30.5.2018

Oi ihana toukokuu!



Otsaketta tuumaillessa tuli mieleen tuo vanha tv-sarjan nimi -90-luvulta. Larkinin perheestä kertovassa sarjassa oli aina aurinkoinen sää ja asiat olivat parhain päin - kommelluksien jälkeenkin.

Ja nyt on kyllä sää hellinyt - todellakin. Ja siitä on seurannut se, että kaikki muu aika - mitä palkkatöiltä on jäänyt - on kulunut ulkona puuhastellessa, näin varmaan yhdellä jos toisella.

Hyasintitkin ehtivät jo kukkia ja lakastuneita ovat tällä hetkellä.Tuoksu oli hurmaava - ja siksipä se sopiikin ulkoilmaan.


Toukokuuni on mennyt jokseenkin näin: yksi projekti on vaiheessa, ja pari muuta odottamassa, ja kas, kohta huomaan, että nekin ovat vaiheessa. Ja sitten katse osuu taas muualle ja ja ja... Mulla on siis ollut parhaimmillaan neljä eri projektia keskeneräisenä, eli vaiheessa :D Yhtenä päivänä yhtä (tai kahta) ja toista seuraavana iltana, tai sitä seuraavana... Ja välillä on maalisuti heilunut. Ei ne työt tekemällä lopu. Toki mieshenkilö on ollut mukana pihapuuhissa myös. Nostelee raskaimmat taakat jne.
Mulla kun on tuo toisen silmän lasiainen irronnut, niin en voi kovin äkkinäistä painavaa tempaista noin vain.



Yksi koko toukokuun kestänyt prokkis on ollut kasvihuone.
Olin esittänyt mieshenkilölleni vienoa toivetta pienestä lasikasvarista, itserakennetusta.
Tämäntyyppinen oli mielessäni (kuva netistä http://viinanen.org/wordpress/?p=2231)


Vaan tällainen paketti löytyi pakusta aiemmin keväällä, synttärilahjaksi mieshenkilöltäni.


Hän arveli, että kokoaa nopsempaa valmiin kuin askartelee itse alusta alkaen.
Vaan kyllä sai hyvin ajan kulumaan tätä kootessa aina ajan salliessa; pientä nippeliä ja nappelia oli pussikaupalla kuin Ikean kalusteissa konsanaan. Totesikin kerran, että ehkä se esitellyn mallin mukainen itsetehtynä olisi voinut valmistua nopsempaan :D

 

Olipa ankean näköinen ympäristö kun tätä aloiteltiin...
Mutta niin vain kasvari valmistui. Hitsasipa vielä tälle tukevan alusrungon, ettei tuuli vie. Ei nimittäin ankkuroitu tämän jalkoja betonivaluun, koska se asemoitiin jo olemassa olevalle isolle betonilevylle.
 

Heti kun kasvari oli ankkuroitu aloilleen, aloitin ympäristön maisemoinnin: siirsin n. 30 v sitten isäni kanssa yhdessä tehdyt ristikkoaitaukset (oleskeltuaan tätä ennen mun kahdessa edellisessä puutarhassa) rajaamaan alueen. Hyvin ovat ristikot pysyneet kuosissaan, enkä aio uusiomaalata niitä, vaikka aika on pintaa patinoinut.
Seuraavaksi levitin paksulti sanomalehtiä (olin jemmannut niitä toista maisemointia varten, mutta kesken meinasi silti loppua) ja osin juurikangasta pitämään alueella olevat rikkaruohot poissa. Näiden päälle reilu kerros harmaata kivituhkaa, josta rouheammat kivet nousevat pintaan kun kosteus painaa hienojakoisen tuhkan pohjalle.

Muutama siemenistä kasvatettu kirsikkatomaatti-istutus on jo kasvarissa, mutta pitää käydä ostamassa lisää taimia kun sitä tilaa nyt on. Pari tavis-tomaattia, pitkää kurkkua ja pari kesäkurpitsaa istutan jo hankittuihin kasvatussäkkeihin. Sitten pitää hankkia myös yrttejä tuohon ruukkutorniin ja kasvulaatikoihin. Ruukkutorni on ollut jo muutamia vuosia muualla kukkatornina, nyt muuton yhteydessä sai yhden lisäruukun.

