Kevättää, edelleen

Kierrätin taas. 
Kaappien kätköistä takavasemmalta (niitä paikkoja tuntuu riittävän...) tuli vastaan muutamia erikokoisia vanhan kansan valkoisia tyynyliinoja - niitä sellaisia, missä ei ole "sisäläppää" pitämässä tyynyä paikoillaan.

Ja kun pihasaunan laude- ja pyyheliinoille varatut vanhat pärekopat ovat odottaneet vuoritusta, niin kas -> tyynyliinoista pari oli just sopivan kokoista sellaisenaan toimittamaan vuorituksen virkaa. Ompelukone sai siis olla rauhassa kun loppuosan liinasta taittelin kopan pohjalle.

Silityksen ohella ikkunanpesu meinaa tihkaasta. Silittämistä on onneksi harvoin, mutta ikkunat pitänee pestä aina silloin tällöin. Valuva norovesi, rättien kanssa tuskailu, ja vaikka kuinka tarkasti koettaa lastalla kuivata, niin raitoja meinaa jäädä -> ei kiva.
Hain sitten useamman tuttavan suosittelemana akkukäyttöisen Kärcher-ikkunapesurin.

Pesuri-sanan tosin korjaisin kuivaimeksi, koska ikkuna pitää edelleen pestä itsenäisesti omin kätösin, mutta kuivaaminen sujuu tällä vekottimella ilman tuskaa... Ja ilman raitoja. Hintansa väärti.

http://www.karcher.fi/fi/Tuotteet/Home__Garden/Ikkunapesurit.htm





Vatsatauti jylläsi meidän väellä viime viikolla, helpotti välillä ja otti uudelleen otteeseensa.
Pikkupoika sairastui ensin ja toipuessaan kaipasi toimintaa.

Puutarhahommia riittää aina, ja apuri oli innokas - ainakin jonkin aikaa kerrallaan :)
Pojan kottikärryt ovat kyllä huomattavasti ehommat kuin mumminsa vastaavat :)

Näitä hommia tehtiin, ennen kuin mummille iski tauti lievempänä paria päivää myöhemmin...

Kala ui - vaan ei täällä. Virvelöinnin kuivaharjoittelua kotinsa terassilta - hyvin jo sujuu ja siima lensi mallikkaasti - puuhunkin saakka pariin otteeseen :)

Huom. koukun tilalla on muovinen leikkikala...

Äityliininsä toivuttua jo vähän vatsaflunssan jäljiltä sujui kotiparturointi.

Kätevä värkki tuo läppäri - hyvin pysyi poika aloillaan. Tuskin huomasi piirretyltä kun mummi nappasi kuvan :)

Pajujen aikaa

Sunnuntain ratoksi rustasin kierrätyksen hengessä pääsiäiselle pöytä/ovikoristeen.

Kierrätettyä on osasissieni ja kanaverkkopala - ovat olleet jo aiemminkin käytössä - toisistaan erillään.

Pajuja pukkaa joka nurkalla, ja vihreät ovat karsittuja Tuija Brabantin oksia.

Sitten vain tökkimään.











Pallonkin tästä olisi saanut kun olisi vain tökkinyt koko oasiksen täyteen - nyt jäi puolipalloksi.

Oveen, tai...



















...pöytäkoristeeksi.

Risu"kranssin" hyödynsin viime kesän kukka-asetelmasta talveksi ruukkuun jääneestä kuivahtaneesta lankaköynnöksestä, joka on talven jäljiltä lehdetön ja tapuisa.
Näitähän kannattaa jemmata jatkossakin - risutöihin mukavaa materiaalia!

Tipuja kun lisää tepsuttamaan risukranssiin, niin pääsiäispöytään on asetelma valmiina!

Paitsi, ellei tämä päädykin takaisin oveen... :)

--------------------

Pitääpä tässä nyt hieman fiilistellä ja muistella - tänään tuli tasan vuosi kun olimme Egyptissä Kairossa ja Gizan pyramideilla. Miten se aika rientääkään...
Tällä hetkellä sinne ei ole mitään asiaa :(  Toivottavasti tilanne rauhoittuu, ja elämä jatkuisi entisellään sielläkin.

Valaisevan (?) koukuttavaa

Tontin reunamalla on muutama vanha kaadettu sähköpylväs. Sähkölaitos ei korjaa niitä pois, ainakaan maaseudulla, vaan jäävät tontin omistajalle ---> Huomioi sähköpylväiden tai vastaavien (ratapaalujen) käyttökieltosuositusta (kts. tekstin lopussa linkit aiheeseen).

Yhden pylvään paksummasta, pitkästä ehyestä päästä tehtiin toissakesänä kukkapenkkiin rajaus. Rajauspaalun alla on tukevasti suojakangasta + kivituhkaa, eli kosketus maa-aineksiin on aikanaan minimoitu.

