Risuromantiikkaa

Voikohan noin sanoa...
Mutta jos risuista syntyy sydämiä, niin eikö se ole romantiikkaa se :)
Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun risut liittyvät keväthäihin <3



Tällä rantsilla kaadettiin pari koivua ja niistä sai mukavasti risuja näihin hääjuttuihin.
Morsmaikku esitti vienon toiveen risusydämistä jo ennen joulua, ja on tulossa lähiaikoina katsomaan näitä ensiversioita (jotka tässä vielä osin vaiheessa) ja suunnittelemaan pieniä koristejuttuja. Saas havaata, mihin päätyy...


Ja kun on taas, mistä ottaa, niin kokeilin tehdä kevään esimmäiselle orvokkiruukulle risukehikon muoviruukun peittämiseksi.

 
Kas näin:
Tein helpoimman kautta, eli pyörittelin pari pajua pyöryläksi ja niihin sidontalangat tasaisin välein.

Sen jälkeen pieni nippu
risuja kerrallaan langalla kiinni kiertäen.

.Valmista tuli ja asiansa ajaa,

eli peittää tuon muovisen istutusruukun -  melkein :)

Lisää kukkien istutusruukkujen piilotusta.
Tämä on pääsiäisen ajalta, kun niitä narskuja oli melkein jo liiaksi saakka.

Tarvikkeet: tyhjä pesty muovipurkki (tässä 1 kg jogurttisanko), jotakin peittävää paperia tms., hieman liimaa ja sidontanarua.










Pyrörittelin paperia purkin ympäri ja muotoilin samalla purkin mukaiseksi. Muutama liimatippa sinne tänne ja lopuksi narua rusetiksi.

Asiansa ajaa tämäkin.

Itseasiassa tein pari versiota ja vein tämän narskuineen töihin - siellä nyt ei ole suojaruukkuja senkään vertaa ja aina silloin tällöin sinne näyttää ilmestyvän jotakin purkkikukkaa :)








Kevyt katsaus taaksepäin eli pääsiäiseen!

Nyt pitää hieman hehkuttaa tätä astiaa, joka on Arabian Emilia-sarjan tarjoilulautanen.
Tämä on äitini ja isäni kihlalahja v. 1962, mutta nyt äiti oli päättänyt antaa sen minulle!
Olen tuota vissiin riittävästi (ja riittävän kauan) ääneen ihaillut :)

Kaapin perukoilla on viettänyt leppoisia aikoja kolhiintumatta. Minä ajattelin laittaa sen framille, oikein sitten seinälle, jahka löydän kyllin pitävän kiinnikkeen.

Mutta ennen Emilian päätymistä seinäruusuksi, katoin sille pääsiäisen kunniaksi pashakakun. 

--> Eli se aiemmassa postauksessa mainostamani leivonta onnistui (parempi niin!) ja hyvää oli. Pitänee muistaa ohje jatkossakin, koska menee juustokakun sijastakin.

Ja vielä vähän tuosta tarjoilulautasesta: kuvitukset astioihin on suunnitellut Raija Uosikkinen ja astiat ovat Kaj Franckin ja Kaarina Ahon Kilta BA-sarjaa. Kilta-nimihän on sittemmin vaihtunut Teema-nimeen. 

Kaiken tietävä Google :) kertoo, että: "Raija Uosikkinen suunnitteli 1950-luvulla sarjan kauniita mustavalkoisia koristelautasia, jotka kuvaavat hänen Emilia-tätinsä elämää Amerikassa." 

Mahtoi tädillä olla siellä leppoisat olot astioiden kuvituksista päätellen :) 

Mitäs muuta pääsiäisenä...

No virpomisvitsoja tehtiin yhteistuumin mummin pikkumiehen kera. Poika innostui oikein askartelemaan! Tottapa se pääsiäislauantainen "palkkion metsästys" motivoi :D Trullittelemaan mennessä suostui laittamaan vain pupunkorvat päähänsä, "eikä naamaan sitten mitään pilkkuja ja maaleja." :D

Samsam ei paljoa pääsiäishulinoista piitannut. Ei vaikka sai kaveriksi oikein pääsiäispupun (pattereilla käyvän).

Ilme kyllä kertoo, että: "Höh - antakaa mun lepäillä täällä hyllyn päällä ja viekää tuo tyyppi vaikka jonnekin Kyöpelin vuorelle..." :D

Ja kun mahdollisuus oli, niin tietysti käytiin myös 

pääsiäiskokolla, tai -valakialla.

Kuinka vain :)

Hain jo haravan esille, mutta märkää on, joten antaa haravan jatkaa vielä talvihuiliaan.
Kylläpä tuonne ulos ehtii huhtomaan, ei kai se kevät niin nopeasti sujahda ohi... :)