Kun tämä ruohosipulirengas siirrettiin (traktorin kauhalla) vähän sivummalle pois kasvarin tieltä, niin eipä siellä mitään juuri näkynyt. Vaan tässä raksan aikana nekin ovat ehtineet jo täyteen kasvuun!





Venynyt ja vanunut projekti on tämä puuvenhosen edusta...


Parisen vuotta tässä venhosen edustalla oli kuvitellun mukainen pieni kukkaniitty. Viime vuonna päivänkakkara valtasi sen, samoin pinta-alaa valtasi juolaheinä ja hierakka...
Niin että hävitykseen vaan, vähän kerrallaan silloin tällöin. Otin kyllä talteen muutamia päivänkakkarapaakkuja ja istutin vähän sivummalle.
Samalla kun tätä hävittää, niin saa tuumata, mitä tilalle - jotakin matalaa viheristutusta varmaan. Niiden istutuksilla ei ole kiirettä kun on ollut niin kuivaa.

Veneessä asuva rodo on alkanut kukinnan just tällä viikolla. Samoin kukkivat kirsikka ja omena.


Ja vielä yksi viime kesältä jäänyt raivaus on tullut tehtyä:


Rusopajuangervoa hävitettiin puolet pinta-alastaan. Pikkuhiljaa kitkien ja juurakkoja repien. Eihän niitä kaikkia saa mitenkään pois, joten raivatulle alueelle juurikangas ja harmaata kivituhkaa päälle reilusti. Saas havaata, kauanko pysyy puhtaana.


Jouluruusu kukkii. Siemenistä kasvatetut krassit ovat hengissä. Ritarinkannus rehottaa. Ja laventeli - sekin säilyi suojassa reilun lumikinoksen alla.

Mukukoista kasvatetut leinikit ovat vähän nuupallaan tällä hetkellä ja mietinkin, että istutan ne maahan. Kasvattavat uutta versoa juurelta, mutta ehkeivät viihdy ruukussa...?




Ja tämä, karhunvatukka - hyvin säilyi sekin talven yli. Tosin mun äidillä, etelämpänä, tämä tekee jo kukintoa..., notta.

Rikkaruohoja olen suihkinut etikalla. Näyttää tepsivän joihinkin jo vuorokaudessa.



Ja ei tämä toukokuu ole mennyt pelkästään ansiotöissä ja puutarhassa.

Ystisviisikkommekin ehti kokoontua. Tämänkertainen emäntämme "HH" oli kokkaillut meille illallisen. Alkuruokana oli suppiskeitto... aaah ja nam. Musta koskenlaskija teki sopasta entistä herkumpaa.

Kolmen ruokalajin dinneri oli katettu iki-ihanille Villeroy & Boch´in Old Luxembourg-astioille. Kyllä meidän taas kelpasi olla.


Äitienpäivät käytiin juhlistamassa yhdessä koko klaani isomummosta ja isopaapasta pikkuväkeen.

Ruokailun jälkeen pikkutytty kiinnostui ruokailupaikan pöytätekstiileistä... :D



Ja pari viikkoa sitten käytiin katsomassa Riikan kevättä ryhmäreissulla. Minä laskin taas päät bussissa mennen tullen, muutoin olin vapaalla, kun loistava bussikuski hoiti tiketit summuut :D

 

Riikan kevät oli kuin meidän kesä. Sen huomasi jo Viron puolella, ja Pärnun pysähdyksellä. Kun tultiin takaisin Pohjanmaalle, niin oli kuin olisi käynyt aikamatkalla - syreenitkin olivat/ovat täällä vasta nupuillaan...

Torit ovat ihania paikkoja - ihan missä maailman kolkassa tahansa. Ja Riikassakin oli tarjolla vaikka ja mitä. Ja minkä kokoinen alue - wow! Zeppelin-halleissa oli lisää kojuja, mutta ulkoalueen torimyyntipöydät ihastuttivat runsaudellaan! En kuitenkaan ostanut sieltä parsanippua(kaan) kuten tein joskus muinoin Kyproksella ihan vain fiilistelyn vuoksi... :D

Yhtenä päivänä meille oli varattu opas muutamaksi tunniksi, ja kierreltiin Riikaa ja Jurmalaa. Arkkitehtuuria ja historiaa selventävää selostusta saimme Natalialta.