Ohuemmat katkotut päät tulivat esille nurkkia raivatessa - joten pari led-lyhtyä sai näistä pidikkeensä. Vastaan tuli myös pari paksuhkoa, mutta matalaa kanttista hirsitolppaa -> niitä jos tulisi lisää vastaan, niin ne kanttiset tolpat saattanevat löytää lopullisen paikkansa pysyvinä valotolppina :) 

Juttu vaati porausta ja sovittelua.
Kukkapurkin istutusta varten piti ottaa hieman järeämpää työkalua esille, eli hain miehen paikalle :):):) Jotenkin (porausta, kaiverrusta...) hän sai siihen parin sentin istutussyvyyden...

Ledvalot lataantuvat auringon paistaessa - muutoin niitä voi latailla manuaalisestikin :)

Tottapuhuen; eihän nämä just valaise, mutta tuikkivat mukavasti pimeällä, ja näyttävät mukavilta :)

 

Pölkyt pysyvät pystyssä 

pohjaan porattujen 

harjaterästankojen avulla - 

maahan painettuna pitävät 

paikkansa ryhdikkäästi.

Huomionarvoinen asia vanhojen pylväiden käytöstä, Kauppalehti 2012:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tukes+varoittaa+myrkkypylvaita+myynnissa/201204158451?ext=rss
Tukes:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kemikaalituotevalvonta/Ala-osta-myrkyllisia-sahkopylvaita/

On siis syytä miettiä niin sähköpylväiden kuin ratapaalujen käyttöä. Suora maahantolppaus lienee vihoviimeinen temppu.


Jämälankatuunausta

Selvittelin vastaantullutta iänkaiken vanhaa lankakoppaa, mistä löytyi outoja keskeneräisiä juttuja, muun muassa yksi musta, ilmeisen helpostinukkaantuvasta langasta tehty putkilo -> eikä siis mitään havaintoa, olenko aikonut siitä säärystintä vai mitä. 

Purkasin sitä hieman matalammaksi, kudoin pään umpeen, ja siitä tuli pipo -> musta, tylsä.

Samaisesta kopasta löytyi muutamia isoäidin neliöitä, yksi erilainen kuin muut, ohuesta sinisestä tehty... 

Tylsältä näytti edelleenkin.

Jämälangat esille + iso parsinneula ja virkkuukoukku käteen: samalla kun katselin tv:tä (Vain Elämää :)) silmäilin välillä miten neula/koukku vei lankaa minne mieli tällaisella lopputuloksella:

Yhtäkään "oho"-vikatikkiä en purkanut, kuvion malli muuttui sitä mukaan. Ihan kivaa puuhaa, vaikka ei osaisikaan :)


Tämä loppukasa hupenee varmasti piakkoin...

Puut ja tarhat, osa 2

Kesä, ihanaa aikaa - tehdä KAIKKI ne asiat, joita ei voi talvella tehdä. Huoh...
Kevättalvisin on niin mukava selailla kaikkia ihania lehtiä, missä on valmiita puutarhoja ja mukavia rakennelmia ym, pää pullistelee ideoita ja visioita ja sielun silmin näkee ulkona jos vaikka ja mitä...
Mutta sitten...

Keväällä kaadettiin nurin ISO leppä, lahovikaanen sellaanen.

Nyt se on sahattuna kahteen eri paksuuteen. Vasta ladottiin ne pinoksi kuivumaan - eikä mitään hajua, mitä näistä tuleman pitää... No yksi pöytäryhmä pihasaunan vierustalle kenties - joskus.

Kukkapenkkishow... Tämä entinen valioyksilö oli lievästi heinittynyt ja kesäleinikkiytynyt - jo pari vuotta sitten alkoi olla kaaosmainen.

 Joten vihdoinkin tänä keväänä lapio laulamaan ja kaikki pois...

Ja taas käytin tukevasti katekangasta, muutama pieni havukasvi ja lopulle osalle katekangasta reilusti kivituhkaa (jota on viime kesältä mukavan kokoinen kasa edelleenkin...)

Ja sitten nämä pääprokkikset, yksi rakennelma tässä - vanha, osittain laho, ent. tilatankkirakennelma nurin ja tilalle uutta varastoksi. Tässä tuunattiin tavallaan hyvä kivijalka uusiksi :)
Ne muut prokkikset on sitten autokatos (ei aloitettu), kellarin lattian kaakelointi (pohja valettu viime kesänä), parin huoneen ikkunaseinien uuslevytys ja tapetointi + katto uusiksi... (muut seinät ja lattia valmistuivat sentäs talven aikana).

Notta näillä mennään tämä kesä. Mutta hyvä, kun aina joskus jotakin - vähän päivässä on paljon viikossa (tai vuodessa).
Arvauksia siitä, mikä näistä siirtyy hamaan, otetaan vastaan :)

Kevättää -> pönttöilyttää

Kevättää, kevättää ja siksi pojat tekaisivat muuttolinnuille uutta asumusta. Isompi pojista värkkäsi vanhasta laudasta valmiit palat ja kasaus sitten jäi yhteistuumin tehtäväksi.

Pienempi sai asetella ruuvit paikoilleen ja painaa vauhtia ruuvariin isomman pidellessä painavaa kapistusta.

