11.4.2017

Pääsiäisviikko ja reissukuvia



Oi ihana huhtikuu... 
Mielestäni kevään odotus alkaa oikein tosissaan nimenomaan tässä kuussa.

Ja kun pääsiäinenkin osuu usein tähän kuukauteen, niin senkin puolesta huhtikuussa on esillä paljon keväistä: rairuohoja, pääsiäiskoristeita, narsisseja, pajunkissoja!

Kieputin narskujen seuraksi aikoja sitten tekemäni risupurnukan kaulukseksi kissasilmäisiä pajuja.




Kieputtelin myös muutaman pienen höyhenkranssin - höyhenet kiinnitin langalla pajurenkaan ympärille.
Kun ei ollut höyhentyynyjä jemmassa, niin ostin pussillisen valkoisia askarteluhöyheniä :)


Nämä rautalangasta väännetyt tipuset ostin pari-kolme joulua takaperin Takataskun joulukaupasta. Näistä taisi tulla lempparitipuset - sopii keikkua esillä muulloinkin kuin pääsiäisenä :)
Yksinkertaisen kivat.




Hola - äkkilähtö

Vaikka kevättä (ja kesää) kohti mennäänkin, niin me käväistiin kesässä jo ennakkoon kun hypähdimme äkkilähtösiiville ja lensimme Gran Canarialle.
Olemme näköjään tykästyneet lähilähtöihin (äkkilähtöjen lisäksi), joten kohteet rajoittuivat niihin paikkoihin, mihin pääsi joko Vaasasta, Oulusta tai Kokkolasta. Laajensin hakua kyllä vielä vähän laajemmalle, mutta loppujen lopuksi lensimme Vaasasta kun päivämäärät sattuivat osumaan parhaiten kohdilleen. Ja Vaasasta pääsi tuolloin mm. Gran Canarialle, ja sieltä me valitsimme nukkumapaikan Puerto Ricon reunamalta.
Tämä taisi olla ensimmäinen käyntini Kanarian saarilla, joten kohde täytti samalla lentolomailukriteerinkin: mielellään uusi ennenkäymätön kohde. Teneriffalle olisi päässyt seuraavana päivänä Oulusta, mutta onpa se sitten joskus käyntivaihtoehtona odottamassa.


Puerto Ricon puoli saaresta osoittautui oikein mukavaksi paikaksi - oli siisti, lämmin ja tuuleton. Paikalliset ovat todella ystävällisiä ja puheliaita.
Sattumalta tuonne samaan kohteeseen (muutaman km:n päähän) ja samana päivänä (mutta Helsingistä) lensi myös tuttavapariskunta. He olivat hyvää seuraa senkin suhteen, että tunsivat saaren entuudestaan muutaman kerran aiemminkin siellä käyneinä.
Monta paikkaa nähtiin, mutta suunnittelemamme auto jäi vuokraamatta ja Las Palmas näkemättä - se aika vaan kului nopsaan.

Tässä muutamia reissukuvia:

Parvekkeeltamme näkyi hieman naapuruston rakennuksia (= hotellia hotellin perään) tai sitten pelkkää Atlanttia :) Bueno, näin se pitikin mennä varauksen mukaan.

Hotellialueen reunamalta alaspäin Puerto Moganin suuntaan katsoessa näkyi ihana Playa de Amadoresin hiekkaranta. Korkeuseroja riitti, välillä vähän jo huimasikin :)
Rannan hiekka oli tuotu kuulemma Intiasta, vai oliko se Afrikasta... Hiekka ei ollut kuitenkaan kuumaa vaikka lämpötila kohosi parina päivänä melkoisiin lukemiin. Atlantissa uitiin ja oli virkistävää :)


Kotini on linnani - no hetken aikaa ainakin pieni osa tuosta oli meidän hallussa :D
Nappasin kuvan mereltä käsin veneestä matkalla Puerto Moganiin.




Viehättävä pikkukylä tuo Mogan. Siellä oli perjantaimarkkinat ja tarjolla jos jonkinmoista, krääsäkojuista merkkiliikkeisiin. Merkkituoksuja sai edullisesti. Ja tietenkin Aloe Veraa lähti mukaan. Paras aine liki kaikkeen :) Bouganvilla kukki runsaasti, ihana kasvi.



Teimme myös päiväkäynnin Maspalomasin kautta Playa del Inglesiin, saaren toiselle puolelle. Siellä  oli erilaista, tasaista maastoa ja tuuli tuiversi (lämmintä tosin sekin). Käveltiin se 7 km:n rantasuikale sekä kuljeskeltiin kaupoilla. Täällä oli myös niitä "rantarolexien" tyrkyttäjiä.

