Taivaalla suihki ja haapa suhisi tuulessa :)
Niin vain katosivat kuviot taivaalta ja värikylläiset lehdet puista...
Suuri salaisuus: suppispaikkamme!
Vaan ei tänä syksynä - ei suppiksen suppista, vaikka kuinka kontittiin maastossa.
Noh, mukaan tuli sammalta summuuta syysastelmia varten.
Pikkutytty osallistui innolla loppujen omppujen keruuseen, koska tietää jo, että kuivaamalla saa omppusipsejä - hänen herkkujaan.
Haravointihommatkin hoituivat kuin lasten leikki, satupolkuja satumetsään, ja kranssejakin tehtiin :D Ei sen tarvitse aina olla niin vakavaa puurtamista :)
Lokakuussa ollaan myös retroiltu, eli kaivettiin esille pikkuväen äiskän vanhoja kolehia kasarilta.
Ulkovarastoa siivotessa esille putkahti nurkasta pölyiset Oran rattaat. Pikkutyttyä nauratti kovin, kun kerroin, että hänen äitiään on näillä kärrätty - näytti peukkua kun kysyin, onko hyvät istua.
Nämä ovat olleet aikoinaan monen tutun mummilakärryinäkin, ja aina palautuneet takaisin. Pikkuväen kuskaamiskärryt ovat huomattavasti modernimmat, mutta kyllä näillä on puutarhakierroksia tehty pojan ollessa kärrykokoinen.
Sitten perehdytin tytyn View Master -"elokuviin" - hyvin viihtyi Mikki Hiiren syntymäpäivillä ym. Disney-hahmojen parissa :D. Nykyteknologiaan syntyneille varsin hauskaa vaihtelua :)
Pojan kanssa paneuduttiin äiskänsä vanhaan Junior Leonardo, piirrä ja arvaa -peliin.
Muutamat kohdalle osuneet sanat olivat nykylapselle hepreaa, kuten Urho Kekkonen :D
Retroilua se on tämäkin; kaurakeksejä, tosin pikkutytyn omalla twistillä - koristeli tarkoin lusikoidut keot nonparelleilla ennen uuniin menoa :D <3
Pitää hommata ensi treffeille piparitaikinaa, koska kauliminen ja piparimuotit ovat kiinnostavinta puuhaa leipomisessa :)
Lokakuu meni siis mukavan lapsekkaasti, eipä ole juuri tuftaukset summuut kässärit edistyneet - vaan niitä ehtii toistekin :)
Ja pikkuväen äiskälle on toivoteltu syntskionnelit <3 - silloin aikoinaan oli lunta reippaasti, tänään hentoinen kerros valkoista kuuralunta.
