Näytetään tekstit, joissa on tunniste syyskukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syyskukat. Näytä kaikki tekstit
26.9.2017
Syksy, vai uuskesä... Syksy!
Kyllä se syksy on, vaikka uuskesältä jo näytti muutaman päivän. Ja kalenterissakin seisoo ensi viikolla kirjaimet siinä järjestyksessä, että niistä muodostuu sana lokakuu???
Oli miten oli, nyt just - tällä viikolla - on syyskelit parhaimmillaan.
Puinnitkin saatiin omalta osalta puitua jo viikko takaperin, eli ohorat on laariis.
Muiden viljoja puidaan vielä pitkään ja kuivaaja pöhisee yötäpäivää.
No, minä en siihen puintihommaan osallistu muuten kuin haen ja vien pelloille - silloin kun satun olemaan töistä vapaalla. Tylsyyttä ei ehdi potemaan.
Syysastelemia en ole vielä isosti teeskennellyt syystä, että suurin osa kesäkukista porskuttaa edelleenkin. Vähän olen kieputellut kransseja sinne tänne ja puuhaillut pihahommia, niitä kyllä riittää.
Syksyn satoa on säilötty pakastamalla, kuivaamalla, ja hyytelöimällä kuten tässä.
Pihlajanmarjoja lienee joka puolella Suomea enemmän kuin pitkiin aikoihin, joten niitä riittää säilöttäväksikin - linnuillekin jää vielä yllin kyllin talvea varten.
En näitä purkkitolkulla tee, vähän vain pihlajanmarja-, mustaherukka- ja puolukkahyytelöä talven iloksi (jos riittää) ja riistaruokien seuraksi. Kyllä näitä voi toki käyttää vaikka lisänä kääretortun täytteeksi, lettujen ja jäätelön päälle... mitä nyt keksiikään. Miinuksena se, että sokerisia ovat :o
Pohjan jätti -mustaherukka on pettämätön, iso ja makea...
Sonja-karhunvatukat saivat tukiaidan, saman mallisen, mitä tontilla on ennestäänkin.
Kovasti siis elän olettamuksessa, että karhunvatukat a) talvehtivat mainiosti, b) tuottavat satoa ensi kesänä, c) kypsyvät ajoissa, d) uudet ensi kesän versot kasvavat korkeutta (siksi tukiaitakin korkea...) ??? Jää nähtäväksi :)
Tällä hetkellä eniten mua kiehtovat sienisaaliit. Kanttiksia, karvarouskuja ja nuijakuukusia on tässä otoksessa. Suppilovahveroita pitäisi päästä jo katselemaan, mutta kun tuo mieshenkilö on niin kiinni puintipuuhissa, niin ei ehdi valoisan aikana mun mukaan, ja yksin en metsään mene. Sen verran on julmia otuksia liikkeellä nykyään... (saisivat sitten kaksi saalista kerralla...).
Pannun kautta omassa liemessä pakkaseen - toimii.
Pieni (ei-maksettu) mainos:
Olen kovin tykästynyt näihin Viljatuotteen gluteenittomiin jauhoihin.
Vaalea ja tummaa jauhoseosta sekä tummaa riisijauhoa ym. olen käyttänyt jo pitkään. Nyt eksyin eräällä reissulla tutkimaan vähän isomman kaupan gluteenittoman hyllyn valikoimia, ja Viljatuotteella oli siellä erinomainen edustus.
Mukaan lähti perusjauhoja ja kokeiluun Nokkoslettujauhepaketti. Hyviä oli...
Pyörätytin tuorejuustotäytteisiä muffinsejakin.
Ohjeen löysin täältä: Tuorejuustotäytteiset muffinsit
Jauhoina käytin Viljatuotteen vaaleaa ja tummaa riisijauhoseosta, mukana ripaus perunajauhoakin. Jauhoissa on psylliumia mukana, joten toimivat kuten tavisjauhotkin.
Sen vähän mitä leivoskelen, niin käytän gluteenittomia jauhoja - eipä tarvitse arvuutella onko kenellekin sopivaa tarjolla.
Ajatella, että mä "löysin" tällaisen Ikea-ostoksen, jonka toin taannoiselta Uumajan reissulta. Olin vallan unohtanut paketin nurkkiin lojumaan...
