7.10.2015

Visiitillä



Olipa varsin mukava viikonvaihde tuo juuri mennyt, oikein sitten erityisen mukava, ja monipuolinen!

Maakunnasta a ajeltiin maakuntaan b. Matkalla pysähdyttiin Kauhavan Alahärmässä Road Housessa ja siellä piipahdin mm. Finnmarinin liikkeessä.
Ja kyllä vain, houkutuksia oli tarjolla...




... ja houkutuksiin lankeemusta...
Pyöreän huopatabletin olin hankkinut jo aiemmin ja nyt lähti mukaan pari kanttista, ja yksi pyöreä kynttilä, joka tuikehti tuossa lasimaljassa. Tabletit jonossa korvaavat kätevästi kaitaliinan virkaa.


Road Housen kauppakujalla oli lisää houkutuksia.
Virkkaustaitoisille kuusen teko työn alle...


Sitten käväisin Kauhavalla Lankavassa. Seinäjoella oli Käsityömessut ja Lankavassa sen ohella markkinat.
Voi sentään, mutta kohtuudessa pysyin sielläkin: täytetyyny, pyöreät kassin rivat, maton kanttaukseen viininpunaista nauhaa, heijastinnauhaa ja pipojen tekijälle Alize-lankaa.


Aikaa siellä kyllä vierähti - oli muutama muukin matkassa (bussilasteittain) ja tuttujen kanssa jäi suustansa kiinni :)



Ja tuolta kun kotiuduin, niin oli aika kaivaa kahvikupit pöytään ja katsoa oliko edellispäivänä leivottu juustokakku yhä kuosissaan!

Minulla oli nimittäin ilo vastaanottaa vieraita - kaksi tekevää ja touhukasta naista, joita en tuntenut entuudestaan. Vaan eipä tuntunut lainkaan siltä, että ventovieraita olisi tullut kun pihamaallamme kohtasimme :)
Nämä tekevät ja touhukkaat naiset olen aiemmin kohdannut vain täällä blogimaailmassa, missä olemme kommentoineet juttujamme puolin ja toisin. Erinäisten sattumien kautta olimme saaneet sovittua treffit, kun kerrankin olimme samoilla nurkilla. Kas kun yksi on Pohjois-Pohjanmaalta, toinen Etelä-Pohjanmaalta ja tämä yksi tässä siitä keskeltä ja vähän etelästäkin välillä... Ei siis ihan joka päivä osuta samaan Pohjanmaan maakuntaan :)

Kertakaikkiaan hieno tapaaminen, kuin hyviä ystäviä pitkältä aikaa olisi kokoontunut, puhetta ja naurua riitti yllin kyllin ja aika vierähti nopeasti, liian nopeasti.
Olin ja olen edelleenkin niin tyytyväinen ja iloinen tästä visiitistä.


Mokomat :) toivat tuliaisiakin;
Ihanainen Intsu malttoi antaa tekemänsä kauniin mosaiikkiruukun ananaskukalla.
Ja Veikeän virkeä Vanha rouva (on sitten niin perusteellisen harhaanjohtava nimike...) oli askarrellut kauniit lahjapakkaukset, joista paljastui ihanaisia teippejä ja askartelumassaa.
Wow, huikean ihanat kiitokset vielä kerran näistäkin!



Tarjoilin rouville suolaista piirakkaa (ohje täällä: Piirakka) ja juustokakkua, jonka alkuperäinen reseptinimi on Lady Hilla, ja ohje on Creme Bonjour -reseptikirjasesta.
Nyt hilla vain vaihtui omenalohkoihin ja aroniahyytelöön, joka oli myös kakun kastikkeena.
Tein ohjeesta puoli annosta pienempään rengasvuokaan.
 
LADY HILLA
Pohja:
200 g voita
1 dl sokeria
2 huoneenlämpöistä kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte 1:
200 g lakkahilloa  (tämän korvasin pienillä omenakuutioilla ja päälle kaadoin ripauksen aroniahyytelöä)

Täyte 2:
4 kananmunaa
0,5 dl sokeria
500 g vaniljatuorejuustoa (ensi kerralla kokeilen sitruunanmakuista...)