Olen käynyt Riikassa viimeksi n. 15 v sitten, joten kaikki oli kuin uutta. Suurin osa matkalaisista oli ensimmäistä kertaa Latviassa (meitä oli 30 hlöä sekä kuski). Jurmalassa ja Lidossa kävin silloinkin, ja nyt taas - koko porukalla molemmissa.
Mukava reissu, hauskaa retkiseuraa ja sää suosi reissuamme aivan täydellisesti.



Tulipa vähän pitkähkö postaus, vaikka yritin kovasti tiivistää.
Kun toukokuu on ollut niin tapahtumarikas, niin voikohan nyt kesäkuulle siirryttäessä
vetää lonkkaa kun mulla alkaa kolmen viikon lomajakso...
Tuskinpa vain, heti ekana lomapäivänä meille tulee hupulainen, kun tämän mummin tokaluokkalainen aloittaa loman samaan aikaan ja me viihdytämme häntä ekan lomaviikon. Muistutti hankkimaan riittävästi bensaa, että saa ajettua lomallaan mönkijään kilometrejä :D <3

Yksi huono puoli tässä somehiljaisuudessa on ollut (uni on voittanut nopsasti runsaan ulkoilun jälkeen) - teillä on siellä varmaan monia hyviä niksejä ja ideoita, joita olisi voinut hyödyntää jo nyt. Luen niitä sitten jälkeen päin ja otan opikseni :D

Mutta näin vain sain tämän julkaistua toukokuun puolella.
Mukavaa kesää!




30.4.2018

KEVÄT!





Ei siitä mihinkään pääse, mutta kyllä nuo orvokit starttaavat sen todellisen kevään!
Heti kun sain nuo multaan, niin tuntui kuin viherrys ympärillä olisi lisääntynyt aavistuksen verran... :)


En sano mitään siitä, että talviunet venähtivät pitkäksi, koska nyt on vappuaatto ja huomenna on virallinen ensimmäinen kevätpäivä!



Kesää varten on kasvussa kirsikkatomaatintaimia ja niille mieshenkilö kokoaa parhaillaan (just tälläkin hetkellä) kasvaria. Kaino toive oli ikkunoista tehty pieni kasvariseinämä vaan oli ajatellut pääsevänsä helpommalla ja haki oikean uuden kasvarin kaupasta - noh, aikaa tuntuu menevän senkin kasaamisessa :D

Kasvussa on myös pari kesäkurpitsaa, krasseja (itävyys% n. 50), tuoksuhernettä, orvokkeja (syötäviksi koristeiksi). Nyt kun tuo kasvari onkin ajateltua isompi, niin sinne on kaiketi haettava myös muutama kurkun taimikin. Ja mieshenkilö suunnitteli laittavansa perunaa...


Mutta tämä tässä on ollut melkeinpä mielenkiintoisin kasvatettava: jaloleinikin kasvu mukuloista.

Tässä mukulat kuivina...


...ja tässä turvonneina uituaan yön yli vedessä.


Parin viikon mullassa muhimisen jälkeen ovat tällaisia terhakoita tapauksia. Yksi mukula seitsemästä ujostelee - vielä... :o


Oi että, josko sitä kesällä voisi tehdä kimpun ittekasvatetuista leinikeistä!

Ihan harjoituksen vuoksi piti hakea muutama leinikki (ja pari harso-oksaa sekä eukalyptusta) kukkakaupasta ja kokeilla kimpun tekoa. Jemmasta asetelmaan löytyi vielä risupesä ja pähkinäpensaan oksa.



Ja että jaksaa puutarhajuttuja, niin pitää syödä välillä :)

Oheinen tortillakakku, tai tortillalasagne on helppotekoinen ja ruokaisa eväs, sopii vappuunkin.

Tortillalevyjä, tacomaustettua jauhis-tomaattikastiketta, juustoraastetta vuorotellen kerroksittain ja uuniin 200 C n. 20 min.
Kasasin tämän irtopohjavuokaan, siitä oli helppo irrottaa valmis kakku esille.



Tuli vähän korkea, kun päälle laitoin vielä pari pienempää kaapissa pyörinyttä tortillalevyä.



Nämä ovat varmasti niitä tavanomaisimpia vappueväitä.


 
Eiköhän näillä eväillä jaksa siirtyä toukokuulle ja ryhtyä tositoimiin puurtarhassa, missä on jo päästy hyvään vauhtiin, ainakin pensassakset ovat olleet kovassa käytössä.

