Visiitillä

Olipa varsin mukava viikonvaihde tuo juuri mennyt, oikein sitten erityisen mukava, ja monipuolinen!

Maakunnasta a ajeltiin maakuntaan b. Matkalla pysähdyttiin Kauhavan Alahärmässä Road Housessa ja siellä piipahdin mm. Finnmarinin liikkeessä.
Ja kyllä vain, houkutuksia oli tarjolla...

... ja houkutuksiin lankeemusta...
Pyöreän huopatabletin olin hankkinut jo aiemmin ja nyt lähti mukaan pari kanttista, ja yksi pyöreä kynttilä, joka tuikehti tuossa lasimaljassa. Tabletit jonossa korvaavat kätevästi kaitaliinan virkaa.

Road Housen kauppakujalla oli lisää houkutuksia.
Virkkaustaitoisille kuusen teko työn alle...


Sitten käväisin Kauhavalla Lankavassa. Seinäjoella oli Käsityömessut ja Lankavassa sen ohella markkinat.
Voi sentään, mutta kohtuudessa pysyin sielläkin: täytetyyny, pyöreät kassin rivat, maton kanttaukseen viininpunaista nauhaa, heijastinnauhaa ja pipojen tekijälle Alize-lankaa.

Aikaa siellä kyllä vierähti - oli muutama muukin matkassa (bussilasteittain) ja tuttujen kanssa jäi suustansa kiinni :)



Ja tuolta kun kotiuduin, niin oli aika kaivaa kahvikupit pöytään ja katsoa oliko edellispäivänä leivottu juustokakku yhä kuosissaan!

Minulla oli nimittäin ilo vastaanottaa vieraita - kaksi tekevää ja touhukasta naista, joita en tuntenut entuudestaan. Vaan eipä tuntunut lainkaan siltä, että ventovieraita olisi tullut kun pihamaallamme kohtasimme :)
Nämä tekevät ja touhukkaat naiset olen aiemmin kohdannut vain täällä blogimaailmassa, missä olemme kommentoineet juttujamme puolin ja toisin. Erinäisten sattumien kautta olimme saaneet sovittua treffit, kun kerrankin olimme samoilla nurkilla. Kas kun yksi on Pohjois-Pohjanmaalta, toinen Etelä-Pohjanmaalta ja tämä yksi tässä siitä keskeltä ja vähän etelästäkin välillä... Ei siis ihan joka päivä osuta samaan Pohjanmaan maakuntaan :)

Kertakaikkiaan hieno tapaaminen, kuin hyviä ystäviä pitkältä aikaa olisi kokoontunut, puhetta ja naurua riitti yllin kyllin ja aika vierähti nopeasti, liian nopeasti.
Olin ja olen edelleenkin niin tyytyväinen ja iloinen tästä visiitistä.

Mokomat :) toivat tuliaisiakin;
Ihanainen Intsu malttoi antaa tekemänsä kauniin mosaiikkiruukun ananaskukalla.
Ja Veikeän virkeä Vanha rouva (on sitten niin perusteellisen harhaanjohtava nimike...) oli askarrellut kauniit lahjapakkaukset, joista paljastui ihanaisia teippejä ja askartelumassaa.
Wow, huikean ihanat kiitokset vielä kerran näistäkin!

Tarjoilin rouville suolaista piirakkaa (ohje täällä: Piirakka) ja juustokakkua, jonka alkuperäinen reseptinimi on Lady Hilla, ja ohje on Creme Bonjour -reseptikirjasesta.
Nyt hilla vain vaihtui omenalohkoihin ja aroniahyytelöön, joka oli myös kakun kastikkeena.
Tein ohjeesta puoli annosta pienempään rengasvuokaan.
 

LADY HILLA
Pohja:
200 g voita
1 dl sokeria
2 huoneenlämpöistä kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte 1:
200 g lakkahilloa  (tämän korvasin pienillä omenakuutioilla ja päälle kaadoin ripauksen aroniahyytelöä)

Täyte 2:
4 kananmunaa
0,5 dl sokeria
500 g vaniljatuorejuustoa (ensi kerralla kokeilen sitruunanmakuista...)

