Vielä ehtii tätä...

...meneillään olevaa joulua toivotella :)

Aatto alkoi riisipuurolla, juhlaruokaa tarjos kunnon väki :), joten pöytä kahdeksalle katettiin illansyrjässä.
Pukkikin tuli paketteineen, mistä taatusti ilahtui eniten 5-vuotias - mutta kyllä aikuisetkin olivat innostuneita pukin vierailusta :)

Kaikilla hyvä tahto ja auvoinen mieli.
Mitäs sitä muuta joululta toivookaan.
Jatketaan joulun viettoa.

Vielä ehtii...

...vaikka mitä.

Tuota lausetta näkee nykyään siellä ja täällä(kin) ;).
Aivan kuin pitäisi ehtiä tehdä kaikki maailman asiat ennen joulua.
Mutta niinhän sitä sanotaan, että valmiiksi juhannukseksi ja jouluksi.


Mutta oikeasti - vielä ehtii, muun muassa näitä tällaisia:
http://www.keskuspuisto.org/toiminta/joulupuu/
 
Valitsin tänä vuonna hyväntekeväisyyskohteekseni Joulupuu-keräyksen, jota omalla paikkakunnallani organisoi paikallinen MLL-yhdistys.

Katselin siinä tovin jos toisenkin joulukuuseen laitettuja kuoria - vaikea oli valita kenen kuoren otan... (kaikille kun tahtoisi jotakin).
Valitsin sitten kaksi, poika 9 v ja poika 4 v.
Paperiin käärin vaatetta ja legoja, molemmille ikäänsä sopivaa.

Lahjat menevät suomalaisille vähävaraisten perheiden lapsille.
Tuo minun tai sinun laittama paketti voi siis olla summassa valitun lapsen ainoa joululahja...

Edes vähän jotakin kun kaikkeen ei pysty :)

Pelastakaa lapset -järjestön Hyvän mielen neuleisiin olen lähettänyt muutamana vuonna jotakin. Nyt se jäi kun puikoilta ei ole tipahtanut kuin yksi aikuisten koon sukka... (toisesta varsi vaiheessa).




Hyvin alkanutta joulunlaittoa on hidastanut kiusallisen pitkä flunssa. Yöllä makuuasennossa yskittää niin, ettei auta kuin nousta istumaan ja yskiä pois. Aamulla on silmät kierossa ja ääni kateissa.
Rohtopuoli on läpi koluttu ja yhden jos toisen niksit testattu.


Joulukortit sain kuitenkin väkerrettyä ja lähetettyä ajoissa liikkeelle.

Muutama Pelastakaa Lapset -ostokorttia lähti ohessa - eräälle pikkumiehelle muun muassa tulevan joulusaunan tontut puuhissaan :)










Ja joulukukkia, tietenkin :)
Amaryllis sekä hyasintti saivat peltisangosta jouluasumuksen.
Sisal siistii ulkoasun ja Aarikan pullonkorkkitonttu vahtii juurella.

Jouluruusu, ihana.
Viimevuotista en löytänyt kukkapenkistä uudelleen elvytettäväksi, joten pari uutta oli haettava tilalle.













Vähän jo kokeilin joulupöytään passaavia liinoja ja kukkien asemoimista :)

Valkoinen joulutähti on muhkea jouluruusujen keskellä.

Keittiön ikkunalle sain tehtyä uuden verhokapan, kun kankaat oli valmiina, ja nyt sopivasti löysivät toisensa.
Väritys ei ole kovin jouluinen, mutta tähdet ovat :)
Ja kas, värit natsaa hyvin myös lampusta roikkuvien vanhojen piparkakkumuottien ruutunauhaan :)

Yhteen oveen kranssin tilalle tällainen kierrätetty versio viime vuodelta (kun tallessa oli).
Vanhat havut irti ja uudet tilalle.

Yhden muhevan kranssin vielä teen.











Pian on joulutoivotusten aika, ei ehkä ihan vielä...

