Pihailua ja minireissua

Sisso, se on sitten viimeinen päivä syyskuuta tässä ja nyt.
Mukavaa oli kun lämpimiä päiviä riitti, mutta toisaalta se tarkoitti sitä, että aika hurahti ulkohommissa. Ei sitä vaan malta vetäytyä väkertämään sisätiloihin hyvällä säällä...

Metsissä on samoiltu sienien perässä.

Hyvin niitä sieniä on saatukin. Suppiksia ja kanttiksia enimmäkseen, vähän myös lampaankääpää, tatteja, kehnäsientä...


Ulkona se "vapaa-aika" on kulunut muutenkin. Kun puinnit saatiin loppuun - sujuivat muuten suotuisissa merkeissä - ja kuivaaja hiljeni, niin raksahommat odottivat taas.
Pihasaunan viereen on noussut hissuksiin kesän aikana oleskelu/vilvoittelurakennelmaa (lue= sade- ja hyttyssuojaa), raksatahti on ollut, ja on, sellaista iisakinkirkkomaista :) Tehdään kun mitään muuta tärkeämpää ei ole työn alla. Mies raksaa, minä autan, ja sudin sävyjä pensselöiden, siivoan raksasotkuja yms. Nyt on hyvässä vaiheessa kun ikkunat ovat paikallaan. Otettiin vanhat ikkunat käyttöön ja sudin valkoiset puuosat ruskeiksi. Tänne ei tule lainkaan valkoista väriä vastoin nykytrendejä - ihan vaan sellaista rustiikkiista ja rouheaa.

Hauskin vaihe tässä projektissa lienee edessä ensi keväänä kun pääsee sisustuspuuhiin. Joitakuita esineitä olen laittanut jo sivuun odottamaan paikalleen laittoa, mm. vanha rukinpyörä ripustautuu kattoparruun valaisimen muodossa.


Ideoita on kyllä pukannut mieleen :) Kummallisiakin.
Mm. tämän rimakasan otin visusti talteen, ennen kuin mieshenkilö ehti paloitella sytykkeiksi.


Kyllä tuossa rakennelmassa riittää vielä touhua. Muun muassa sisätilaan jätetty kivi tulee olemaan takan reunakivi, ja se takkatekele muurataan sen yhteyteen sitten joskus = hamassa ties koska :D
Tuo taustaseinämä kun saisi nyt ensin tiiliskiviverhoilun, niin sekin olisi jo alku.



Pihapolutkin ehdittiin tehdä uusiksi. Vanhat laatat notkuivat, heinittyivät ja ties mitä, joten saivat lähtöpassit ja tilalle päädyttiin laittamaan hienojakoista kalliomursketta. Sitä ollaan tampattu tiiviiksi sellaisella tampparikoneella (? :)) vielä tälläkin viikolla. Pinta on kyllä kovin asfalttimainen, mutta onpa nyt koholla ja notkelmitta, kai... :) Nurmialueitakin paikattiin samalla.

Syysasetelmia en ole vielä juurikaan tehnyt. Kas kun kesän kasvatit kukkivat yhä vain - miten niitä raaskii pois heittää...?

















Tämän terassihortensian kuvasin alkuviikosta ja se kukkii yhä vain, uusia nuppujakin on. Hauska kasvi on, väriä vaihtaa kuin kameleontti :) Keväällä istutettu syyshortensiakin voi hyvin ja kukkii!


Muutaman callunan olen hakenut ja laitoin ne havun ja jättimuratin kanssa vanhaan alumiiniseen pesuvatiin.



Samalla hain loput kaksi kesäkurpitsaa parempaan talteen. Hyvin tuli satoa kahdesta taimesta, vaikka alkukesällä ne olivat puolipaleltuneita yhden hallayön seurauksena.

Kun muut kuihtuvat ympärillä, niin konnanyrtti aloittelee kukintaansa.

