13.9.2014

Kannonnokasta



Niin, kannonnokasta on moneksi, muun muassa tällaisiin väkerryksiin...

Pari kevättalvella kaadettua koivunkantoa jätettiin (= ehdin huikata ajoissa mieshenkilölle) tarkoituksella vähän korkeammaksi. Ideoita oli, tuli ja meni, samoin kuin kesäkin.

Lopullinen "tuunaus"  jäi siis loppukesään...

 Kolo kannonnokkaan, multaa, suikeroalpia ja sammalta.

Pari vieruskoivua odottaa myös kaatamista, saanevat ensi kesänä samanlaisen käsittelyn.
Nämä kannot ovat hyviä istutuspaikkoja mm. rönsyäville kasveille. Harvoin näitä kantoja kuitenkaan jyrsitään pois, joten näin ne saa maisemoitua ja ovat silmälle nätinpiä katsella.



 Tämä kanto sai edellistä vähän enemmän huomiota, kun mieshenkilön avustuksella vähän raksasimme.
Harjakattomalliin leikattu kannonnokka sai katoksen: alle vaneria, sen päälle vanhaa lahohkoa ja aavistuksen sammaloitunutta lautaa rahkasammaleen kasvualustaksi. Kannon sivulle suurennettiin pari koloa: multaa ja suikeroalpia sinnekin.



Kannonnokat metsässä ovat käteviä sangonpitopaikkoja.
Sieni- ja marjametsällä kun itse pyörii kuin puolukka, niin sankokin hukkaantuu välillä - kannonokalta se näkyy!

Tämä köykäisenä aasinsiltana syksyn sienikatsaukseen :)

Tatti, tatimpi --> pakkaseen.
Tummemmat ovat männynherkkutatteja, vaaleammat kuusenherkkutatteja.



Suppilovahveroitten löytyminen on aina yhtä ihana elämys! 
Ja pakko kuvata ensimmäinen rypäs :)

            


Suppis, kanttis
-> kuivaukseen.









Kanttarelleja on löytynyt myös mukavasti. Säilöntäongelmia alkaa olla, koska kuivatuskonetta ei ole (ja pakastin ei vedä määräänsä enempää). Uunissa ja lämpimässä paikassa hoituu tuo kuivatushomma. Kanttiksille paras säilöntätapa on pakastus.


--------------------------------




Juhlaakin on ollut, ettei tämä syksy ole ollut pelkkää metsäilyä. Mummitettava täytti viis vee.
090909-pojalla oli paripäiväiset kekkerit. Ensin kakkukekkerit aikuisille kotona ja seuraavana päivänä oli ekat kaverisynttärinsä, jotka vietettiin sisäleikkipuisto Swingelingissä.

Kaveruksille oli varattu parituntinen touhutuokio.
Tuon ikäisillä sitä energiaa riittää - ja tuskin vähenee iän karttuessa :)

Ennen juoksenteluja pojat olivat jätskillä, poppareilla ja mehulla privassa juhlahuoneessa :)







Mukana olleet aikuiset saivat seurata touhuja kahvilan puolelta, tai mennä mukana. Tämä mummi seurasi touhuja kauempana :)









Luonnossa alkaa olla mahtavia värityksiä.
Lapin ruskaa ei nyt lähdetä katsomaan, joten ihaillaan sitä mitä milloinkin näkee :)


Syysherkkuterkuin!





10 kommenttia:

  1. No nyt sää vasta sanot, että kannonnokkaan voi tehdä taidetta! Meidän kartanolta kaadettiin kolmetoista kahdeksankymppistä koivua, kun alettiin remontoida neljä vuotta sitten. Kannot pantiin niin matalaksi kuin mahdollista ja Vanha herra sai ukaasin käydä pikkuhädällä niiden äärellä, jotta loputkin lahoaisivat mahdollisimman pian. Ovat lahonneet ja nyt mulla ei sitten ole mistä matkia sua ;(

    Tilaa hyvä nainen kokoonmenevä kasvikuivuri - Sopu nimeltään (www.soputuote.fi). Tää ei ole maksettu mainos, vaan erittäin tyytyväisen ja kiitollisen sienestäjän ja yrttien hamstraajan mainesana. On mahtava peli!