Joulua päin

Näin se taas tuli aika avata kalenterin eka luukku :)
Ja tästä ei ole kuin silmänräpäys jouluun.

Kun mitään isoa ei ehdi värkkäillä, niin pienet projektit valtaa pinta-alaa - kirjaimellisesti. Pöytien ja tasojen pinnoilla on välillä jos jotakin, usein keskeneräistä.

Tonttuja, tonttuja, tonttuja...
Yhä vain ja taas kerran - niin kauan kuin heinäseipään kärkiä riittää :)

Vanhat kirjat, suolaa ja vettä, pala tapettia...







Tuleville joulukorteille (tottapa muutama postista putkahtaa...) ynnä muille taittui pidike parista vanhasta kirjasta. Omat joulukorttitekeleet on vielä vaiheessa ;) Postimerkit on jo :)



Onkohan tämä kauden hittiväkerrys?
Purkkiin ja purnukkaan hienoa merisuolaa ja vettä niin, että suola peittyy. Lämpimässä suola "kasvaa" reunoja pitkin ylös.
Tuikku loimottaa mukavasti huurteen läpi.




On se kätevää, kun saa tapletilta tiirata reseptit kun leipomisvimma iskee.
Koso-tädin ohjeella kokeilin tekaista tiikerikakun.
Matala tuli, ja osasta tiikerin raidat on vähemmän raitoja, mutta tiikerikakun makuinen se on :)



Tuota vein mennessäni omalle tädille.
Samoin kuin alla olevaa taatelikakkua.

Sukkaa pukkaa "pienen" paussin jälkeen.

Meillä kun tuo sukkavihkosen julkaissut pitää huolen, ettei sukat ihan heti lopu, niin omilta puikoilta niitä ei niinkään putoile.






Nyt on siis suuri vaara, että ainakin yksi sukka on ilmestymässä :D Kantapäähän piti hakea vähän vauhtia ;)
Sydänkranssin olen joskus kieputellut langoista; Isonkyrön perinnesukkaraitojen värien mukaan.

Pikkuusen juhlavampi kattaus.
Kokoonnuttiin pikkujoulujen merkeissä vanhalla köörillä.
Illan emännän kattaus ja menu oli melkomoisen komiaa katteltavaa, ja maistuvaa :)

Lasilyhtytalo sai sisustaansa loppujen lopuksi sypressin.
Nyt se näyttää päivälläkin joltakin :)

Ei se aina onnistu :)

Jäi vähän sementtiä, ja ajattelin siinä muun touhun ohessa nopsasti käyttää tätä sementtiä kokeiluluontoisesti...

Kun tässä taannoin (viime postaus) tein niitä valoverkkojuttuja, niin kokeilin siinä samassa myös kanaverkkodippausta - ei tullut hyvä. Sitten kävi mielessä sen tuunaaminen sementillä...


No kannattiko...
Heti pohjan kastamisen jälkeen tiesin, että metsään meni tämä kokeilu...

Tuo alkuperäinen olikin nyt jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä. Nimenomaan oli.

Spreijaanko tai siis maalaanko takaisin valkoiseksi - ehkä (joskus).

Nyt se saa olla mököttää piilossa :)
On niin ruma, ettei viitsi katsella, saati ottaa kuvaa siitä kokonaan sementoidusta.






Osan sementtiä laitoin vielä innostuksen puuskassa purkkiin, ja toinen purkki sisustaan, ajatuksella tuottaa jäljitelmä ostamastani purkista.

Arvata sopii, että eihän se mun teelmys tuolta ehjänä ulos tullut...  Reunamapala otti ja halusi irrottautua erilleen.
Muoto olisi ollut ok, jotakin hyvää!