Sain naulakon kasattua - hyviä Ikea-ohjeita seuraten tietty :D
Tosi mukava naulakko, ja paikkansa löysi (tosin naulakko ei paljoa enää erotu sieltä alta...).
Ikea-hinnalla ei viitsisi itse ruveta vastaavaa väsäämään.
Tai no, miksipä ei... :)
16.10.2016
Murske"mosaiikkia", haastevastauksia...
... ja ristiäiset :)
Pikkuinen on nimetty, ja kauniin Lila-nimen sai perheensä, kummien, isovanhempien, isoisovanhempien ym. läsnä ollessa.
Tarjolla oli lohikeittoa ja kakkukahvit, joiden kruununa oli täytekakku.
Tyttären ja vävyn naapuriystäväisellä on jauhopeukalo täydellisesti paikallaan ja hän oli loihtinut näyttävän kakun kahvipöytään.
Nimi lienee antanut osviittaa kakun väritykselle... :)
Alkuun oli siis mieshenkilöni tekemää lohikeittoa, ja lapsille isomumman tekemää makaronilaatikkoa.
Kahvipöytään tein gluteenittomat+laktoosittomat juustokakun ja omenamuffinsit. Isomumma oli leiponut Kentuckyn kakun, ja gluteenittoman kääretortunkin teki.
Omenamuffinseille halusin kerrosvadin ja sen kasasin (liimalla, Pattex 100 %) viime metreillä kahdesta kastehelmen vadista, joista isommassa on keskellä lievä halkeama ja jalaksi keskelle Festivo-kynttilänjalka, jonka alaosassa on myös pieni särö. Tässähän näitten pikkuvikaisten viat katosivat kummasti :)
Isoveljellä oli tärkeä tehtävä kuivata pikkusiskon pää kasteen jälkeen.
------------------------------------
Mosaiikkia murskeesta -ajatus lähti siitä kun ostin kirpulta pari sinkkikukkalaatikkoa, joiden päädyissä oli kohopainetut merkityksettömät tekstit... (ja pihalla oli "tuore" murskekasa...)
Liimaa, mursketta ja sommittelua.
Liimana on kontaktiliima Pattex 100%, jolla tarttuu niin kivet, lasit, betonit, keramiikat, nahat summuut. Ja kestää kosteutta ja -40 C pakkasta.
Ei näitä tuulikaan pääse heiluttelemaan, sen verran murske lisäsi painoarvoa :)
Kukkalaatikoissa valkoista callunaa ja jättimurattia hiekkaan upotettuna.
------------------------------------
Ja siihen haasteeseen, jonka sain Tutalta jo aikapäiviä sitten... Kiitos Tuta, jos nyt vihdoinkin vastaisisin :)
Palkinto/haaste -Blogger Recorgnition Award
* Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
* Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
* Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
* Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
* Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajaksi
*Aluksi oli ajatus pitää ”päiväkirjaa” väkerryksistäni, ensin omaksi ilokseni - avasin blogin sittemmin julkiseksi. Ja
kun joku sanoi, että sä väkerrät koko ajan, niin nimikin oli valmiina :)
28.8.2011 julkaisin ekan postaukseni:
http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2011/08/tilkuista-tuunattu-tanttu.html
* Blogin aloitus lienee helpointa, jos sinulla on jokin kiinnostuksen kohde kuten käsityöt, askartelu, keräily, leipominen, puutarha jne...
Toisten blogien lukeminen opettaa, koska siitä huomaa mikä tyyli sopii itselle: kirjoitatko jutut pitkällä vai lyhyellä kaavalla, täsmäkuvat vai kuvat eestä ja takaa ja kerran vielä :) jne.
Toisten blogien lukeminen opettaa, koska siitä huomaa mikä tyyli sopii itselle: kirjoitatko jutut pitkällä vai lyhyellä kaavalla, täsmäkuvat vai kuvat eestä ja takaa ja kerran vielä :) jne.
* Villa Tutan blogissa on kaikkea - tuunausta, leivontaa, käsitöitä... paljon ideoita! Käy visiitillä!
* Palkinnon lähetän eteenpäin kaikille tänne blogiini kirjautuneille!
Haasteenkin saa ottaa vastaan, mutta olen kyllä huomannut, että monella tämä haaste on jo ollutkin...
Haasteenkin saa ottaa vastaan, mutta olen kyllä huomannut, että monella tämä haaste on jo ollutkin...
