Purkeille kurkkua

Tämä mainio kurkkusalaatin ohje on ollut täällä aiemminkin, mutta kertaus on opintojen superäiti, ja tulipa taas tehtyä.

Kurkkusalaatti:

3 kg avomaakurkkua

reilu 1/2 kg sipulia

(paprika raasteena)

5 dl sokeria

3 rkl suolaa

1 plo = 4 dl etikkaa

Kurkut ja sipulit raastetaan sankoon. Sokeri, suola ja etikka sekoitetaan keskenään ja lisätään joukkoon. Kansi päälle ja annetaan maustua viileässä yön yli. Purkitetaan seuraavana päivänä ja laitetaan kylmään pariksi viikoksi odottelemaan ensimaistelua. Meillä purkit eivät mahdu jääkaappiin, mutta onpa lattiakellari, joten sinne.

 Käsipelillä kurkut raasteeksi.
Huom. ensin käsin ja loput kurkusta sitten tuohon "turvasuojukseen" kiinnitettynä,
ettei tule kurkku-sormisalaattia...

 Sipuli hakkeloitui sähköisellä raastimella.
Ei itkettänyt niin kovin ja tuli varmasti pientä hakkelusta :)

Puhtaat purkit täyteen kurkkusalaattiherkkua...

Elossa pysyi -kooste + marjoille rommia

Niin, elossa ovat pysyneet koko kesän niin uudet istutukset kuin kukkasetkin. Jei!

Kuvan keskivaiheilla olevassa kuvassa (Jonskukin siellä taustalla juoksentelee) on isoja kuunliljoja -> ne on äiteen. Otin sen tähän mukaan kun luulin, että mulla on iso kuunliljapöheikkö. Noh, vaatimaton on noihin äitin omiin verrattuna :D

Alhaalla vasemmalla kärrymansikat. Ne oli sitten liian tiuhaan istutettu siihen kärryyn, joten alkoivat kasvattaa uusia raakileita taivasta kohti -> siellä on vielä tilaa. Koko ajan kypsyy lisää, ettei ne siitä nokkiinsa ottaneet.

Ja kyllä kannatti nyppiä miniruusuista kuivuneet kukkaset pois -> uusia nuppuja on tullut tiuhaan tilalle.

Ja ne marjat...

ROMMIMARJAT

Naamakirjassa eräs naamakaveri julkaisi kuvan rommimarjapurnukoistaan. Siitä sitten tuumasta toimeen, kun sattui olemaan hyljeksitty rommipullo puolillaan kaapin perällä :)

http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/rommimarjat

Sokeri-rommiliemeen säilöttyjä marjoja voi purkittaa sadon kypsyessä. Mittaa noin 5 dl sokeria ja tilkka rommia kattilaan ja kuumenna, kunnes sokeri liukenee. Sekoita sokeriseokseen hieman lisää rommia (yhteensä noin 3⁄4 l). Laita purkkiin kerroksittain noin 2 litraa marjoja ja kaada päälle rommi-sokerilientä sen verran, että marjat juuri ja juuri peittyvät. Lisää purkkiin marjoja ja sokerilientä sitä mukaan kun sato kypsyy. Hyvin suljettu purkki säilyy pitkään viileässä.

--------

Googlaamalla löytyy erilaisia ohjeita, kokeile hakea: rommimarjat, rommiruukku, marjaruukku jne...

Laitoin omaan versiooni muhimaan: kahden värisiä karviaisia, punaherukoita, mansikoita ja vadelmia (menevät tosin liiskaksi, että voi unohtaa ensi kerralla) sekä muutaman marjatuomipihlaja-marjan (saskatoon, joka tässä ohimennen mainiten näyttäisi olevan oikea supermarja: http://www.linnansaskatoon.fi/

Sokerina kattilaan sulamaan laitoin puolet ruskeaa ruokosokeria ja puolet valkoista tavallista.

Ja kuten kuvassa taustalla näkyy, puristin sitruunamehuakin kattilaan porisemaan... En osaa sanoa, toiko tuo happamuus mitään lisäarvoa asiaan - kunhan nyt yksinäinen sitruuna pääsi mukaan partyihin :D

Nyt odotellaan - luulisi, ettei voi onnistua epä.

------------

Lisäpostaus: lahjaksi aiottuja (jos säästyy jouluun...) purkitettu muhimaan, niinikään rommiliemeen. Tällä kertaa rommin makuun pääsi mansikkaa, punaherukkaa ja karviaista.