Ihon suojaaminen on tarkempaa noinkin tuulisessa paikassa, missä ei niin helposti huomaa kun ihoa alkaa polttaa. Meille ei onneksi käynyt kuinkaan, koska oli hyvät suojakertoimet, lämpötila kun oli parhaimmillaan 35 astetta - osuttiin siis melkoisen lämpöiselle ajanjaksolle.




Kävimme myös Anfin rannalla. Anfissa on ne tyyriimmät asumukset.
Maatasolla sijaitseviin putiikkeihin (merkkiliikkeitä luonnollisesti) ja hiekkarannalle pääsivät ulkopuolisetkin. Ja rannan hiekka oli tuotu joko Intiasta tai Afrikasta, kuitenkin eri paikasta kuin Playa de Amadoresin rannan hiekka (ei voi muistaa) :)
Puerto Ricon oma ranta oli saaren omaa hiekkaa, kuulemma helposti kuumenevaa.




Muutamia kuvia hotellimme uima-allasalueelta, niitäkin oli kahdessa eri kerroksessa...




Kyllä kelpasi oleilla palmujen alla - sen aikaa mitä ehti :)


Ja vielä vähän ruokakuvia...

Kanarian perunatkin tuli maisteltua muutamaan otteeseen. Nämä ensimmäiset versiot olivat ehkä maukkaimmat. Perunoihin kuuluva dippikastike oli ihan ok... Pääruuaksi valitsin usein kalaa, lautasella lienee merikrottia.


Reissun paras ruoka on tässä: Paella, paellera. Eräs puhelias Sevillasta kotoisin oleva miestarjoilija kertoi paellan olevan kotoisin Valenciasta ja että paella tarkoittaa laakeaa matalaa pannua.
Hotellillamme tarjoiltiin paellaa useaan otteeseen (oli muuten paljon parempaa kuin Inglesissä maisteltu paella :)).
Edelliset paella(original)muistot (hyvät!) ovat Mallorcalta vuodelta kivi ja käpy :)

Ei ollut ruokailunäkymässäkään moittimista:




 Moganissa päädyimme kaikki neljä salaattiannoksiin. Oli just sopiva kuumana päivänä.


Hotellilla taas vaihteeksi ja valinnainen aasialainen ilta, alkupalat tässä :)


Ja tottakai sangria original! Melkein kuin jälkkäri - hedelmäsalaattia punkussa :D


Monenmoista siis tuli taas nähtyä ja koettua, nyt tämäkin monen suomalaisen perinteinen vakiokohde. Paluulennolla bongasin tuttavan menneisyydestä ja hän kertoi, että ovat käyneet Inglesissä jo 20 vuotta kaksi kertaa vuodessa, ja aina sama paikka... Heille riittää yksi pala ulkomaailmaa, ilmeisesti yhtä helppo, tuttu ja turvallinen paikka on kuin menisi kesämökille :D
Eipä silti, kyllä minäkin voisin tuonne (Puerto Ricoon) uusiksi mennä, jos helmi-maaliskuulla ei muita vaihtoehtoja ole tarjolla, on takuulämmin paikka. Useimpiin jo ennen käytyihin paikkoihin voisin mennä uudelleen, mutta sitten jää joku kiinnostava uusi tuttavuus näkemättä, tai ainakin sen näkeminen siirtyy eteenpäin, koska vielä on paljon näkemättä ja kokematta!
Erityisen harmillista on, ettei maailman epävakaan tilanteen takia uskalla/voi joka kolkkaan enää lähteä noin vain :(
Esim. Arabimaista jää siis melko laiha saalis - onneksi se kaikkein paras kaikista on nähtynä ja koettuna: pyramidit!


Ehdittiin reissun jälkeen viettää aikaa pikkuväen kanssa,


ja loman viimeisen illan vietin ystisten seurassa, kun vihdoinkin saimme kaikki viisi tätsyä soviteltua aikataulut yksiin, edelliskerrasta ehtikin vierähtää aikaa...

Tämänkertainen ehtoisa emäntämme oli loihtinut mahtidinneriä - lohimedaljonkeja, vuohenjuusto-tomaattipaistosta, salaattia ym...
...sekä aamuksi varsin näyttävän ja maistuvan aamuappeen:




Tähän onkin hyvä päättää lomakatsaus :) lievän flunssan kourissa. Mieshenkilö aloitti tosiflunssailun loppuviikosta ja minä nyt vähiinsä. Kaippa se lämpimästä kylmään vaikutti asiaan...