Voi olla, että sementtikokeilut saavat odottaa mun osalta uutta tulemistaan.
Tyydyn tuohon ostopurkkiin, se on hieno :)




Tämä seuraava ei ole ihan epäonnistunut, mutta jotakin on vialla, kun koko ajan mietin, miten sen tuunaisin paremmaksi.
Tällaista valotaloa hinkusin kesästä asti kun sellaisen jossakin näin, ja sen sain aikaan mieshenkilön avustuksella.



Jostakin syystä tuo ei vain oikein vastaa sitä mielikuvaa, mikä mulla oli/on...



Katto on ihan ok, harmaasta laudasta ja keskiosaa kohottaa heinäseiväspalat.

Tämä on ollut valmiina jo reilun kuukauden, mutta vasta viime viikolla ahdistuin laittamaan sen esille ja valot sisuksiin.

Jotakin puuttuu silti.
Tuo havupukkikaan ei sitä oikein kaunista :)

Itteppä suunnittelin, että... :)

-----------------------------------

Tämä otos on onnistunut, kun se kuvaa niin hyvin viime viikon äkillistä lumimyräkkää ja sen aiheuttamia onnettomuuksia puille... Sähkökatkoksia riitti.

Oli kuin kaarikujaa pitkin olisi ajellut.

Värkkäilemisiin!

Verkkovalot, havut, lusikat, kankaat... Name it!

Kuten kuvasta näkyy sain vihdoinkin tehtyä sen verkkovalaisimen :)

Ihan on voittajafiilis \o/ - kuten on tuolla näkkileipää notkeammalla puutyypilläkin :D









Tämän verkon laitoin lampun jalkaan - otin vain vakivirkaatekevän kuvun pois.

Ja tosiaan - eihän sitä nyt vain yhtä
kun kerran vauhtiin pääsi...


Yhdestä tuli niin korkea kuin mitä jänisverkko on tehdasmitaltaan paketissa, eli 120 cm (tämän halkaisijaksi tuli 16,5 cm).

Sisustassa palaa kirkkaat led-valot
(värikkääthän mulla on pannassa :).

























Sen verran piti tehdä alkuvalmisteluja, että samalla sotkulla muussasin useamman verkon.

Ensin (jänis)verkko paloiksi sivuleikkurilla.

Kostutettu pellavapaperi pieniksi paloiksi edellisiltana ja veteen vettymään...

...aamulla sauvasekoittimella muusiksi (sauvain kävi kyllä välillä kuumana...)


 

Massalle piti suunnitella kastautumiskaukalo sen yhden korkean verkon vuoksi. Matalammat olisi voinut huljutella vaikka vanhassa lasten punkassa tai muovisessa varastolaatikossa tms. Kaukalo muotoutui yksinkertaisesti laudoista ja väliin pingotetusta muovista.
Sinne soppa ja valmiita verkkopyörylöitä pyöritellen kastamaan.


Tämän näköistä tuli ensimmäisen kastokerran jälkeen.
Kolmisen kertaa pyöräyttelin niitä massassa. Välillä kuivahtelivat hieman. Lämmitin pouhasi vieressä kun ulkovajassa tein ja pakkaslukemat näyttivät tuolloin -10 paikkeilla.

Siirsin ne lopuksi sisälle "takka"huoneeseen kuivumaan.

Eli lopputulema oli yksi korkea, kaksi keskikokoista ja kaksi matalaa verkkopyörylää.
Kaksi matalinta sai jo uuden kodin.

Yhteen keskikokoiseen laitoin korkean lasimaljakon ja sinne kolmen tuikun telineen. Asiaan kuuluvasti loimotti sekin.

Ja kokeilin pyöritellä massassa myös yhden kanaverkon - liian harvaa tosiaan = kuvaan kelpaamaton :o

----------------------------------

Verkkovalojuttuja ennen kävin iltana eräänä lusikkakorukurssilla.
Olin ilmoittanut itseni sinne hetken mielijohteesta jo aiemmin syksyllä, ja kun on vain kahden illan juttu.
Nyt saa vanhat hiihtokisasosimet vuodelta kivi ja käpy uuden muotoilun. Ehkä on jo aikakin (eikä jää perintövaivoiksi :) )

Sormusrenkulaa pukkaa (näin nyt - mieli voi muuttuakin, kun on vielä yksi ilta jäljellä).