Rusopajuangervot on leikattu ja marjapensaita karsittu.


Tämä kaaos luo kyllä kevään tuntua!


Mukavaa vappua ja toukokuun alkua!




29.3.2018

Aikaan pääsiäisen



Tästä vuodesta on kohta takana jo ensimmäinen neljännes ja talvikausi alkaa olla selätettynä... siis jos katsoo kalenteria, eikä ulkona vallitsevaa lumitilannetta :)
Pajunkissatkaan eivät ehdi tälle pääsiäistä.






Sukat sain valmiiksi ja aloitin vielä toisetkin vaaleanpunaiset, koska
1) lankaa jäi ja 2) halusin kokeilla uutta kukkakuviota:


Ohjeen huomasin täältä:
http://www.haaraamo.fi/2018/03/kukkakuvioinen-joustinneule-syntyy-helposti-ilman-apupuikkoa-ohjevideo.html

On hyvä ohjevideo, kun minäkin hoksasin jutun juonen  :D




Taimet porskuttaa omaa tahtiaan.
Kaikki muut tähän mennessä purkitetut ovat lähteneet hyvin matkaan, mutta tuoksuherneistä puolet jäi itämättä...





Viime jutussa vilahtaneet puput ovat vilkkaita - hyppivät asetelmasta toiseen.

 Pinkki pitää pintansa pääsiäisenäkin :)

Ei ole rai-ruohoa ei, vaan sinapinsiemenistä kasvanutta. Tämän viherrysidean hoksasin jonkun blogista. Hauskan näköistä.



Pääsiäissunnuntaille osuu aprillipäiväkin, varo höynäytyksiä :o






14.3.2018

Lunta tulvillaan...




...on raikas talvisää... 





Vaikka tämä maaliskuu on todellakin lunta tulvillaan (ja lisää vain sataa), niin kyllä ajatukset kääntyilevät väkisinkin kevääseen, ihan omia aikojaan.

Kevätaatoksissa kun olin, niin laitoin muutamia kirsikkatomaatin ja tuoksuherneen siemeniä itämään. Krassit summuut ehtii myöhemminkin.







Siinä kylvöhuumassa selailin kukka- ja kuukalenteria kylvöpäivälle, ja upotin siemenet multaan suotuisana ajankohtana. Oikein priiman kylvö- ja taimimullankin hankin.
Nähtäväksi vaan jää, kuinka paljon asiaa auttaa oikea kylvöajankohta. Muistaisi nyt edes kastella nuo mullassa muhivat...

Sinänsä hauskoja nämä kuukalenterit. Siellä kun on omat hetkensä vähän jos kaikelle; ikkunanpesulle, siivoukselle, säilönnälle... ties mille. Kovasti siis pitäisi tekemisensä aikatauluttaa, jos meinaa kalenterin mukaan touhuta...
Mulle riittää nyt tällä kertaa tämä kylvöjuttu :D

Käteviä muuten nämä maatuvat idätyspurnukat - näin vähäisellä määrällä :)




Tikkusin (kudoin) nämä vuoden vaihteessa aloittamani pikkusukat loppuun. Sukat vien sukuun syntyneelle pikkumiehelle.


Tein näistä spiraalisukat, eli sukat ilman kantapäätä. Muotoutuvat hyvin pienen jalkaan (ja aikuisenkin) just tuon spiraalikuvion myötä.
Ohje yksinkertaisuudessaan:
40 s, joustinneuletta 2 n, 2 o ja joka kolmannen kierroksen jälkeen siirretään seuraavalla kierroksella joustinneule 1 silmukan verran vasemmalle.
Tätä joustinneulekuviota voi soveltaa miten vain, esim. aikuisten kokoiset olen tehnyt 2 n ja 3 o, 6 krs ennen silmukan siirtoa vasemmalle. Miten vain, kunhan on spiraali.

Kärkikavennus sitten vain "sukkaputkilon" ollessa riittävän pitkä (tein sen verran pitkät varret, että pysyvat pienen potkivissa jaloissa).
Näihin tein pyöreän kärkikavennuksen.

