Pikassooluja

Pikkupoika oli mummilassa viikonloppuhupina parisen viikkoa sitten, ja välillä on mukava keksiä muutakin tekemistä (mummin mielestä) kuin auto- ja traktorijutuulla pörräämiset. 

Niinpä alettiin tehdä taidetta rennoin ottein ja hyvin avoimin mielin. Otettiin tällä kertaa esille oikein siveltimet, akryylivärit ja tyhjä taulupohja, ja annettiin mennä. Pikkuusen poika innostui punaisesta ja veteli välillä "rallireittiä" pikkuautoolle, mutta talouspaperitupsukoolla loivennettiin enimmät vauhtiraidat kuriin :D Pienellä harjoituksella poikakin loiventeli hienosti, ja uniikisti!

Ei siinä mitään, luovuus sai kukkia, mutta että parin päivän lopputuloshan on ihan merellinen - tyrskyissä kuohuu väriä jos toista. Tämän yhteisteoksen voi laittaa oikein seinälle asti, mun mielestä, ja poika oli hyvin samoilla linjoilla, kun tauluksi sitä sanoo :)

Yllä olevan innoittamana otin nurkasta keskeneräisen, inspistä odottaneen prokkiksen uudelleen framille, ja sutaisin tämän lähinnä vasurilla valmiiksi. Vasurilla siksi, kun oikea (käyttö)käsi oikkuilee. Joskus sitä inspiraatiota ei vain voi pysäyttää!

Ei vaiskaan

Nyt tulee esimerkki, miten nähty malli/kuva inspiroi joskus ottamaan kutimet käteen, ja miten sitten kävikään...

Noh, kävi niin, että kun langanloppu aloitettuun neulomukseen ei riitänytkään, niin ei-tullut-sellainen-kuin-ajattelin -pipo purkaantui hetken mielijohteesta toisenlaiseen muotoon, eli kaulurihuiviksi.

Linkki + ohjeet inspiraation lähteelle:
http://merjanleivonta.blogspot.fi/2012/12/kaulurihuivi.html

Tässä muodonmuutosta + lopputulos, joka on malliaan hillityimmillä reunavirkkauksilla
- ehkä jopa hieman liian hillityilläkin näin jälkeenpäin ajatellen.

Mukavasti istuu kaulalle tämäkin versio, eikä tursua yli ei ali.

Lankana Novita Puro ja 40 cm:llä 3,5 mm pyöröpuikoilla tikkusin menemään koko ajan oikein-neulontaa, reunat huolittelin virkkaamalla.

------------------------------------------

Vielä vähän diipa daapaata, tunnelmointia ja ihmetystä, miten paljon kuuraa ja lumihiutaleita mahtuukaan neulasiin...  :)

Mukavaa alkanutta tätä uusinta vuotta 2013 meille kaikille!

Hys hys, nyt hissuksiin hetken aikaa...

Valmista tuli

Kaappi tuli kuin tulikin valmiiksi sopivasti näin joulun alla ja seisoa tönöttää jo päätepisteessäänkin.

Ihan mukavan näköinen se on valkoisenakin.

Vanhoista heloista ei ollut enää käyttöön kuin ylätason kaapin oviin kolmet, jotka piti ruuvata takaisin jo tyylin ja näönkin vuoksi, mutta alaosan ovet ja laatikot sai uusia samansävyisiä messinkisiä nuppeja vetimikseen.


Lisää kaappikuvia sekä 60-luvun tiikkisestä peilipöydästä tuunattu läppäripöytä (oheishomma :)): 

http://hehkutus.blogspot.fi/2012/12/tassa-teille-meidan-uudet-seinat.html

---------------------------------------------

Pipoja hyväntekeväisyyteenkin on syntynyt muutama kpl. Yksinkertaista 1o 1n, ja päältä kiinni virkaten, niin syntyi hauskat "korvat" pipolle :)
Lankana 7 Veljestä Nostalgia ja raidat kahdesta sinisävyisestä Nallesta.

