Kirppulöytöjä ja krakelointia

Aivot on ihanan keväisessä lepotilassa, ja sitä myötä väkertelyt melko vähissä.
Tai no, keskeneräisiä pyörii nurkissa kyllä, mutta eivät mokomat valmistu itsekseen :D
On vissiin sen verran vaisuja ideoita, että inspiraation ylin taso ei pysy loppuun saakka vireessä!
Ja niitä inspiksen huippuhetkiä (?) heikentää sellainenkin seikka, että jokin tarpeellinen osa/materiaali puuttuu... :o

Esim. yksi kudelmakin oli vaiheessa, kun lanka loppui kesken, ja samaa ei löytynytkään mistä tahansa.
Mutta nyt on taas kasa lankoja ja peittoprojekti etenee :)

Urputus sikseen :), jotakin tulee valmiiksikin - nyt kirpulta löydettyjä juttuja lievällä tuunauksella uuskäyttöön.
Löysin esim. näitä jo talven aikana, mutta ovat vain odottaneet uutta tulemistaan.

Näitä viinipullolaatikoita olenkin pitänyt silmällä aina kun olen kirpulla käynyt. Ei näistä montaa euroa pitänyt pulittaa, mutta kylkiäisenähän ne tulee muutenkin. Kerran muistin kysyä näitä varsinaisesta "tukkuliikkeestäkin", vaan ei silloin ollut saatavilla. Myyjä kävi katsomassa oikein varastossakin :)

Kaksi näistä saivat pintaansa krakeloinnin.
Toinen isoista laatikoista odottaa käsittelyä, voi olla, että saa vain petsiä.

Sivelin pintaan suoraan pelkän halkeilulakan ja kuivuttuaan maalia. Halkeamat erottuvat näköjään näinkin ilman tummempaa pohjamaalia. Laatikoiden tekstejä hioin haaleammiksi ennen käsittelyä.

Ja sama käsittely tavalliselle säilyketölkille: halkeilulakka suoraan pintaan ja kuivuttuaan maali päälle.
Toimii.



Tämän pienen kaapin löysin kerran kirpulta poislähtiessäni. Vanhaa kaappia oli jo uudistettu listoilla ja petsattukin.

Tälle ei tapahtunut muuta kuin sisäpuolelta lähti yksi vino hyllylevy pois ja tilalle tuli naulakkotappeja.
Tämä toimittaa nykyään siis avainkaapin virkaa eteisessä.
Ja hyvin toimittaakin -> jos avain lipsahtaa naulasta, niin tipahtaa hyllyn pohjalle, joka on riittävän leveä pitääkseen hutiloidustikin laitetut säilössä.
Oli 10,- löytö.









Tässä huushollissa tulitikkujen säilytyspaikkana on ollut iänkaiken vanha ladon ovi saunan oven vierustalla.
Ei vähä mitään :)
On tämä ennenkin esitelty:
http://www.mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/puisevat.html

Mutta kun löysin tällaisen perinteisen tulitikkujen säilytykseen tehdyn tapauksen yhdellä vaivaisella eurolla, niin...

Joku kätevä on kovertanut
siihen kuvionkin.

Enpä tehnyt tuollekaan muuta kuin petsasin kauhtuneen uuteen kuosiin.

Kyllä routa porsaan kotiin ajaa - ja sade roudan.
Ulkokelit ovat kovin kosteat, joten pihahommat saa vielä odottaa :)
Tosin, onhan vasta huhtikuu! Paitsi, että ylihuomenna on jo vappuaatto...

Mukavaa kevään etenemistä :) - se tulee kun on tullakseen.

Risuromantiikkaa

Voikohan noin sanoa...
Mutta jos risuista syntyy sydämiä, niin eikö se ole romantiikkaa se :)
Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun risut liittyvät keväthäihin <3



Tällä rantsilla kaadettiin pari koivua ja niistä sai mukavasti risuja näihin hääjuttuihin.
Morsmaikku esitti vienon toiveen risusydämistä jo ennen joulua, ja on tulossa lähiaikoina katsomaan näitä ensiversioita (jotka tässä vielä osin vaiheessa) ja suunnittelemaan pieniä koristejuttuja. Saas havaata, mihin päätyy...