Ja kuten aina, ohjeita löytyy netistä pilvin pimein :)



Löysinpä lankakopan pohjalta toisetkin vaiheessa olevat sukat, tai siis yhden... Tottapa teen nyt nuokin valmiiksi - pikkutytylle kevätsukat, tai nukkumasukat.
Meidän pikkuväki (ja tämä mummi myös!) menee nukkumaan villasukat jaloissaan - aamulla sukat voivat olla sitten mytyssä jossakin peitoissa...


Piti hetken katsoa, että mihin olenkaan jäänyt - helmineulosta tulee keskelle näköjään :D




Tässäkin vähän spiraalia...


...maitotölkkijäälyhdyt ovat yhä kuosissaan.




Ja tosiaan, pääsiäinen se vaan lähestyy!


Täällä pikkupuput odottavat, että koska alkaa vihertää ja pääsevät nurmelle pomppimaan :D



Btw: Mukavaa syntymäpäivää äidilleni just tänään :)








27.2.2018

Olympialaisten ohessa



Kylläpä meni nopsaan reilu pari viikkoa - vastahan ne olympialaiset alkoivat, ja jo loppui...



Lievää ajoittaista penkkiurheilua harrastin minäkin.
Pääosin sivusilmällä, kun pääsilmä katsoi muuta siinä samalla -
heh, heh... (huono).


Noh, joka tapauksessa  omilla "käsipuikoilla" kokeilin kutaista tällaisen tuubihuivin. Ajattelin, ettei tarvitse niin kovin tiirailla lykkyjä. Vaan kyllä pitikin pitää silmä työssä, että tuli jokseenkin tasaista jälkeä.


Kyllä se lämmittää, vaikka on harva kuin vanha ladon ovi :D
Olisi vaatinut ehkä vielä paksumman kuteen, tai toinen ohuempi lanka mukaan kulkemaan.

Novitan vanua sisältävä trikookudelanka Strömsö oli just hyvä tähän - kasaantuikin kokoon melkein kuin Strömsöös :)
Ja summan mutikassa nappasin teko-ohjeen You Tubesta :)
Tässä yksi versio:
https://www.youtube.com/watch?v=jQ9hf0BpKAk


Ja ettei tuubihuivit lopu kesken, niin tässä toinen, mallikkaampi - äiti teki:

Oli napannut korviinsa, että vaaleanpunaista lankaa etsin tuubihuivia varten, joten... :)


Hyvä vaihtokauppa: mulle tuubihuivi ja äidille tulppaanit :)
Taisin voittaa tässä kaupassa :D




Tuntuu hassulta, että parin kuukauden kuluttua pitäisi kevään olla jo hyvässä vauhdissa...
Jos tästä runsaslumisuudesta jotakin hyötyä on, niin se ainakin, että lumipeite suojaa nyt reilusti kasvimaailmaa.

Jännittävintä on se, että mahtavatkohan tuon aitauksen edustalle istutetut karhunvatukat ponnistaa kasvuun sitten kun sen aika on...


Veneeseen on kadonnut rodokin.


Moi mansikat - missä lymyätte...


Pionitkin lienevät hyvässä tallessa tuolla jossain...




Hyödynnettiin pakkaskelit ja sulatettiin pakastimet, sujuvasti kävi - sen kun nosti pakastetut ulos. Hyvin pysyivät jäässä.

Löytöjä pakastimesta: tein syksyllä yhdelle kanttarellisatsille pakastuskokeilun kun laitoin kanttikset sellaisenaan rasiaan, rasia täyteen vettä ja pakkaseen.
Vastapoimituilta näyttivät.

Ja herkkukeitto niistä syntyi.
Laitan sienet silti jatkossakin kuten yleensä, eli pannun kautta pakkaseen omassa liemessään - vievät vähemmän tilaa ja sienen koostumus/maku on parempi.
Tulipa testattua.




Päivänä eräänä työnantajan komennuksesta opettelimme kädestä pitäen alkusammutustaitoja.
Nyt pitäisi hallita rasvan ja ihmisen (!) palon tukahduttaminen sammutuspeitteellä, sekä vaahtosammuttimesta osataan vetää sokka irti ja suhauttaa liekit tainnoksiin.
Toivottavasti näitä taitoja ei tarvita (vaikka niitä tulipalopakkasia onkin taas tarjolla...).




Mitenkähän mahtaa käydä - näyttääkö kohta alkava maaliskuu maata...

Kuukauden kuluttua onkin jo pääsiäinen - ilmankos pikkupupuja on jo bongattu!