Mukavaa pääsiäisviikkoa!



19.3.2017

Mitä kello on? JA haastearvonta...



No se kello on tällä kertaa erinäisistä paloista rakennettu :)

Pohjana on kirpulta löytynyt yhtenäinen pieni kanttinen taulu, missä oli kuva pohjalla.
Pintaan sudin kiviefektiä ja reunoille liimailin reissujen rannoilta (Punainenmeri, Välimeri...) kerättyjä kiviä, jotka ovat tähän saakka asuilleet lasipurkissa sulassa sovussa.
Suihkasin kivet ennen tauluun liimaamista spraylakalla - näin kivien värit pääsivät loistoonsa.


Taulun kuvan suttasin piiloon uutta pintaa varten, koskapa ensin oli ajatuksena rakentaa kello taulun syvennykseen.

Kun aloitin värkkäämään kelloa, niin muutin mieleni paraatipuolesta - eikä vähiten siksi, että viisarit olivat liian pitkät tuohon taulun sisuspuolelle :o



Ja mihin tämä aikakone päätyi...

No tänne - huussin seinälle :)



Nämä ovat vähän kuin parivaljakko (...kolmikko) - kas kun osa kivistä (ja kaikki pintaan liimatut hiekkamuruset) on tuon alemman taulun kohteista: Kairosta, Gizan pydamireilta, Hurghadasta ja Luxorista.


Ja mikäs näitä oli asetella kun huussi sai uuden tapiseerin pintaansa :)
Entinen pinta oli sitä lasikuitutapettia (pienikuvioista korinpohjaa), jota ei irrotettu vaan lätkäistiin uusi tapetti päälle - hyvin onnistui ja siellä on pysynyt liisterin voimin.




Ja näin aasinsiltana siihen otsakkeen HAASTEARVONTAAN

Eli sinä tänne kirjautunut lukijani - väkerrä oma kello ja tee siitä postaus (vinkkaa siitä sitten mun blogin kommenttikenttään jahka sen aika on).

Minä lahjoitan onnettaren (tai onnen (voipi olla semmoinen 7-vuotias...)) suosikille viisarit ja koneistuksen (ja patterinkin!!!) :)




Ilmaise tämän jutun kommentointikentässä osallistumisinnokkuudestasi tähän haastearvontaan, kerro samalla haluaisitko kruusatut vai simppelit viisarit.

Koskahan se arvontapäivä olisi...
Pohjanmaan virvon varvon -päivä :), eli pääsiäislauantai 15.4. on hyvä päivä päättää arvonta :) 

Ja hei, kelloista puheenollen - ensi sunnuntaina siirrytään taas normaaliajasta kesäaikaan!
Kuulostaa kivalle, joo-o - mutta mun mielestä turhaa touhua tuo kellojen :) siirtely...




On täällä toki muutakin touhattu kuin yhtä kelloa värkätty ja huussia tapiseerattu...


Olohuone sai uuden sisäkaton ja kolme seinää maalipinnan vanhan tapetin päälle. 
Ensin kittasin taulujen jäljiltä naulojen reiät tasaisiksi, sitten vain telasin Helmi-maalia pintaan.
Se on hyväksi havaittu maali jo aiemmista rempoista - on kyllä hintava, mutta myös kestävä, pestävä (melkein), peittää kerralla ja levittyy kuin unelma.
Näin entinen vaalea tapetti haaleine rusahtavine viiruineen peittyi tasaisen höyhen-värin alle.

Yksi ehyt seinämä on vielä vaiheessa - sinne tuumaillaan jotakin ihan muuta ent. tapettipinnan peitteeksi. Saas havaata, koska se toteutuu! Se seinämä on siis vailla uutta kattolistaakin niin kauan...

Väkertämisen kohteeksi on päässyt myös ulos rakentuvan vilvoittelu/oleskelutilan ovi. Vähiinsä taas sitäkin, kun ulkona jo tarkenee - JA että valmistuisikin joskus...