Laita uuni lämpenemään 170 asteeseen. Sekoita kerralla KAIKKI pohjan huoneenlämpöiset aineet vatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Ihannevatkausaika 5 min.
Kun pohja on vatkattu, levitä se hyvin voideltuun, halkasijaltaan 24 cm irtopohjavuokaan (minä vuoraan pohjan ja reunat erikseen leivinpaperilla). Tee taikinasta myös noin 4 cm reunat (ohuemmatkin riittävät, 2 cm toimii). Levitä hillo (tai oma valitsemasi maku) taikinan päälle.
Täyte 2:
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi, lisää vaniljatuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja paista n. 1 tunti alaritilällä. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen tarjoilua muutaman tunnin ajan. Kakun voi hyvin valmistaa myös edellisenä päivänä.
Koristele halutessasi kakku esim. mintunlehdillä, tuoreilla marjoilla tai kuten minä: ananaskirsikoilla.



Ei mulla kovin paljoa ollut rouville näyttää tekemisiäni (eikä siltä puheensorinalta olisi ehtinytkään)
Yksi juttu oli jäänyt postaamatta täällä, joten oli jotakin ennen näkemätöntäkin esillä :)

Viime postauksessa näytin, miten kovettaa pitsiliinoja perunajauhoseoksella.

Ne pitsiliinat ovat osa isompaa kokonaisuutta, eli tällaista:




Nuo muut liinat saivatkin sitten toisenmoisen käsittelyn...
Osa löydetyistä pitsiliinoista oli hieman "oudon" värisiä ja melko nuhjaantuneita.
Tein melko radikaalin kokeilun ja kastoin liinat valkoiseen vesiliukoiseen ulkomaaliin! Kovasti pyytelin mielessäni tekijöiltä anteeksi tätä temppua... :)
Taputtelin märät liinat muoville kuivumaan, siirsin n. vuorokauden jälkeen puhtaalle muoville ja loppukuivaus oli leivinpaperilla pannuhuoneessa.
Tärkkääntyivät samalla koviksi.
Sitten vain sommittelu, langanpistolla kiinni toisiinsa ja seinälle.

Siinä nyt ovat mummojen vanhat pitsiliinat framilla.
Nuhjaantuneetkin ryhdistyivät ja saivat uuden elämän, eivätkä jääneet kaapin pohjalle.

Myrkyn ruskea, oudon "ehtakeltaasenveheriäänen" ja kulahtanut keltainen peittyivät kaikki maalin alle.



Nyt on joku asetelmien tekovillitys muutenkin, mulla siis.

Vessaa somistaa mukavasti tällainen
puoliharsopantahattu, pikkulaukku helmien pidiketaulussa :)
















Ihanaiset rouvat piti lähtöhalata liian pian perjantain iltapimeällä. Hei hei ja tavataan taas!

Seuraavana aamuna alkoi keväällä varattu reissu kohti Tallinnan risteilyä.
Laskin bussissa päitä mennen tullen, kaikki noudattivat annettuja aikatauluja ja risteily oli mukava, ruoka oli hyvää ja seurue iloinen.


 
Hyvin nukutti laivan hytissä, satamassa ei merenkäynti haittaa. Sää oli suotuisa, aurinkoinen ja tuuleton.










Laivan myymälässä oli kaikenmoista.
Tällaisen pipon kuvasin pipontekijälle, hintapyyntö on hieman toista kuin mitä hän näistä vastaavista pyytää...




Vilkasta on ollut, mielessä on pyörinyt ennen kaikkea rouvien visiitti. Tallinnaan pääsee aina visiitille, mutta mukavia uusia tuttavuuksia ei noin vain joka päivä tupsahdakaan eteen :)

Ja ensimmäinen vapaa viikonloppu kahdesta perättäisestä (harvinaista herkkua) oli jo näin mukava.
Ensi viikonloppuna onkin sitten tiedossa äiti-tytär viikonloppu -> Oopperan kummitus odottaa! Hui.