Ja kun on taas, mistä ottaa, niin kokeilin tehdä kevään esimmäiselle orvokkiruukulle risukehikon muoviruukun peittämiseksi.

 
Kas näin:
Tein helpoimman kautta, eli pyörittelin pari pajua pyöryläksi ja niihin sidontalangat tasaisin välein.

Sen jälkeen pieni nippu
risuja kerrallaan langalla kiinni kiertäen.

.Valmista tuli ja asiansa ajaa,

eli peittää tuon muovisen istutusruukun -  melkein :)

Lisää kukkien istutusruukkujen piilotusta.
Tämä on pääsiäisen ajalta, kun niitä narskuja oli melkein jo liiaksi saakka.

Tarvikkeet: tyhjä pesty muovipurkki (tässä 1 kg jogurttisanko), jotakin peittävää paperia tms., hieman liimaa ja sidontanarua.










Pyrörittelin paperia purkin ympäri ja muotoilin samalla purkin mukaiseksi. Muutama liimatippa sinne tänne ja lopuksi narua rusetiksi.

Asiansa ajaa tämäkin.

Itseasiassa tein pari versiota ja vein tämän narskuineen töihin - siellä nyt ei ole suojaruukkuja senkään vertaa ja aina silloin tällöin sinne näyttää ilmestyvän jotakin purkkikukkaa :)








Kevyt katsaus taaksepäin eli pääsiäiseen!

Nyt pitää hieman hehkuttaa tätä astiaa, joka on Arabian Emilia-sarjan tarjoilulautanen.
Tämä on äitini ja isäni kihlalahja v. 1962, mutta nyt äiti oli päättänyt antaa sen minulle!
Olen tuota vissiin riittävästi (ja riittävän kauan) ääneen ihaillut :)

Kaapin perukoilla on viettänyt leppoisia aikoja kolhiintumatta. Minä ajattelin laittaa sen framille, oikein sitten seinälle, jahka löydän kyllin pitävän kiinnikkeen.

Mutta ennen Emilian päätymistä seinäruusuksi, katoin sille pääsiäisen kunniaksi pashakakun. 

--> Eli se aiemmassa postauksessa mainostamani leivonta onnistui (parempi niin!) ja hyvää oli. Pitänee muistaa ohje jatkossakin, koska menee juustokakun sijastakin.

Ja vielä vähän tuosta tarjoilulautasesta: kuvitukset astioihin on suunnitellut Raija Uosikkinen ja astiat ovat Kaj Franckin ja Kaarina Ahon Kilta BA-sarjaa. Kilta-nimihän on sittemmin vaihtunut Teema-nimeen. 

Kaiken tietävä Google :) kertoo, että: "Raija Uosikkinen suunnitteli 1950-luvulla sarjan kauniita mustavalkoisia koristelautasia, jotka kuvaavat hänen Emilia-tätinsä elämää Amerikassa." 

Mahtoi tädillä olla siellä leppoisat olot astioiden kuvituksista päätellen :) 

Mitäs muuta pääsiäisenä...

No virpomisvitsoja tehtiin yhteistuumin mummin pikkumiehen kera. Poika innostui oikein askartelemaan! Tottapa se pääsiäislauantainen "palkkion metsästys" motivoi :D Trullittelemaan mennessä suostui laittamaan vain pupunkorvat päähänsä, "eikä naamaan sitten mitään pilkkuja ja maaleja." :D

Samsam ei paljoa pääsiäishulinoista piitannut. Ei vaikka sai kaveriksi oikein pääsiäispupun (pattereilla käyvän).

Ilme kyllä kertoo, että: "Höh - antakaa mun lepäillä täällä hyllyn päällä ja viekää tuo tyyppi vaikka jonnekin Kyöpelin vuorelle..." :D

Ja kun mahdollisuus oli, niin tietysti käytiin myös 

pääsiäiskokolla, tai -valakialla.

Kuinka vain :)

Hain jo haravan esille, mutta märkää on, joten antaa haravan jatkaa vielä talvihuiliaan.
Kylläpä tuonne ulos ehtii huhtomaan, ei kai se kevät niin nopeasti sujahda ohi... :)