Söpöstelyä syyskiireiden keskellä

Kovin on jo syys värittänyt luontoa ja lehdet irtoilevat kesän koitoksen jälkeen.
Koitos se alku(ja väli)kesä olikin :o
Ulkokalusteetkin saisi jo kantaa talviteloille, etteivät peity lehtien alle piiloon.
Tuo itsetehty pöytä saa jää paikalleen - on sen verran jykevä, ettei hevillä liikahda. Ja pintasävy suojaa, saakin ajan kanssa harmaantua lisää.

 
Syyskiireet jatkuvat kun puinnit ovat vielä aivan vaiheessa. Omat on puitu, mutta tilauksia muualle riittää. Kuivaaja käy ja koneet ovat liikkeellä aina säiden salliessa - kohtuullisen hyvin ovat sallineet, onneksi.

Vastapuidun viljan tuoksu on kyllä niin aromaattinen, että.



Pienen paussin saimme kun oli tiedossa söpöstelyviikonloppu Turussa -> tällä kertaa reissasimme miehen kummitytön vihki- ja häätilaisuuteen.
Sää Pohjanmaalla oli sopivasti (!?!) sateinen ja siksipä matkaan lähdettiin oikein yökunnissa, eikä vain käymään edestakaisin. Ja toki kuivaaja kävi koko ajan, kun toinen osakas piti vahtivuoroa.

Kyllä tuo Turun tuomiokirkko on vaan vaikuttava ilmestys. Alttariosio on syvänteessä, joten isosti ei vihkiparin tahtomiset hääväelle kuuluneet. Niin kuitenkin tekivät :)

Hyvää ja kaunista oli muutakin:
juhlapaikka, tarjoilut ja ohjelma muun muassa.
Ja näkihän siinä sukuakin kerralla enemmän ja uusia ihmisiä toisesta suvusta.

Väkersin onnittelukortin, vaan otinko kuvaa...
No, harmaata puuta pohja taas, päälle kaksi kaarnasydäntä.
Vähän samalla idealla kuin tämä omalle kummityttärelleni pari vuotta sitten tekemä:
http://mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/puinen-onnittelukortti.html

Puukko pysyi kädessä kaarnaa veistellessä, joten ei tarvinnut käsi paketissa lähteä häihin!








Tavanomaisesti yövymme Turun käynneillä miehen sisaren luona, mutta nyt otimme hotellihuoneen torin reunalta.

Häiden jälkeisenä sunnuntaiaamuna olikin torilla vipinää heti aamusta kun torikansa oli levittäytynyt turuille ja toreille hyvissä ajoin - tuolloin vietettiin myös Turku-päivää.

Sinne mekin suuntasimme ennen paluumatkaa Pohjanmaalle.





Kiertelimme kojuja, ja mitään ei tarttunut mukaan. Kunnes...

...tämä söpöliini osui silmiini viimeimmässä käyntinurkkauksessa.
Oli vähän sen näköinen, että tahtoisi lähteä mukaan :)

Ja niinhän se lähtikin. Kotona sai söpönherkän Callunan suojakseen :)

Kovasti tuota jo pyörittelin, että mitenköhän on tehty... :)



Kesän kukkasetkin ovat vielä voimissaan.

Kokosin niitä tosin jo tuohon katoksen alle suojaan, ettei sattuvat sateet runtele niitä ennen aikojaan. Kukkasipuleitakin on ilmestynyt sinne tänne - josko tällä viikolla saan ne maahan saakka.
Takimmaisena näkyvä Bougainvillea on a) pysynyt hengissä ja b) rehevöítynyt kesän aikana. Nyt vain pitää miettiä miten sen talvehditan...

Tuo valkoinen pöytäryhmä on muutamien vuosikymmenien takaa. Löydettiin se jo aikoja sitten hylättynä varastojen kätköistä ja hiottiin sen alkuperäinen vanha kulahtanut punainen pois ja maalattiin valkoiseksi. Tänä kesänä sai taas kertaalleen uuden värin pintaansa. Kauniisti reunoiltaan kaarevat pöytä ja penkit, ei siis tullut mieleenkään jättää sitä ehostamatta.

Naisten päivänä saatu Gerbera pääsi osaksi ulkoistutusta, lähti todella hissuksiin uusintakasvuun, mutta nyt kukkaa on pukannut keskikesästä lähtien.

Yksi siamialainen kukkakaksonenkin putkahti esille :)

Pitsi- ja nukenkaulukset kukkivat myös aina vain. Tämä violetti pitsikaulus huilasi hetken ja kukkaa taas.
Yksi valkoinen nukenkaulus lopahti tyystin, toinen on kuosissaan.

Kukkapenkki on kuin viidakko. Niin tyhjä keväällä ja näin nyt taas...

Keltainen ruusu on myös ollut sen verran korkealle kukkivaa sorttia, että tukea on tarvinnut.

Näin. Söpöstellään syksyä.

Kiertoon lahjakkaasti

Olin unohtanut hankkia sopivaa lahjapaperia, ja lahja piti antaa seuraavana päivänä... Eipä ollut myöskään sopivaa valmispaperikassia. Däääm.
Mutta paikassa nimeltä jemma oli useita mainospaperikasseja!

Pikkutunneilla keksin hakea sarjakuvalehtiä esille ja näin vanha repaleinen Aku Ankka -sarjis sai peittää mainostekstit, sivut liimaten vinksin vonksin ja näin sai 6 vee lahjansa "paketoituna". Pikkumies huomioi myös sarjakuvat kassista, lahjojensa lisäksi :)

Tuunasin vielä pari mainoskassia - tällainen tuli yhdestä. Molemmat puolet saivat samanmoiset härpäkkeet, eli kartonkisuikaleen ja päälle lehdykät avatusta paperinarusta.




Tässä vielä risusydän edellisestä postauksesta.

Hieman ovat kärsiintyneet, kun ovat saaneet oleilla ulkosalla varaston seinustalla nyt pari viime vuotta.
Ja on näitä kuskattu ees taas kun ovat koristaneet jos mitäkin tilaisuutta, sydämellisiä sellaisia :)
Siihen nähden siis hyvässä kuosissa.

Kuosissa pysymisen takaa osaltaan 3 mm paksu kuparilanka, josta taivuttelin isot sydämen muotoiset kehikot.

Kehikkoon punoin sidontalangalla risuja nippu kerrallaan. Aivan samoin kuin havukranssia punotaan.
Sidontalanka on hieman löystynyt vuosien saatossa.

Punonnat päätyivät molemmilta puolilta sydämen keskiosan kaareen.
Seinällä roikkuvat siiman varassa :)

Täällä olisi kyllä melkomoinen keko risuja uusiin risutöihin -> inspiraatio hoi! :)