuja, valkoista ja valmiina oli miljöö, jossa oli muun muassa heinäseipäitä, hillittyjä led-valoja... - tunnelmaa luomaan ei tarvittu isosti rekvisiittaa.
Ja miljöö mielessä suunniteltiin paikan koristelukin. Ei tänne istu esim. tekokukat, bling-bling tms.

Hääparin pöydän taustalla oli valmiina hyllykkö, johon mittailin somistetta morsiamen edesmenneen mummon vanhoista pitsiverhoista. Hyllykölle asettelin myös pienemmän peltiastiarisusydämen. Se isompi somisti tarjoilupöytää.

Häät vietettiin Keski-Pohjanmaalla. Vihkiminen tapahtui Kokkolassa, ja hääjuhla oli Lohtajalla Jukkolanmäen Navetanvintillä:
http://www.navetanvintti.com/
kuvia

Tuonne navetanvintille pääsee tutustumaan kuka tahansa, koska siellä on Navettakaffila avoinna joka sunnuntai klo 14-20 kesäkuun alusta elokuun loppuun. Tarjolla on kahvin yms. virvokkeiden seuraksi itsevalmistettuja herkkuja kauniissa miljöössä. Suosittelen poikkeamaan.



Näytänpä vielä väkertämäni kortinkin. Ja millepä muulle kuin puulle tehty tämäkin.
Kun löysin tämän päreen kaltaisen puupalasen, niin siitä se idea sitten lähti taas viemään eteenpäin: keväthäät, lintuset laulaa, vihreää... :)

Löysin vielä puukortti"kokoelmastani" kuvan samaiselle parille pari vuotta sitten tekemästäni kihla- & tuparikortista.
Tämän tein harmaantuneelle puupalalle.
Hyvä kun tämä kuva löytyi, etten tehnyt taas samanmoista :) Herkästi olisin taas kuviosahaa ohjaillut sydämen muotoon :D
Nyt sain vain katkoa sopivan palan "päreestä", liimata oksan linnuille ja väsätä ne linnut (liikkuvine siipineen), ja vihreät lehdet :D

Kortin taustalle kevään vihreälle pohjalle löytyi aiheeseen sopiva runomittainen onnitteluteksti:

Olkoon teillä vehreä pesäpuu
ja jatkuva toukokuu (kesäkuu).
Tuuli leuto, hempeä,
paljon, paljon lempeä!

Paljon oli kaunista ja hyvää <3

---------

Viherryspuuhia sitten seuraavalla kerralla - uusia istutuksiakin olen sentäs tehnyt tässä välillä... :)

Risuromantiikkaa

Voikohan noin sanoa...
Mutta jos risuista syntyy sydämiä, niin eikö se ole romantiikkaa se :)
Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun risut liittyvät keväthäihin <3



Tällä rantsilla kaadettiin pari koivua ja niistä sai mukavasti risuja näihin hääjuttuihin.
Morsmaikku esitti vienon toiveen risusydämistä jo ennen joulua, ja on tulossa lähiaikoina katsomaan näitä ensiversioita (jotka tässä vielä osin vaiheessa) ja suunnittelemaan pieniä koristejuttuja. Saas havaata, mihin päätyy...


Ja kun on taas, mistä ottaa, niin kokeilin tehdä kevään esimmäiselle orvokkiruukulle risukehikon muoviruukun peittämiseksi.

 
Kas näin:
Tein helpoimman kautta, eli pyörittelin pari pajua pyöryläksi ja niihin sidontalangat tasaisin välein.

Sen jälkeen pieni nippu
risuja kerrallaan langalla kiinni kiertäen.

.Valmista tuli ja asiansa ajaa,

eli peittää tuon muovisen istutusruukun -  melkein :)

Lisää kukkien istutusruukkujen piilotusta.
Tämä on pääsiäisen ajalta, kun niitä narskuja oli melkein jo liiaksi saakka.

Tarvikkeet: tyhjä pesty muovipurkki (tässä 1 kg jogurttisanko), jotakin peittävää paperia tms., hieman liimaa ja sidontanarua.










Pyrörittelin paperia purkin ympäri ja muotoilin samalla purkin mukaiseksi. Muutama liimatippa sinne tänne ja lopuksi narua rusetiksi.