Pienempi pojista kuvasi valmista tekelettä suunnalta jos toiselta, muun muassa tämä "oviaukko" tuli kuvattua tarkkaan :)
Nyt ihmetellään, kuka muuttaa asumukseen - vai muuttaako kukaan...

Valmista tuli

Kaappi tuli kuin tulikin valmiiksi sopivasti näin joulun alla ja seisoa tönöttää jo päätepisteessäänkin.

Ihan mukavan näköinen se on valkoisenakin.

Vanhoista heloista ei ollut enää käyttöön kuin ylätason kaapin oviin kolmet, jotka piti ruuvata takaisin jo tyylin ja näönkin vuoksi, mutta alaosan ovet ja laatikot sai uusia samansävyisiä messinkisiä nuppeja vetimikseen.


Lisää kaappikuvia sekä 60-luvun tiikkisestä peilipöydästä tuunattu läppäripöytä (oheishomma :)): 

http://hehkutus.blogspot.fi/2012/12/tassa-teille-meidan-uudet-seinat.html

---------------------------------------------

Pipoja hyväntekeväisyyteenkin on syntynyt muutama kpl. Yksinkertaista 1o 1n, ja päältä kiinni virkaten, niin syntyi hauskat "korvat" pipolle :)
Lankana 7 Veljestä Nostalgia ja raidat kahdesta sinisävyisestä Nallesta.

 




 Pipomallin raksujen syönti ei häiriintynyt sovittelusta :)

Notta mitäs seuraavaksi... Niin, soffapöytä omaan käyttöön: tuunauksen alle pääsi koivuinen sorvattujalkainen sohvapöytä. Nähtäväksi jää mitä siitä tulee...

Hiomakoneelle kyytiä

Tällä kertaa pelastuskohteena on - ei iänkaiken vanha, mutta siinä ja siinä, etteikö 100-vuotisjuhlat alkaisi olla jo käsillä - kotikyläni puusepän (E. Nikula) tekemä talonpoikainen astiakaappi, joka oleili kotoni vintillä.

Kaappi tulee tyttärelle ja väri muttuu valkoiseksi. Jos kaappi tulisi omaan käyttöön, maalipinta lähtisi kokonaan pois ja puupinta otettaisiin esiin :)

Ensimmäinen hiontakerta on tehtynä, seuraavaksi kolot (ei montaa) saa pakkelia ja uusintahionnan jälkeen pohjakerroksen valkoista maalia.  Kanssaoperoija sanoi, että tämä pääsee jouluksi uuteen kotiin ja saa näin aloittaa uuden elämän n. 40 vuoden vintillä huilaamisen jälkeen. Tosin tytär sanoi, ettei siellä vanhassa navetassa tarvitte asumaan ruveta tämän kaapin kera... :D

Leveyttä alakaapilla on 149 cm ja yläkaappi on hieman kapeampi ja sirompi muutenkin. Mutta päällekäin näille kertyy korkeutta kiitettävät 2 m ja 38 cm.

Helat oli kiinni millinpienillä ruuveilla - yhteen laatikkoon pitää etsiä uusi kahva ja yläkaapin oviin uusitaan lasit - läpinäkyvää jotakin.

Ei siinä mitään, mutta tämäkin päästävedettävä on vielä vaiheessa, on ollut jo vuoden. Tosin tästä kuvasta on jo edetty siihen, että maalarinteipit on poissa ja vaaleitten kohtien tilalla on pähkinäpetsiä.

Käsityömessut Seinäjoen Areenalla

Äiti ja äitin messupöytä, pääosassa Pohjalaisia perinnesukkia -vihkonen sekä tietty niitä perinnesukkia livenä. Vihkoset saivat taas uusia ystäviä pitkin Suomenmaata, yksi vihkonen kuulemma lähtee rapakon taaksekin. Mukava oli olla itsekin perjantaipäivä myyntitiskin takana - mikäs sitä on käsityöläisiä kiinnostavaa tuotetta myiskennellä :) Muutama uusi pitäjän sukkamallikin tuli tietoon tällä reisulla, muutamasta pitäjästä moni sanoo, että sukkamalli on, mutta kukaan ei tiedä, millainen se on...

Vihkotilauksia ja yhteydenottoja: st.erkkila(at)gmail.com

Omalla kierroksella muitten myyjien pöytiin heräsi kiinnostukseni vaikka ja mihin, esim. "Muodin huipulle -voittajan" Linda Sipilän Taito EP:lle suunnittelemaan viittatakkiin (pakettiin kuuluu kangas + kaavat) - vielä jäi väri mietintään: harmaa, fuksia...

Mutta mukaan kotiin saakka tuli paneelivahaa, jota aion nyt kohtapian mennä kokeilemaan -> vielä on vähäsen vaiheessa vuoden takainen projekti; päästävedettävä vanha talonpoikaissänky. Saas havaata onko valkoinen paneelivaha vastaus ongelmakohtiin... Thumbs up and fingers cross :)

Vanhasta uusvanhaa

Pinta puulle ja siinä se on ---> huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Hitaasti mutta varmasti tavoite saavutettaneen, mutta kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea runsaasti erilaisia hiomapapereita se vaatii - kuvaan sitten valmiin version.