Tunnisteet:
haaste,
juhlat,
leipominen,
syyskukat,
tuunaus
1.10.2015
Nyt niitä taas löytyy!
Mitäkö? No näitä:
Aina on yhtä mukavat metsätreffit :)
Suppiksia löytyi sen verran, että niitä sai riipiä muutaman pannullisen kautta pakkaseen.
Hyvä työnjako: minä keräsin kelvolliset omput ja pikkumies lintujen nokkimat - teki niistä ja mullasta meille päiväruuan. Nam :) Näyttää siltä, että tuo mummin pikkumies kasvaa kohta kottikärryistään ohi ja yli... :(
Myös ruohosipulit piti kerätä talteen, silputa pieneksi ja pakastaa.
On taas mistä ottaa.
Konnanyrtti teettelee kukkasiaan. Huomasin tämän penkissä vasta pari vuotta sitten, ja täällä sain tunnistusapua kasville. Siirsin sen keväällä enemmän esille, sen verran mukavan näköinen kukka on.
Ja syksyn viimeisin kukkija.
Ja vähän olen ajatellut jo ensi kesää - olen kerännyt orvokkien ja unikkojen siemeniä talteen, ja ripotellut niitä sinne mininiitylle :) Saas havaata, miten monta ja minkä varistä orvokkia nousee ylös kukkimaan ensi kesänä...
Taannoisella Kauhava-käynnillä avattiin sopivasti uusi kirppis Aarrekammio - no tietty poikkesimme katsastamassa paikan tyttären kanssa, kun kerran olimme samassa paikassa samaan aikaan!
Paperinarua yms. askarteluun sopivaa tarttui mukaan.
Mutta oikein löytöjäkin tehtiin, kipporintamalla = astia-asioissa :)
Nämä tässä kiinnittivät heti huomioni:
Hinta 1,-/kpl. Näitä oli hyllyssä 9 kpl ja päätimme tytön kanssa koota kaikki ostoskoriin.
Kotona sitten googletimme mitä ovat, ja ovathan ne:
Saara Hopean Nuutajärvelle 1950-1960-luvulla suunnittelemat Marja-snapsilasit.
Muun muassa Bukowskilla näytti olevan myynnissä - ja aivan kohtuuhintaan...
https://www.bukowskismarket.com/fi/lots/554287-snapsi-ja-cocktaillaseja-18-kpl-malli-2702-ja-marja-2745-saara-hopea-notsjo-nuutajarvi-1950-60-luku.
Ei tainnut kirppismyyjä tietää mitä myi pois pilkkahinnalla.
Nätit pienet snapsulasit on - pidetään framilla ;)
Tyttö sai 4 kpl; jaettiin värit tasan, minä sain maksajana extra-punaisen, ainoan kappaleen.
Muut värit ovat tumma lila, tumma sininen, sammaleen vihreä ja tumma turkoosi - ne vanhat Nuutajärven värit, mitä on alkuperäisissä Kartio-laseissakin.
Oli/on siisti ja hyvätasoinen kirppis, riittävät hyllyvälit yms.
http://www.kirpputoriaarrekammio.fi/
Siivoilin kesällä säilöjä ja pitsiliina poikineen tuli esille.
Mihinkäs niitä voisi muualle laittaa kuin pöydälle, mummojen summuiden tekemiä?
Tärkkäsin muutamia perunajauhoseoksella.
Tähän tärkkiin tarvitaan 1 dl kylmää vettä ja 1 tl perunajauhoja, jotka keitetään kattilassa kiisseliksi.
Vispasin keitosta koko ajan, ettei jäänyt paakun paakkua.
"Kiisseli" sivellään tärkättävään työhön ja annetaan kuivahtaa.
Nuo kuvan pitsiliinat sivelin ja kuivattelin leivinpaperin päällä.
Kovettuivat oikein hyvin ja ovat jo osana isompaa kokonaisuutta. Muutama liina sai kyllä hieman kyseenalaisen käsittelyn (kun oli väärä väri...).
Otan kuvan kun se seinä, millä pitsit nyt ovat, osuu kameran linssiin ;)
:)
21.9.2015
Söpöstelyä syyskiireiden keskellä
Kovin on jo syys värittänyt luontoa ja lehdet irtoilevat kesän koitoksen jälkeen.