 




 Pipomallin raksujen syönti ei häiriintynyt sovittelusta :)

Notta mitäs seuraavaksi... Niin, soffapöytä omaan käyttöön: tuunauksen alle pääsi koivuinen sorvattujalkainen sohvapöytä. Nähtäväksi jää mitä siitä tulee...

...ja taas vähän virkkuuksia

Aina ei voi olla hiomassa kaappiakaan kun pitää antaa pölyn laskeutua välillä - ja maalin kuivua, joten "sohvankäyttöajalle" keksin tekoa lopulle langalle, mitä jäi tuubista. 

Löysin Pinterestin (http://pinterest.com) sivuilta (http://zoomyummy.com/2011/01/05/brown-slippers/) hauskojen tossukoiden kuvia ja eikun tuumasta kolmanteen.

Tein nämä hieman sinnepäin ja krouvimmat kuin esikuvansa, mutta hyvin ajaa asiansa :)

Hiomakoneelle kyytiä

Tällä kertaa pelastuskohteena on - ei iänkaiken vanha, mutta siinä ja siinä, etteikö 100-vuotisjuhlat alkaisi olla jo käsillä - kotikyläni puusepän (E. Nikula) tekemä talonpoikainen astiakaappi, joka oleili kotoni vintillä.

Kaappi tulee tyttärelle ja väri muttuu valkoiseksi. Jos kaappi tulisi omaan käyttöön, maalipinta lähtisi kokonaan pois ja puupinta otettaisiin esiin :)

Ensimmäinen hiontakerta on tehtynä, seuraavaksi kolot (ei montaa) saa pakkelia ja uusintahionnan jälkeen pohjakerroksen valkoista maalia.  Kanssaoperoija sanoi, että tämä pääsee jouluksi uuteen kotiin ja saa näin aloittaa uuden elämän n. 40 vuoden vintillä huilaamisen jälkeen. Tosin tytär sanoi, ettei siellä vanhassa navetassa tarvitte asumaan ruveta tämän kaapin kera... :D

Leveyttä alakaapilla on 149 cm ja yläkaappi on hieman kapeampi ja sirompi muutenkin. Mutta päällekäin näille kertyy korkeutta kiitettävät 2 m ja 38 cm.

Helat oli kiinni millinpienillä ruuveilla - yhteen laatikkoon pitää etsiä uusi kahva ja yläkaapin oviin uusitaan lasit - läpinäkyvää jotakin.

Ei siinä mitään, mutta tämäkin päästävedettävä on vielä vaiheessa, on ollut jo vuoden. Tosin tästä kuvasta on jo edetty siihen, että maalarinteipit on poissa ja vaaleitten kohtien tilalla on pähkinäpetsiä.

Talvi tuli - kutimet esiin!

Tai oikeammin virkkuukoukku esiin ja sopivasti työstämistä odotellut lankakerä Bravo Big Color käyttöön.

Virkkasin siitä 8 nron virkkuukoukulla lyhyenlännän minituubin. Mini siksi, kun viime talvista isompaa, kaksi kierrosta kaulan ympärille kierrettävää tuubia piti niin tällätä oikealle tolalle. Ja kas, tämä pieni on nopsakka käytössä: sen kun pujottaa pään läpi kaulalle ja siinä se on kaksinkerroin tai vaan pötkönä ja luttaantuu sitten tilaansa. Yhden käyttöpäivän jälkeen tuntuu tämä miniversio passelin toimivalta.

Tässä karvaisempi osapuoli pääsi mannekiiniksi - tahtomattaan :)

Tosin kiskaisi sen ylemmäksi kun tulin kameran kanssa lähietäisyydelle...

Lopusta kerästä voisi tehdä toisenkin, jos vaikka tämä ensiversio ottaa ja katoaa :/

No, ensin valmiiksi yksi hyvän-tekeväisyyteen (13.9. teksissä) menevä huivi, joka odottaa loppusilaustaan.