----------------------------------

Sitten yksi suunnittelematon yllätyskurssi parin päivän varoitusajalla. Tytär oli menossa ystävänsä kanssa ystävänsä innoittamana havupukkikurssille. Ystävänsä joutui perumaan osallistumisensa ja tytöt värväsivät minut sinne...
Eikun havun hankintaan: oman pihan pihtakuusen isosta vaurioituneesta oksasta leikkelin meille pari jätesäkillistä havuja (virtaa piisaa havuille yhä vain, vaikka oksa on haljennut jo pari vuotta sitten).


Tälläistä lähdettiin yrittämään - ohessa runkomateriaali, eli kanaverkko.

Ei muuta kuin mittanauha käteen, määrämittaisia verkkopaloja leikkaamaan ja muotoa rullaamaan...

Havujen tökkiminen aloitettiin takajaloista systemaattisesti ylöspäin edeten. Sidontalangalla tiivistettiin havuja muotoon.
Tasatahtia edettiin tytön kanssa.
Kaikkiaan 10 innokasta oli paikalla, ja huom. Etelä-Pohjanmaalla ollaan -> taustalla olevat salmiakkikuvioiset kukkalaatikot sen kertoo. Kurssin opella on tuota kädentaitoa siunaantunut enemmänkin. Vai olikos se talon isäntä, joka ne oli tehnyt... :)
Ja supersiisti oli halli, missä näitä väkerreltiin! (Pitää näyttää hallikuvia omalle mieshenkilölle...)

Siinä ne on pihtakuusipukit valmiina, lauantain ja sunnuntain aamupäivät siinä meni.
Vähän on tuuheammat kuin open mallipukki, mikä on tehty "tavallisen" kuusen havuista.
Vielä nauhat ja kellot kaulaan, niin saa pukit aloittaa kaalimaan (?) vahtimisen;
Etelä-Pohjanmaalla syntyneistä havupukeista toinen vahtii nyt
Pohjanmaalla ja toinen Keski-Pohjanmaalla (mistä se tosin saattaa lähteä joulun
viettoon takaisin synnyinseudulleen).

Havutusten välillä käytiin laittamassa apetta ja keittelemässä kakkukahvit lauantai-iltapäivän vieraille (tuttuja ovat), koskapa tuo kuvassa havuja tökkivä tyttö täytti vuosia,
ja kun nyt olimme samassa osoitteessa viikonlopun :).

 Suklaakakun täytteeksi tuli maustettu tiramisu + luumukanelirahka,
ja vähän kermavaahtoa ja vielä pari liivatetta tiivistämään täytteen.

Asemoin myös paikoilleen uusiksi päällystämäni pehmusteet keinuun ja pariin korituoliin.
Keinun kangas on odottanut käyttöönpääsyä ties kuinka kauan.

Korituolien kankaat ovat kierrätystä: verhokapoista sain just ja just sopivat entisten

pehmusteiden päälle. Taustoihin laitoin mustaa yksiväristä jemmasta :)

 Mumman vanha keinutuoli uudella pehmukkeella.

Yksi pikkumies ottaa aamut rennosti. Vanha säkkituoli sai uusintasisustan vanhoista tyynyjen sisustoista. Ne vanhat sisusstyroksipallot ? karkailivat saumoista, joten tuo säkkärikin ehti viettää ullakolla vuosia...
(Nyt kyllä innostaisi maalata nuo korituolit -> valkoisiksi, tai ehkä jopa mustiksi, tai tummanharmaiksi...)


Harvoin muutama vapaapäivä tätä teettelee ---> harrastesuman!
Nyt mä en tee just mitään hetkeen (paitsi normi arki ja työt kutsuu, ja tiistai-iltana sinne lusikkakurssille...)