Koitos se alku(ja väli)kesä olikin :o
Ulkokalusteetkin saisi jo kantaa talviteloille, etteivät peity lehtien alle piiloon.
Tuo itsetehty pöytä saa jää paikalleen - on sen verran jykevä, ettei hevillä liikahda. Ja pintasävy suojaa, saakin ajan kanssa harmaantua lisää.
Syyskiireet jatkuvat kun puinnit ovat vielä aivan vaiheessa. Omat on puitu, mutta tilauksia muualle riittää. Kuivaaja käy ja koneet ovat liikkeellä aina säiden salliessa - kohtuullisen hyvin ovat sallineet, onneksi.
Vastapuidun viljan tuoksu on kyllä niin aromaattinen, että.
Pienen paussin saimme kun oli tiedossa söpöstelyviikonloppu Turussa -> tällä kertaa reissasimme miehen kummitytön vihki- ja häätilaisuuteen.
Sää Pohjanmaalla oli sopivasti (!?!) sateinen ja siksipä matkaan lähdettiin oikein yökunnissa, eikä vain käymään edestakaisin. Ja toki kuivaaja kävi koko ajan, kun toinen osakas piti vahtivuoroa.
Hyvää ja kaunista oli muutakin:
juhlapaikka, tarjoilut ja ohjelma muun muassa.
Ja näkihän siinä sukuakin kerralla enemmän ja uusia ihmisiä toisesta suvusta.
Väkersin onnittelukortin, vaan otinko kuvaa...
No, harmaata puuta pohja taas, päälle kaksi kaarnasydäntä.
Vähän samalla idealla kuin tämä omalle kummityttärelleni pari vuotta sitten tekemä:
http://mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/puinen-onnittelukortti.html
Puukko pysyi kädessä kaarnaa veistellessä, joten ei tarvinnut käsi paketissa lähteä häihin!
Häiden jälkeisenä sunnuntaiaamuna olikin torilla vipinää heti aamusta kun torikansa oli levittäytynyt turuille ja toreille hyvissä ajoin - tuolloin vietettiin myös Turku-päivää.
Sinne mekin suuntasimme ennen paluumatkaa Pohjanmaalle.
Kiertelimme kojuja, ja mitään ei tarttunut mukaan. Kunnes...
...tämä söpöliini osui silmiini viimeimmässä käyntinurkkauksessa.
Oli vähän sen näköinen, että tahtoisi lähteä mukaan :)
Ja niinhän se lähtikin. Kotona sai söpönherkän Callunan suojakseen :)
Kovasti tuota jo pyörittelin, että mitenköhän on tehty... :)
Kesän kukkasetkin ovat vielä voimissaan.
Kokosin niitä tosin jo tuohon katoksen alle suojaan, ettei sattuvat sateet runtele niitä ennen aikojaan. Kukkasipuleitakin on ilmestynyt sinne tänne - josko tällä viikolla saan ne maahan saakka.
Takimmaisena näkyvä Bougainvillea on a) pysynyt hengissä ja b) rehevöítynyt kesän aikana. Nyt vain pitää miettiä miten sen talvehditan...
Tuo valkoinen pöytäryhmä on muutamien vuosikymmenien takaa. Löydettiin se jo aikoja sitten hylättynä varastojen kätköistä ja hiottiin sen alkuperäinen vanha kulahtanut punainen pois ja maalattiin valkoiseksi. Tänä kesänä sai taas kertaalleen uuden värin pintaansa. Kauniisti reunoiltaan kaarevat pöytä ja penkit, ei siis tullut mieleenkään jättää sitä ehostamatta.
Naisten päivänä saatu Gerbera pääsi osaksi ulkoistutusta, lähti todella hissuksiin uusintakasvuun, mutta nyt kukkaa on pukannut keskikesästä lähtien.
Yksi siamialainen kukkakaksonenkin putkahti esille :)
Pitsi- ja nukenkaulukset kukkivat myös aina vain. Tämä violetti pitsikaulus huilasi hetken ja kukkaa taas.
Yksi valkoinen nukenkaulus lopahti tyystin, toinen on kuosissaan.
Kukkapenkki on kuin viidakko. Niin tyhjä keväällä ja näin nyt taas...
Keltainen ruusu on myös ollut sen verran korkealle kukkivaa sorttia, että tukea on tarvinnut.
Näin. Söpöstellään syksyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




