Elokuun sitä sun tätä

Kesäisen kesän kesäinen elokuu on ja jatkuu vaan.
Niin on ollut taas monenmoista, että tästä ei selviä kuin kuvakoosteilla :D

Syntymäpäivät, joita ei vietetty, vietettiin kolmeen otteeseen :)
Etukäteen kävimme perheporukalla ruokailemassa Maksamaan Vesterössä, missä on saaristotila Varppi. Täällä oli kesäsunnuntaisin katettuna saaristolaishenkinen noutopöytä. Yksinkertaisesti maukasta.

Sitten nämä tutut kyläilijät tulivat meille ja kakuttelimme ruokailujen ohella.
Kalaisaa voileipäkakkua ja brita-kakkua.

Ja vielä oikeana syntymäpäivänä kävimme kakuttelemassa päivänsankarin kotona.
Juustopiirakkaa (ylihyvää), voikkarikakkua ja mansikkakakkua by mun äiti.
Kyllä nyt on kakuteltu. Ja ei-juhlittu :D
Ja tämä syntymäpäiviä viettämätön on isäni, joka täytti pyöreitä.
Lahjaksi hankimme tabletin, ei syötävän, vaan sellaisen, josta saa pyyhkiä pölyjä (kuten sanoo näistä hipaisujutuista). Hyvin löytyy netistä asioita pölyjä pyyhkiessään :D :D :D

Tällaisen rustiikin pärekortin tekaisin iskälle, maanviljelijälle ja metsän omistajalle; siinä se on suomalaisen satokauden loppuhuipentuma suomalaisen puulastun päällä. Paperinarulehdetkin ovat puusta peräisin.

Reilun viikon mittaisen jemmaan jääneen kesälomaviikkoni aikana tehtiin mm. Turku-Merikarvia -turnee.
Turussa ajeltiin saariston rengastiekierrosta maisemia katsellen. Kustavissa viivyimme jonkin aikaa. Paluumatkalla Asaisissa (nyk. Maskua) vierailimme marsalkka Mannerheimin syntymäpaikassa Louhisaaren kartanossa - mielenkiintoinen paikka.

Paluumatkalla saavuimme sopivaan aikaan tuttavien mökille, missä olivat juuri kippaamassa läjän ahvenia perkuupöydälle. Oi oi oi, savustettuna näitä sujahti ääntä kohti jokunen... <3 Parasta kalaa mitä tiedän. Edelleenkin.

Vapaapäivän talkootöitä vähäsen; kasa-ammunnan n. 70:lle kilpailijalle laitettiin ruokaa muutamana päivänä talkoovoimin. Mun aamuhukissa (paikkasin mieshenkilöäni, joka kuuluu metsästysseuraan (=talkooväki), mutta oli puintihommissa) tehtiin 20 kg jauhelihataikina ja paistettiin 3:lla pannulla litteitä lihapullia. Kyllä siinä aikaa meni, mutta lopputulos oli maukas.

Koska en päässyt töiden takia Isonkyrön 1700-luvun markkinoille, niin piipahdin ohikulkiessani Juthbackan markkinoilla Uudessakaarlepyyssä just menneenä viikonloppuna.
Totesin, ettei tavara maailmasta lopu... Ostokseni jäivät niukoiksi; Kekkeri-lasi, tuubipuristimia ja Pellervo-lehti vm. 1938.
Yleinen hintataso oli mielestäni nousujohteinen vrt. edelliseen käyntikertaani n. 3 v. sitten.

Menneenä viikonloppuna oli myös toiset tärkeät synttärit, 2-vuotiaan oma päivä <3
Heti aamusta yökkäreissä sai avata lahjapaketteja - ja eikun leikkimään!
Sitten ulkoiltiin, että äiskä sai leipoa ja iskä imuroida ynnä luututa iltapäivän synttärivieraita varten. Isoveli <3 lähti touhuamista karkuun kaverilleen :)



Satokuulumisia:

Totesimme heinäkuun loppupuolella, että ei voida olla pois tontilta (= kasvarin läheisyydestä), ellei ole joko päivittäistä avuliasta naapuria kastelemassa tai toimivaa kastelujärjestelmää. Ja niinpä tilattiin netistä Blumat, eli keraamiset porkkanat, 40 kpl:n satsi. Ei kehdattu edes ehdottaa kenellekään jatkuvaa kasteluhyppöötä, kun olisi ollut melko työläs sauma.
Blumat toimii todella hyvin - aiemmin kesällä hankittu oli ihan lelu tähän verrattuna. Kasvarin ulkopuolella on 200 l vesisaavi korotettuna, josta lähtee piuha jaettuna jokaisen runko- ja ruukkutomaatin juurelle sekä kurkulle, ja kasvarin ulkopuolella asuville kesäkurpitsoille sekä yhdelle pensastomaattipadalle. Säästää aikaa kastelussa ihan näin kotosalla ollessakin. Lisäkastelen vain lannoitetta. Kesän paras hankinta. Onnittelut hyvästä päätöksestä :)

Tomaattiähky voinee kyllä tulla kohta. Paholaisen hilloa teen ehkä vähän... Enimmäkseen tomaatit kyllä vielä menevät niineen näineen suoraan suuhun, salaatteihin, piirakoihin ja vokkeihin.
Muistutus ensi kesälle: keltaisia runkotomaatteja enemmän kuin punaisia - ovat herkullisia.

Marjapuskien sato alkaa olla finaalissa - ja ampparitkin ovat sokeripitoisten marjojen lumoissa -> sormeni saikin osuman, turposi eikä taipunut mihinkään muutamaan tuntiin! Mehumaija sai siis jo sekalaisen satsinsa, eli musta- ja punaherukkaa (sitä kyllä riittää yli tarpeen tällä tontilla) lisukkeinaan raparperia, karviaisia ja omenalohkoja. Heitin sekaan vähän myös saskatooneja ja vadelmia pakkasesta.
Pensasmustikoita myös on tullut kiitettävän runsaasti tänä kesänä, mutta niitä olen pakastanut sellaisenaan, talvella pääsevät sitten muffinseihin ja hyydykekakkuihin... 

Saskatooneista ja punaisista viinimarjoista tein jo aiemmin erikseen satsit mehua viinihapolla ystiksen vinkistä: tuli kyllä raikasta ja on vissisti vitamiinipitoisempaa kun ei maijalla höyrytä.


Kukista en nyt mainitse muuta kuin, että pari kesäkukkaa ovat jo kaikkensa antaneet...
Muut porskuttavat vielä.


Tällainen postausähky tällä kertaa.