Elokuun hämärtyvät illat

Niin, mitäs tänne runoilinkaan alkukesästä: oli siis ajatus jos toinenkin, mitä saada aikaan kesän aikana...
Noh, lopussa tarinaa ja räpsy yhdestä toteutuneesta :v

Niitten tarpeellisten suunnitelmien lisäksi oli (on) mielessä liuta ideoita ja suunnitelmia turhakkeista :) Yksi sellainen on väkertää ulos pihasaunan ja -mökin keskellä olevalle alueelle patiota varten pystypuut (näen jo sieluni silmin rehottavan villiviinin sitä kiertämässä... :D ) JA ulkotulisijan elikkäs pihatakan -> ihan vain tunnelman vuoksi. Kasa vanhoja tiiliä olisi nurkilla odottamassa uusiokäyttöä, eli ajatuksena on tuunata taas vanhasta käyttökelpoista - samalla vaivalla siitä tulisi kuin itsestään rustiikkisen rouhea, ei mikään siloteltu ja sievä.

NIIN, joo, saahan sitä suunnitella!
Mutta tulisija tuli: vanha musta pata pääsi kyljelleen framille kapean kaivonrenkaan päälle -> puita pataan ja tulta tuoheen! Siinäpä se, tunnelmallinen "sijais"takka ensihätiin. Kiva on, hämärässä.

Puuotsokin näytti nauttivan tulen loimotuksesta :)

Tässä puuotso ja patatakka päivänvalossa, milloin "takka" ei juuri silmiä hivele. 

Mutta jos tuunais tuon jalustan -> laastia ja kiviä, hmmm... :)

 -----------------------

Tässä vielä yksi valotusjuttu. Tein testimielessä tämän "valopurkin" lähinnä kummitytön venetsialaisviikonlopun häitä ajatellen. Jemmassa oli yksi valotikku, jonka hajotin ja valutin lasipurkkiin. Hauskasti näytti pimeässä hohtavan, kuin fosfori konsanaan. 12 h oli arvioitu kestoaika ko. valotikulle. Mahtoi se ainakin yön yli hohtaa.

Morsmaikku ei ole vielä kommentoinut lähettämääni kuvasarjaa, onko idea toteuttamisen väärti vaiko ei. Lasipurkkeja ainakin pitäisi saada jostakin muutamia - spreijata kannet haluamallaan värillä ja ostaa muutama valo- tai fosforitikku. Tulipa kokeiltua. Jos ei omasta päästä, niin viimeistään täältä niitä ideoita pursuaa:
https://pinterest.com/

-----------------------

Lista toteutuneista ja toteutumattomista:
Kellarinlattia on edelleen vaiheessa, mutta saunaan valettiin uudelle puulämmitteiselle kiukaalle uusi korotettu pohja, ja kiuas on nyt hyvä Harvialainen :).
Olohuoneen ja ruokatilan ikkunaseinät (+ yksi aiemmin tekemättä jäänyt seinä) saivat uudet levyt pintaan, ja ovat myös maalissa ja tapetissa \o/ Myös kuistin sisäseinät saivat uuden maalin pintaan.

Ja tässä vielä se valmis aikaansaannos. Tämä tosiaan valmistui rivakkaan tahtiin heti alkukesästä, mutta sitten tuli tuhannen muuta juttua, ettei se autokatos valmistune näillä näkymin, ei ainakaan ensipakkasille...
Joku voi ajatella, että onhan kesää vielä jäljellä, mutta meillä alkoi eilen kuminanpuinti, joten kuukausi - puolitoista - tästä eteenpäin mennään säiden, puintien ja kuivaajan ehdoilla.

Oven ikkuna. Mies teki vasiten tuollaisen salmiakki-ikkunan:

tielle asti näkyy, että rantsilla asuu yks eteläpohojalaanen :D

(... ja nyt huomaan, että ovenkahva puuttuu :) - aina jotakin pientä)

Mustia ja makeita

Jokakesäinen marjastusrumba on taas todenteolla pyörähtänyt käyntiin. Tänä vuonna sato on vain hurrrrrrrjan paljon makeampaa kuin viime vuonna --> aurinko on tehnyt tehtävänsä ja sokeroinut marjat kuin marjat makeiksi.

Tämän päivän marjasadon kokokin on melko kiitettävä - kolmelta ihmiseltä (meitä oli kolme sukupolvea puskissa) ei mennyt kuin tuokio kerätä puolitoista sangollista, niin isoja oli mumman mustaviinimarjat.

Nämä marjat eivät päädy mehuksi - kuten yleensä - vaan pussitetaan sellaisenaan minigrip-pusseihin - talvella maistuu mainiosti muun muassa maustamattomien jogurttien kanssa. Passaavat hyvin myös liivatekakkuihin, ja mihin vain.