 -----------------------------------------

Merimatkalla

Viime viikonloppuna oli vuorossa pieni reissu kohteena Pietari, ja meritse mentiin. Vastaava risteily tehtiin tuon mieshenkilön kera kahdestaan pari vuotta sitten. Nyt meitä oli bussilastillinen, kun järjestettiin yhdistysväelle syysretki.

On se Pietari mahtipontinen suurkaupunki. Pintapuolisesti nähtyä selvitti paikallinen opas, joka oli mukana bussissa. Kovasti oli (turisti)reittejä ja paikkoja fiksattu sitten viime näkemänkin, kuulemma nyk. presidenttinsä jo menneen vuosipäivän kunniaksi, Pietari kun on syntymäkaupunkinsa. Nyt ei menty kohteisiin sisälle vaan katseltiin ulkopuolelta. Pari v. sitten kavuttiin mieshenkilön kera Iisakin kirkon kupoliin ja ihmettelimme sisätilat. Nyt suurin osa reissulaisistamme oli ihka ensimmäistä kertaa Pietarissa - ei koskaan käyntiä ent. Leningradissa, eikä siis vertailukohtaa muutoksiin sitten sen ajan. Minä muistan kyllä hyvin kun pariin otteeseen siellä kävin 80-luvulla. Huikea on ollut muutos.

Taustalla Iisakin kirkko ja etualalla Nikolai I:n patsas.

Tämä ortodoksinen kirkko on nimeltään Kirkko veren päällä.
Erikoinen nimi juontaa siitä, että Aleksanteri II on murhattu tälle paikalle.

















Sää suosi reissua - vettä oli luvassa, vaan eipä osunut kohdalle :)

-----------------------------------------

Ja sitten tärkeimmät: pikkuväkeä ollaan käyty katsomassa <3 <3.
Koulunsa aloittanut mummin pikkumies täytti 7 vuotta, ja synttäreitä vietettiin kahtena päivänä.
Ja pikkutytty kasvaa kohisten - pitelee päätään jo mallikkaasti ja seuraa ympäristöään silmät suurina kuin teevadit :) Taitaa tulla ehtiväisemmäksi tapaukseksi kuin isoveljensä :)

Ristiäiset ovat ensi kuussa, joten tässä on nyt tuumauksen alla sopivien tarjottavien mietintä, tässä yksi versio.



Kokeilin yhtä juustokakkuohjetta, johon ei tule liivatetta vaan valkosuklaa jähmettää seoksen.

Hyvää tuli ja pysyi koossa.
Tosin aion laittaa pari liivatetta jatkossa, niin on kiinteämpi leikata.







Ohjeen hoksasin Kotivinkki-lehdestä nro 15 10.8.2016 nimellä mustikka-valkosuklaatorttu. Tässä se muuntui puolukka-valkosuklaakakuksi :)
Eipä löytynyt ohjetta netistä...



Pitkin kevättä kutomani peitto pienelle on valmistunut myös - vien sen osana ristiäislahjaa.
Mallia mietin kauan, ja päädyin tekemään simppelin version; reunat helmineulosta ja n. 8x8 cm ruutuja nurin ja oikein. Reunoihin virkkasin vielä piparkakkureunaa. Lankana on Novitan Ipana helmenharmaana, jota neuloin kaksinkertaisena.

Ohjeeksi peiton koolle sain tyttäreltä, ettei sellaista "nenäliinan" kokoista (mikä hänen mielestään on se normi vauvapeitto), vaan reilumpi. Nyt on sitten vissiin riittävästi mittaa. Alakuvassa peitto on levitettynä parisängyn päälle.

Pientä pinkkiä twistiä pitää tietty saada peitteeseen, joten pujottelin sinne ohutta silkkinauhaa näyttämään, että tytön peitto on :D 
Aloitus-/loppukulmassa tulee olemaan rusetti.

Sainpas vaan tämän postauksen valmiiksi näin syyskuun viimeisen päivän kunniaksi. Aloittelin kirjoittelua jo hieman aiemmin, vaan... Noh, aloitusteksti vain uusiksi :D

Syksyilemisiin!