    Suppilovahveroaika on meillä käsillä syyskuun lopulla ja lokakuun alkupuolella. Tosin yhtenä vuotena mentiin Paljakkaan suppiloiota jahtaamaan, niin ois pitänyt ottaa lumilapio följyyn! Näillä leveysasteilla kun ei aina tiedä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tee valekantotaidetta ;) Maisemoit puupölkyn maahan (ehkä harjateräspiikki tukevoittamaan seisontaa), kukaan ei käy heiluttelemaan, että onko aito :)
      Kasvikuivuria olen miettinyt tosissani, kiitti vinkistä - käyn katsomassa.
      Suppisaika on täälläkin vasta aluillaan, osa jätettiin kasvamaan - ja toivotaan, ettei kukaan käy saalistamassa ennen seuraavaa käyntiä... :)

      Poista
  2. Olemme myös jättäneet koivun kannon pitkäksi ja minulla siellä majaileekin lokkipariskunta. Todella hyvä sienisyksy on ollut ja herkkutatteja ja karvarouskuja olen myös löytänyt talven tarpeiksi. Suppiloita en ole vielä löytänyt, mutta näköjään niitä on noussut. Mukavaa viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lokeillekin hyvä paikka lennellä. Moneen juttuun kelvollisia siis nuo kannonnokat :)
      Kyllä suppikset alkavat kurotella pois piiloistaan, pieni sadekuuro olisi kyllä paikallaan :)

      Poista
  3. Aivan mahtavasti tuunattu nuo kannonnokat. tuosta kannonnokasta tuli mieleeni,että meidän yrityksen eka tekemä rivari sai nimekseen AS Oy Kannonnokka:) Mahtava on sienisatokin. Nuo mummin mussukoitten synttärit ovat aina tärkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitikö siltä riva-alueelta raivata paljon kantoja kun sellaisen nimen sai, hauska nimi.
      Kyllä nuo mummitettavat ovat juhlimisen arvoisia :)

      Poista
  4. kertakaikkiaan taas ihanuuksia! Sienistäkin ymmärrät! Joku ulkomaalainenkin on nyt sut pongannut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ! Mihinä nyt taas on ulkomaan elävän kommentti? Yhden oon bongannut aiemmin. Sua ne pommittikin siihen yhteen postaukseen melko virkiästi.
      Joo, sienistä mä ymmärrän jotakin rajatusti. Kiitos silloisen 4H-neuvoja Elma V:n, se meille mukuloolle sitä(kin) tietoutta ujutti vaivihkaa :) - mutta takaraivoon jäi jotakin, ja sitten pari sienikurssia joskus aikuusempana.

      Poista
  5. Mun 4h-aikoinani ei kukaan kertonut mitään sellaista. Ja kun kotonakaan ei kukaan syönyt tai edes poiminut sieniä, niin en ole vieläkään oppinut. Hyvä kun 7 vuotiaana opin koulussa, että kärpässieni on myrkyllinen. Nyt yritän puhua tyttärienpojille jokaisesta ojanpyörtänön kukastakin. Olen meistä ainoa, koko perheessä, joka tuntee kasvit!! (kiitos kouluaikojen!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö Elma muka pitäny jo sullekki 4H:ta?
      Meidän ei pitäny kerätä enää sitä kasviota kesän aikana - siinä olis jääny hyvin takaraivoon nua perusrönsyt. Mä olisin halunnu sellaasen tehdä, kun löysin aikoonani mun nuarimmaasen tärin ja serän vastaavat mumman ja paapan vintiltä!

      Poista