8 kommenttia:

  1. Ihan ensmäiseks kiitä kortista jonka miulle lähetitte, se piristi ja ilahutti.
    Upea tuo liinoista tehty seinäkoriste, ideana huippu.
    Samoin tuo vessan koristus on ihana.
    Mukavat visiitit piristää aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kortti tuli perille - ihan näköiskortti on, uskotko? :) :) :) Kortti-idean äiti oli tuo "Vanha" rouva.
      Tuohon pitsi-ideaan mäkin olen tyytyväinen, seinälläkin oli sopiva paikka sille.
      Pitäähän sitä veskissäkin olla kaunista piristystä ;)
      Ja kyllä, visiitit ovat todella piristäviä.

      Poista
  2. Voikko sää kuvitella, että Intsu ajoi mut Alahärmään, mutta ei sanallakaan maininnut RoadHousen houkutuksista. Toisaalta Intsu oli viisas ja varmaan ajatteli säästää mun rahoja ;)

    Mää olen jo lavannut kaikki mun pitsiliinat ja ruinannut Vanhalta herralta valkoista maalia, jotta voin kopioida tuon sun seinäpitsikoristeen. Mutta mistä mulle saataisiin tuommoinen musta puuhkalaukku?!

    Kiitos kakkuohjeesta. Kerkesin jo mainita noin sata kertaa kakusta herralleni, joka kysyi tuohtuneena: No, koska sitä Pohojanmaan kuuluisinta kakkua saa???!

    Terveisin Virkeä vanhus vai miten se meni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas se Intsu viksu, kun ajeli vain ohi :) No, jos sitten ensi kerralla, ihan vain kädet sidottuna läpikävely... ;)
      Tottapa herrahenkilö on jo tuonut frouvalleen maalipurkin? :) Mä tosin kaivelin tuon mieshenkilön maalivarastosta purkin kysymättä lausumatta. Tee niin sinäkin.
      Kätevänä emäntänä teet puuhkalaukun vaikka itte!
      Ehkei se kakku nyt ihan niin kuuluisa ole :)
      Virkeä vanhus! Juu, vielä parempi kuin Vanha rouva! Sekoittaa mielikuvat lopullisesti :)

      Poista
  3. Liisan kotona7.10.2015 18.58

    Voi toden totta tuo Road House on niin ihana paikka. Tuolla Finnmarin myymälässä ihan sekoaa, niin paljon kaunista. Loisto idea tuo pitsiliinateoksesi. Olen muuten ihan ajatellut monta kertaa, että kun asutaan ilmeisesti aikas lähellä, pitäisi joskus treffata. Mukavaa loppuviikkoa tv Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan kamala paikka tuo koko Road House :) :) :) Joskus toki pystyn käväistä siellä niin, etten katso niiden kahden sisustusputiikin suuntaankaan! :)
      Niin, mä tosiaan suhaan näitten kahden maakunnan väliä sen verran tiuhaan, että varmaan voisi osua treffit joskus kohdalleen (epäsäännöllisten työaikojenkin puitteissa). Pitää viestitellä ;)

      Poista
  4. Minä en ole vielä ikinä käynyt road housessa. Sepä oiskin vaarallinen paikka mun ennestäänkin laihalle rahapussille. On kyllä useasti ollut mielessä,että pitäis käydä. Viimeviikonloppu oli tosiaan vilkas ja aivan erityisen ihana mm. niin kiva vierailu sinne suuntaan. Kiitos sinulle vielä kerran ja kiitos lahjoistakin. Ihana tuo kolmen sukupolven perinnesukkakirja!! Se prototyyppi varmaan pilkahtelee blogissani sitten lähempänä joulua. Ihana sekin on ! Sun pitsijuttus seinällä on niin,niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on kalatiski, joka meitäkin tuolla Road Housessa pääsääntöisesti pysäyttää. Kädet sidottuina ja laput silmillä muutoin :)
      Sukkavihko oli vissiin uus tuttavuus? Prototyypit saavat seuraajia tässä syksyn edetessä :)
      Kyllä meillä vaan olikin mukavat treffit! :)

      Poista