Laita uuni lämpenemään 170 asteeseen. Sekoita kerralla KAIKKI pohjan huoneenlämpöiset aineet vatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Ihannevatkausaika 5 min.
Kun pohja on vatkattu, levitä se hyvin voideltuun, halkasijaltaan 24 cm irtopohjavuokaan (minä vuoraan pohjan ja reunat erikseen leivinpaperilla). Tee taikinasta myös noin 4 cm reunat (ohuemmatkin riittävät, 2 cm toimii). Levitä hillo (tai oma valitsemasi maku) taikinan päälle.
Täyte 2:
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi, lisää vaniljatuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja paista n. 1 tunti alaritilällä. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen tarjoilua muutaman tunnin ajan. Kakun voi hyvin valmistaa myös edellisenä päivänä.
Koristele halutessasi kakku esim. mintunlehdillä, tuoreilla marjoilla tai kuten minä: ananaskirsikoilla.



Ei mulla kovin paljoa ollut rouville näyttää tekemisiäni (eikä siltä puheensorinalta olisi ehtinytkään)
Yksi juttu oli jäänyt postaamatta täällä, joten oli jotakin ennen näkemätöntäkin esillä :)

Viime postauksessa näytin, miten kovettaa pitsiliinoja perunajauhoseoksella.

Ne pitsiliinat ovat osa isompaa kokonaisuutta, eli tällaista:

Nuo muut liinat saivatkin sitten toisenmoisen käsittelyn...
Osa löydetyistä pitsiliinoista oli hieman "oudon" värisiä ja melko nuhjaantuneita.
Tein melko radikaalin kokeilun ja kastoin liinat valkoiseen vesiliukoiseen ulkomaaliin! Kovasti pyytelin mielessäni tekijöiltä anteeksi tätä temppua... :)
Taputtelin märät liinat muoville kuivumaan, siirsin n. vuorokauden jälkeen puhtaalle muoville ja loppukuivaus oli leivinpaperilla pannuhuoneessa.
Tärkkääntyivät samalla koviksi.
Sitten vain sommittelu, langanpistolla kiinni toisiinsa ja seinälle.

Siinä nyt ovat mummojen vanhat pitsiliinat framilla.
Nuhjaantuneetkin ryhdistyivät ja saivat uuden elämän, eivätkä jääneet kaapin pohjalle.

Myrkyn ruskea, oudon "ehtakeltaasenveheriäänen" ja kulahtanut keltainen peittyivät kaikki maalin alle.



Nyt on joku asetelmien tekovillitys muutenkin, mulla siis.

Vessaa somistaa mukavasti tällainen
puoliharsopantahattu, pikkulaukku helmien pidiketaulussa :)
















Ihanaiset rouvat piti lähtöhalata liian pian perjantain iltapimeällä. Hei hei ja tavataan taas!

Seuraavana aamuna alkoi keväällä varattu reissu kohti Tallinnan risteilyä.
Laskin bussissa päitä mennen tullen, kaikki noudattivat annettuja aikatauluja ja risteily oli mukava, ruoka oli hyvää ja seurue iloinen.

 

Hyvin nukutti laivan hytissä, satamassa ei merenkäynti haittaa. Sää oli suotuisa, aurinkoinen ja tuuleton.

Laivan myymälässä oli kaikenmoista.
Tällaisen pipon kuvasin pipontekijälle, hintapyyntö on hieman toista kuin mitä hän näistä vastaavista pyytää...




Vilkasta on ollut, mielessä on pyörinyt ennen kaikkea rouvien visiitti. Tallinnaan pääsee aina visiitille, mutta mukavia uusia tuttavuuksia ei noin vain joka päivä tupsahdakaan eteen :)

Ja ensimmäinen vapaa viikonloppu kahdesta perättäisestä (harvinaista herkkua) oli jo näin mukava.
Ensi viikonloppuna onkin sitten tiedossa äiti-tytär viikonloppu -> Oopperan kummitus odottaa! Hui.