Käsityömessut Seinäjoen Areenalla

Äiti ja äitin messupöytä, pääosassa Pohjalaisia perinnesukkia -vihkonen sekä tietty niitä perinnesukkia livenä. Vihkoset saivat taas uusia ystäviä pitkin Suomenmaata, yksi vihkonen kuulemma lähtee rapakon taaksekin. Mukava oli olla itsekin perjantaipäivä myyntitiskin takana - mikäs sitä on käsityöläisiä kiinnostavaa tuotetta myiskennellä :) Muutama uusi pitäjän sukkamallikin tuli tietoon tällä reisulla, muutamasta pitäjästä moni sanoo, että sukkamalli on, mutta kukaan ei tiedä, millainen se on...

Vihkotilauksia ja yhteydenottoja: st.erkkila(at)gmail.com

Omalla kierroksella muitten myyjien pöytiin heräsi kiinnostukseni vaikka ja mihin, esim. "Muodin huipulle -voittajan" Linda Sipilän Taito EP:lle suunnittelemaan viittatakkiin (pakettiin kuuluu kangas + kaavat) - vielä jäi väri mietintään: harmaa, fuksia...

Mutta mukaan kotiin saakka tuli paneelivahaa, jota aion nyt kohtapian mennä kokeilemaan -> vielä on vähäsen vaiheessa vuoden takainen projekti; päästävedettävä vanha talonpoikaissänky. Saas havaata onko valkoinen paneelivaha vastaus ongelmakohtiin... Thumbs up and fingers cross :)

Hyvällä asialla

Joskus taannoin entisessä työyhteisössämme viritimme virkkaus/kutomisintoa hyväntekeväisyyden merkeissä kutomalla paloja tilkkupeittoihin. Yhdistimme valmistetut tilkut peitoiksi asti ja lähetimme muutamia peittoja vastaanottajalle.

Jostakin asia tuli taas mieleen ja Vaaka ry:n sivuilta huomasin, että tänä vuonna vastaanotetaan huiveja: itsetehtyjä tai ostettuja, mallilla (kauluri, kaula-, hartiahuivi...) saati koolla ei väliä kunhan ovat uusia.

Lisäinfoa:

http://www.vaaka.org/projektit/huivi-2012

http://www.vaaka.org/projektit/jouluker%C3%A4ys-2012

---------

Hyvällä asialla on myös Pelastakaa Lapset Ry -järjestö.

Esim. Kauhavan Kangas-Aitta tekee yhteistyötä Kauhavan paikallisen järjestön kanssa Hyvänmielen Jouluneuleet -kampanjallaan. He ottavat vastaan itsetehtyjä sukkia, pipoja, lapasia ja kaulahuiveja jaettavaksi joululahjoina Suomen vähävaraisille lapsille.

Lisäinfoa:

http://www.kangasaitta.fi/kangasaitta/web.nsf/headlines/091EC30568AAA280C2257A6A0028307B 

---------

Saisinkohan jotakin itsetehtyä aikaiseksi ko. tarkoituksiin... 

Ovirisuke sai sydänystävän

Tervetuloa! Vanha ovirisuke sai seurakseen risusydämen hieman vahingossa, eli tyrkkäsin sen tuohon puolihuolimattomasti ohimennen - mutta se näyttääkin aika hauskalta, joten siinä se nyt sitten on edelleen.

Sydämen tein alunperin kukkakimppua varten -> tein kaksi versiota ja menin niiden kanssa kukkakauppaan, missä kimpun tekijä valitsi sen toisen tämän jäädessä virattomaksi.

- Niin, se toinen risusydän laitettiin somistamaan työkaverin läksiäiskukkakimppua.

Risuja voi koota kasaan monellakin tavalla! Näitä kuvan kaltaisia alkaa olla markilla joka ovessa :)