Kevään viherrystä

Kevät on kyllä ihanaa aikaa <3
Saisi kestää pidempäänkin.

Kuusenkerkät - vielä ehtisi tehdä niistä siirappia!

Pihahommissahan kaikki liikenevä aika töiden ohella on mennyt.
Täällä tosin pientä lisäfiilausta aiheuttaa kesäkuun puolivälissä olevat sukukekkerit meidän rantsilla.
Kas kun Amerikan-serkku perhekuntineen ynnä toisen tyttärensä appivanhempineen saapuu Suomi-visiitille, ja meillä, suvun kotirantsilla kokoontuu sitten koko suku serkkutreffeille. Näin tosin on aina ollut, ja mun täällä oloaikana samanmoinen visiitti oli muutama vuosi sitten (ilman näitä appivanhempia).
Ensi viikolla saakin jo tuumailla tarjottavia...
Mutta mitäköhän tämä Suomen suloinen kesäsää tarjoaa - pitääköhän hommata iso teltta, että kaikki mahtuvat.

Ylärivissä tammenlehtien kasvu.
Keskellä omppujen kukintaa, niitä riittää nyt - ja toivottavasti on pörriäisiäkin pölytyspuuhiin!
Kirsikka- ja pensastomaatintaimenet ovat purkeissaan kasvarissa, ja lämmitin on valmiudessa. Runkotomaatit laitan kasvusäkkeihin ensi viikolla.
Kesäkukkaset saavat olla vielä pihamöksässä odottamassa framille pääsyään. Muutamat laventeliruukutukset lisukkeineen laitoin jo esille. Ja alhaalla keskellä -> karhunvadelma selvisi taas talvesta! Kaikenkaikkiaan talvi ei vienyt kuin parit mansikantaimenet, joten ei huonosti lainkaan.



Pihahommat alkavat olla suht ok - paitsi, että meillä on suunniteltu talon maalausta pari vuotta, ja nyt meinattiin sekin rykäistä kevään aikana...
Talon väri vaihtuu, mutta oikea sävy on tuottanut päänvaivaa... Miten löytyy se OIKEA harmaanrusahtava tai rusahtavanharmaa - ei grey eikä beige, vaan greige  :D

Josko sitä siirtyisi sisätilahommiin - ikkunoiden pesun voisi suorittaa loppuun seuraavaksi, kun tuo siitepölykausikin alkaa olla lopuillaan :) Melko lennokasta ja tukkoista on ollutkin.

Toukokuussa on ollut myös juhlanaiheita mm. äitienpäivä, työkamun läksiäiset, ystisten treffit.
Äitienpäiväksi me äidit leipaisimme skonsseja, ja hyviä oli!
Ohje täältä:
https://www.soppa365.fi/reseptit/aamiaiset/scones-eli-skonssit

Pikkutyttykin halusi tietty leipoa omalla tyylillään, eli sydänpiparimuoteilla sämpylöitä <3

---------------------------------------------

Nyt jotakin ihan muuta, eli ylivanhoja juttuja vuosien takaa (= ennen kuin koko somea on edes keksitty...)

Monenmoista olen aikoinani harrastellut ja kokeillut erinäisissä harrastepiireissä, kansalaisopiston alaisissa lähinnä.

Yhden harrastuksen tuotos tupsahti esiin ihan puun takaa...
Kas kun tyttäreni oli saanut vihiä koulukaveriltaan (joka taas oli saanut tiedusteluja taholtaan jne.), että mun entisellä nimellä oli jotakin jemmassa eräässä kultasepän liikkeessä...
Hetken muisteltuani menneitä, jotakin välähti muistilokeroista, että taidanpa olla oikea henkilö tälle etsinnälle.
Noh, muutama viikko sitten otin vihdoin liikkeeseen yhteyttä ja kun huudeilla olin, niin menin käymään. Ja kas, siellä ne olivat, hartaasti hiomani kivet istutettuina korupohjiin.

Tässä niistä toinen, sormus, kivi on viistehiottua savukvartsia.
Pohja on kullattua hopeaa, sopii kyllä tuon savunruskean kiven väriin, mutta ehkä tänä päivänä tyytyisin hopeaan, ja piirun verran simppelimpään muotoiluun :D

Viistehiottuja kiviä oli kaksi, toinen pienempi oli istutettu pieneen rintakorupohjaan, ja sen annoin äidilleni - vähän myöhässä... Kivet olin nimittäin hionut jo 90-luvun puolella :o :) :D
Rintarossista en sitten muistanut ottaa kuvaa.
Ja koruiksi päätyivät siksi, että kivihiontaa ohjannut kannusti kovin istuttamaan ne koruiksi, koska mielestään viisteet onnistuivat hyvin. Tein minä silloin joskus kivihionnan ohella hopeapohjiakin, mutta näille kiville sai kultaseppä tehdä tuon tarkimman istutusosion :)

Että näin niitä vanhoja juttuja putkahtelee esiin. Kultaseppäliikkeen frouva kertoi monta hauskaa tarinaa vastaavista etsinnöistä, salapoliisin työtä ja ajatusten voimaa on tarvinnut, että korut löytävät omistajansa. Sanoikin, että heillä on ollut aikoinaan vähän huono tyyli kun osassa töitä on ollut pelkästään sukunimi merkittynä työlappuun. Mun lapussa oli sentäs puh.nro, mutta sekin työpaikan, jota ei enää ole ollut vuosikausiin, kuten ei sitä sukunimeäkään... :D


Kesäkuu lymyää oven takana -
Onnea ja menestystä kaikille kevään valmistuneille!