Vinkki koruhelmien (ei-aitojen mielellään :)) tms. värjäämiseen: kynsilakka.
Tässä esimerkkinä tyttäreni hylkäämä korusetti, ja kun tuo vihreä ei ole mun(kaan) väri, niin kokeilin josko kynsilakalla setti muuttuisi mieleiseksi.
Vähän tumma tuli kokeilusta, joten saatan lakata osan helmistä luumunpunertaviksi... Tuunattua voi muuttaa sitten taas joksikin muuksi, ja eiköhän tuo kynsilakan poistoaineella (tai tärpätillä) irtoa jos niikseen tulee...


Kutimissa on välillä ollut pikkuisiakin sukkia <3



Nämä tulppaanit ja neilikat pääsivät uuteen vanhaan maljakkoon, tai siis maljakkoihin. Kirpulta löytyi liki ilmaiseksi kaksi samaa sarjaa olevaa maljakkoa - laitoin vain pienemmän tuon isomman sisälle.

Kuulumisiin!




28.2.2017

Laskiainen ja Kalevalan päivä



Hei taas!
Täällä yks laiskiainen, kun ei just ole ehtinyt päivittelemään...
Helmikuukin mennä hulahti niin, että viimeiseen päivään jäi postaus :o :)
Eikä olekaan mikä tahansa päivä, vaan laskiaistiistai, ja Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä!

Mutta, mikä se laskiainen onkaan - kopsasin asian merkityksen avaavaa juttua tähän netistä:

"Laskiaisen vietto on peräisin katoliselta keskiajalta, jolloin myös meillä paastottiin. Laskiaisena "laskeuduttiin" paastoon, josta "päästiin" pääsiäisenä. Katolisissa maissa laskiaista vietetään edelleen hyvin riehakkainkin karnevaalein. Sana karnevaali tulee latinan ilmaisusta carne vale = "liha on sallittua" tai toisen tulkinnan mukaan "hyvästit lihalle", sillä karnevaalien jälkeen lihaa ei enää saanut syödä. Ortodoksisella Venäjällä laskiaisen vietto on myös elvytetty ja Suomessa juhlitaan edelleen laskiaistiistaita, vaikka uskontomme ei meiltä paastoamista enää edellytäkään.
Kun paaston vaatimus lakkasi, laskiaista alettiin viettää paastoon laskeutumisen sijaan työn juhlana.

Laskiaiseen liittyi monenlaisia uskomuksia, taikoja ja tapoja, jotka liittyivät nimenomaan naisten töihin. Naisten piti mm. pitää koko laskiaistiistaina hiuksiaan hajallaan, sukia hiuksia tiheään ja pukeutua valkoisiin vaatteisiin, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kuituisia, kiiltäviä ja vaaleita. Pellavien ja hampun pituuden kertoi se kuinka pitkälle kelkka liukui laskiaismäessä. Taian tehoa lisättiin vielä huutamalla mäkeä laskiessa pitkiä pellavia ja isoja nauriita.

Naisilla oli kiire laskiaisen alla, sillä mm. kehruut piti saada päätökseen laskiaiseen mennessä, jotta voitiin aloittaa enemmän valoa vaativa kankaiden kutominen sen jälkeen. Laskiaisen työtä ei saanut tehdä kuitenkaan kuin puoli päivää, jotta ehdittäisiin nauttia runsaasti rasvaisia ruokia. Mitä rasvaisempaa ruoka oli, sitä enemmän siat lihoivat ja lehmät lypsivät eli sitä enemmän myös ruokaa oli talon väelle luvassa seuraavana vuonna. Paaston alkaminen tarkoitti myös liha- ja maitoruoista luopumista, joten laskiaisena piti syödä tuhdisti.

Laskiaiseen liittyvät uskomukset ovat jääneet historiaan ja tämän päivän laskiainen on lähinnä iloinen ulkoilupäivä, jolloin lasketaan mäkeä ja nautitaan toki laskiaisen ruokaperinteeseen kuuluvia herkkuja kuten hernekeittoa ja laskiaispullia. Ruotsalaiset nauttivat hernekeiton kanssa lämmitettyä punssia. Tapa on meilläkin säilynyt ruotsalaisen väestön keskuudessa."

http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/kalenterijuhlat/laskiainen 


--------------------------------


Värkertelyt ovat olleet hyvin talvisia, muun muassa sukkia on syntynyt vähiinsä.
Pikkumiehellekin saa tehdä jo 34-numeroisia sukkia! Ei paljon pienempiä kuin mitä äidillensä tein... Apua.



Luumun värinen lankakin loppui kesken, joten piti soveltaa Jussin pariksi muuta. Kaveriksi löytyi Alli, Lankavan oma lanka. Liukusävytetyn langan sävyt on just samat, joten hyvin natsasi yhteen jo kudotun kera.
Onneksi kudoin nämäkin sukat kahta paria kerralla, niin ei tarvinnut purkaa toisen kärkeä...