Asiansa ajaa tämäkin.

Itseasiassa tein pari versiota ja vein tämän narskuineen töihin - siellä nyt ei ole suojaruukkuja senkään vertaa ja aina silloin tällöin sinne näyttää ilmestyvän jotakin purkkikukkaa :)








Kevyt katsaus taaksepäin eli pääsiäiseen!

Nyt pitää hieman hehkuttaa tätä astiaa, joka on Arabian Emilia-sarjan tarjoilulautanen.
Tämä on äitini ja isäni kihlalahja v. 1962, mutta nyt äiti oli päättänyt antaa sen minulle!
Olen tuota vissiin riittävästi (ja riittävän kauan) ääneen ihaillut :)

Kaapin perukoilla on viettänyt leppoisia aikoja kolhiintumatta. Minä ajattelin laittaa sen framille, oikein sitten seinälle, jahka löydän kyllin pitävän kiinnikkeen.

Mutta ennen Emilian päätymistä seinäruusuksi, katoin sille pääsiäisen kunniaksi pashakakun. 

--> Eli se aiemmassa postauksessa mainostamani leivonta onnistui (parempi niin!) ja hyvää oli. Pitänee muistaa ohje jatkossakin, koska menee juustokakun sijastakin.

Ja vielä vähän tuosta tarjoilulautasesta: kuvitukset astioihin on suunnitellut Raija Uosikkinen ja astiat ovat Kaj Franckin ja Kaarina Ahon Kilta BA-sarjaa. Kilta-nimihän on sittemmin vaihtunut Teema-nimeen. 

Kaiken tietävä Google :) kertoo, että: "Raija Uosikkinen suunnitteli 1950-luvulla sarjan kauniita mustavalkoisia koristelautasia, jotka kuvaavat hänen Emilia-tätinsä elämää Amerikassa." 

Mahtoi tädillä olla siellä leppoisat olot astioiden kuvituksista päätellen :) 

Mitäs muuta pääsiäisenä...

No virpomisvitsoja tehtiin yhteistuumin mummin pikkumiehen kera. Poika innostui oikein askartelemaan! Tottapa se pääsiäislauantainen "palkkion metsästys" motivoi :D Trullittelemaan mennessä suostui laittamaan vain pupunkorvat päähänsä, "eikä naamaan sitten mitään pilkkuja ja maaleja." :D

Samsam ei paljoa pääsiäishulinoista piitannut. Ei vaikka sai kaveriksi oikein pääsiäispupun (pattereilla käyvän).

Ilme kyllä kertoo, että: "Höh - antakaa mun lepäillä täällä hyllyn päällä ja viekää tuo tyyppi vaikka jonnekin Kyöpelin vuorelle..." :D

Ja kun mahdollisuus oli, niin tietysti käytiin myös 

pääsiäiskokolla, tai -valakialla.

Kuinka vain :)

Hain jo haravan esille, mutta märkää on, joten antaa haravan jatkaa vielä talvihuiliaan.
Kylläpä tuonne ulos ehtii huhtomaan, ei kai se kevät niin nopeasti sujahda ohi... :)

Kiertoon lahjakkaasti

Olin unohtanut hankkia sopivaa lahjapaperia, ja lahja piti antaa seuraavana päivänä... Eipä ollut myöskään sopivaa valmispaperikassia. Däääm.
Mutta paikassa nimeltä jemma oli useita mainospaperikasseja!

Pikkutunneilla keksin hakea sarjakuvalehtiä esille ja näin vanha repaleinen Aku Ankka -sarjis sai peittää mainostekstit, sivut liimaten vinksin vonksin ja näin sai 6 vee lahjansa "paketoituna". Pikkumies huomioi myös sarjakuvat kassista, lahjojensa lisäksi :)

Tuunasin vielä pari mainoskassia - tällainen tuli yhdestä. Molemmat puolet saivat samanmoiset härpäkkeet, eli kartonkisuikaleen ja päälle lehdykät avatusta paperinarusta.




Tässä vielä risusydän edellisestä postauksesta.