--------------------------------


Käväisin viime viikolla ennen ruokaostoksille menoa huonekaluliikkeessä, missä vilkuilin mattoja. Ja kuinka ollakaan - yhden kuvio jumittui verkkokalvoille niin, ettei siinä muu auttanut kuin käväistä ruokakassien kanssa hakemassa se matto mukaan :)



--------------------------------


Kokeilin ottaa nuo kuvat taskupokkarilla - ei juuri ilahduta kuvien laatu.
Kännyllä otan yleensä kuvat, mutta nyt takkusi kuvien siirto...  Pitää tutkailla, mikä mättää :o

Laskettelemisiin! Luntakin riittää pitkiin liukuihin.
Keltaiset herneet kiehuvat hiljalleen,  ja kun Kalevalan päiväkin osuu tälle samalle päivälle, niin siitähän syntyy kulttuurirokkaa!  :)




24.1.2017

Uusi TSI-kuosi kolmevitoselle



... enkä nyt tokikaan juttele itsestäni (ikäkään ei ihan täsmää) :D

Ostin ennen joulua niitä pinnoitepastoja eli kivi- ja betoniefektejä, joita kokeilinkin vähän joulukukkien ruukkuihin ym.


Molempia pastoja jäi jäljelle odottamaan uusia kohteitaan.
Ja se uusi kohdekin löytyi (osui silmiin): saviruukku vuodelta 1982, made by me (olin laittanut pohjaan merkinnän).


Taisi olla ensimmäinen isompi keramiikkakokeiluni - muistaakseni dreijasin ruukun alaosan ja loput kokosin makkaratekniikalla.
Mutta ei tuo mikään ilo silmälle ole ollut "savivellikoristemaalauksineen", eikä ole juuri framille päässyt.
Vaan on tämä pötti erikoinen siitä, että on pysynyt ehjänä kaikki nämä vuodet - on kuitenkin siirtynyt meikäläisen mukana muuttolaatikoissa paikasta toiseen muutamaankin otteeseen.
Täyttää siis kokonaiset 35-vuotta tänä vuonna. Eikös sen ikäinen ole jo ansainnut kevyttä pintaremonttia, ihan vaikka synttäreiden kunniaksi  :) :) :)

Siis kivipastaa pintaan.



 
Ja näin keramiikkaruukku muuttui kiviruukuksi :) Kyllä tuo nyt tuon kivipastakokeilun väärti oli.
Löytänee paikkansa jostakin muualtakin kuin vintiltä - jos pysyttelee edelleenkin ehjänä :)

------------------------------------


Nurkkiakin on siivoiltu ja laitettiin ylimääräistä kirpulle myyntiin yhteistuumin tyttären kanssa. Siellä ne odottavat uusia kohteitaan sulassa sovussa vauvanvaatteet, kipot, tyynynpäälliset summuut. Hyvin oli hyllyiltä tavaraa jo lähtenytkin heti ekana päivänä. Ja lisää vietävää kyllä riittää :)


Tein taannoin toisaalla kirppukierroksen ja löysin pikkurahalla muun muassa nämä hauskat kukka-amppelit:



Lisään näihin vain sirot ketjut, väri saa pysyä entisellään - luulen.
Aika veikeät, vai mitä :)


------------------------------------




Linnunlaulupuussakin riittää vierailijoita kun tarjolla on auringonkukan- ja kauransiemensekoitusta (josta tosin plokkaavat kranttuina kaurat pois), talia ja talipalloja. Kuppisiemenkakut katoavat niin nopsaan, etten niitä nyt ole enää tarjoillut kun tuntuu tämäkin noutopöytä vetävän :)



Näin se vuosi vaihtui jo aikapäiviä sitten, ja nyt vasta eka postaus - mutta askarrustekemiset ovat olleet vähissä. Osa syynsä lienee sillä kun joulukuisen pitkänsitkeän flunssailun jäljiltä on vieläkin väsähtänyt olotila, ja yhden vatsaflunssan sairastin pari viikkoa sitten - kamala tauti, muutama päivä piti olla töistä saikulla. Tautista aikaa on.
Toisaalta olen kyllä saanut viettää aikaa pikkuväen kanssa, ja lukutoukkanakin olen ollut.

Pysytellään terveinä ja ihmetellään lisääntyvää valoa :)