Hieman ovat kärsiintyneet, kun ovat saaneet oleilla ulkosalla varaston seinustalla nyt pari viime vuotta.
Ja on näitä kuskattu ees taas kun ovat koristaneet jos mitäkin tilaisuutta, sydämellisiä sellaisia :)
Siihen nähden siis hyvässä kuosissa.

Kuosissa pysymisen takaa osaltaan 3 mm paksu kuparilanka, josta taivuttelin isot sydämen muotoiset kehikot.

Kehikkoon punoin sidontalangalla risuja nippu kerrallaan. Aivan samoin kuin havukranssia punotaan.
Sidontalanka on hieman löystynyt vuosien saatossa.

Punonnat päätyivät molemmilta puolilta sydämen keskiosan kaareen.
Seinällä roikkuvat siiman varassa :)

Täällä olisi kyllä melkomoinen keko risuja uusiin risutöihin -> inspiraatio hoi! :)

Risusavottaa

Joulupukki toi tällaisen risukirjan.

Ihmettelen kyllä suuresti pukin tietolähteitä (?) asiasta, että risusavottaa on tiedossa...
On nimittäin niin, että "joen" uomaa pengerretään ja puut tulee hävittää kukin kohdaltaan.

Puut kaatuvat ulkopuolisen moton voimalla. Siinäkin sitä riittää rupeamaa, että ne kulkeentuu omatöisesti tontille jatkokäsittelyyn.

Risut on sitten eri asia - taitaa osa jäädä käyttämättä... :)
Mutta tuon uutukaisen kirjan innostamana pyöräytin pienen risuntekopaussin jälkeen yhden sydämen - vähän erilaisen mitä olen ennen tehnyt (osa näkyvissä kirjan edustalla).



Kutimet eivät ole päässeet vieläkään takaisin lepäämään; innostuin kokeilemaan valepalmikkoa.

Aloitin valkoisella langalla, mutta eihän se ole kovin käytännöllinen väri sukissa, joten purin kantapään alun kun tyttö keksi, että päättelen "varret" ja hän otti ne käyttöön hihanjatkeeksi/rannelämmittimiksi.

Ja eikun uudet puikolle, harmaasta. Josko näistä tulisi sukat...

Kummallisen hauska näitä on tehdä... Kantapäätä pitää edelleen hetki tuumata, mutta kyllä se siitä.

Pikkupoikakin otti mummin tuomat sukat käyttöönsä unisukiksi - hyvin pysyivät jalassa koko yön. Ensi kerralla pitää tehdä hieman korkeampi kantapää. Tiedä mikä isokenkäinen tuosta pojasta tulee :)

Ja niin se Nuuttikin tuli ja vei mennessään joulun.

Valot jätti vielä kirkastamaan pimeää.

Pajujen aikaa

Sunnuntain ratoksi rustasin kierrätyksen hengessä pääsiäiselle pöytä/ovikoristeen.

Kierrätettyä on osasissieni ja kanaverkkopala - ovat olleet jo aiemminkin käytössä - toisistaan erillään.

Pajuja pukkaa joka nurkalla, ja vihreät ovat karsittuja Tuija Brabantin oksia.

Sitten vain tökkimään.











Pallonkin tästä olisi saanut kun olisi vain tökkinyt koko oasiksen täyteen - nyt jäi puolipalloksi.

Oveen, tai...



















...pöytäkoristeeksi.

Risu"kranssin" hyödynsin viime kesän kukka-asetelmasta talveksi ruukkuun jääneestä kuivahtaneesta lankaköynnöksestä, joka on talven jäljiltä lehdetön ja tapuisa.
Näitähän kannattaa jemmata jatkossakin - risutöihin mukavaa materiaalia!

Tipuja kun lisää tepsuttamaan risukranssiin, niin pääsiäispöytään on asetelma valmiina!

Paitsi, ellei tämä päädykin takaisin oveen... :)

--------------------

Pitääpä tässä nyt hieman fiilistellä ja muistella - tänään tuli tasan vuosi kun olimme Egyptissä Kairossa ja Gizan pyramideilla. Miten se aika rientääkään...
Tällä hetkellä sinne ei ole mitään asiaa :(  Toivottavasti tilanne rauhoittuu, ja elämä jatkuisi entisellään sielläkin.