30.11.2019

Vuodenaika, joka vie mennessään



Tämä marraskuu on yleisesti ottaen sellainen väkerryskuukausi.
Nyt on pohdinnassa, että tehdäkö joulukortteja vai ei...
Viipyillyt postilakko tuuditti siihen kuvitelmaan, että turha miettiä joulutervehdyksiä postitse. Ja nyt kun se lakko loppui, niin iski ihmetys, että ehtiikö tässä enää askarrellakaan!
Mutta kyllä se on joka vuosi muutama kortti väkerrettävä, että alkaa tuntua joululta :) Ilmankos on ollut niin outoa kun pöytäpinnat ovat olleet vailla liimoja ja paperisilppua ym. sälää :D
Jos jollakin hyvin simppelillä mallilla syntyisi muutama...



Tämän ison kranssin pohjan olen pyöräyttänyt jo muutama vuosi sitten.
Välillä siinä on ollut havuja ja valoja, tai pelkästään valonauhaa.


Nyt laitoin siihen vain minimalistisen vähän pihtakuusen havuja toiselle reunalle.



Ja se tuftaus - tosi mukavaa hommaa, ja tämäkin harraste, joka vie mennessään.



Hyvin vain vähäeleiset olen toistaiseksi kelpuuttanut esille.
Vaatii perehtymistä, ja nimenomaan muotokieleen.
Nämä minitekeleet pääsivät Ikean vanhoihin puukehyksiin. Olivat siniset alunperin, mutta spreijatenhan väri vaihtuu vikkelään.


Tarvikkeet tuftaukseen hain jo aiemmin syksyllä Kauhavan Lankavasta, tuftausneula ja pohjakangasta, mitä myydään pakalta. Kehikko pitäisi kyllä olla tukevampi, ja jalallinen, kuin tuo kuvassa oleva - mitään isoa työtä tuolla ei kyllä tarvitse suunnitella tekevänsä.
Välineurheilua se on tämäkin siis :D



Eniten aikaani olen kuluttanut makrameen parissa, se se vasta viekin mennessään - on niin paljon solmuja, mitä ottaa haltuun...
Kyllä alkaa olla purnukat punottuja, pitää kohta ottaa esille täysinäiset säilykepurkit ja punoa nekin... :)



Ja kun innostus iskee, niin materiaalilla ei ole niin väliä, tässäkin villalangasta syntyi tälle pullolle lämmike :) Ei paras punontamatsku.




Näillä pienillä tekeleillä on varsin mukava harjoitella erilaisia solmuja.




Ja jo vähän joulua kukkasinkin, mutta hillitysti (vielä).
Huonekuusi ja tulilatva tosin sopivat mihin tahansa vuodenaikaan.
Vanhat kapat pääsivät framille, ja näyttävät varsin mukavilta omaan silmään.
Villalangasta joskus virkkaamani "pitsiliina" passaa näitten rouheitten seuraksi. 


Joulukalenterin eka luukku aukeaa huomenna, eli itsenäisyyspäivä on just - Onnea Suomi ja suomalaiset.

Ja tänään tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä.
Kunpa sellainen ei koskaan enää toistuisi.


Joulutunnelmiin :)



6 kommenttia:

  1. Katselin tuftaamista käsityömessuilla, mutten alkanut millekään. Enkä ole tehnyt yhtään joulukorttia. Enkä ostanut lahjoja. Enkä leiponut. Voi minua ja hyvä sinua!

    VastaaPoista
  2. Korttien teko on ollut takkuista täälläkin tänä vuonna.
    Ja kun ei tuosta pohjoisen lakostakaan tiennyt miten siinä käy...muutama kortti on kuitenkin valmiina.
    Elegantti kranssi! <3
    Minun havukranssini on vielä materiaaleina kassissa!

    Ihanaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat ja voi mitä kaikkea ihanaa olet tehnyt! Minulle tuo tuffaus olikin ihan uusi juttu;) Makrame töitä pitäisi kyllä kokeilla on niin kivannäköisiä:) Mukavaa alkavaa joulukuuta, tuokoon se mukanaan kaikkea ihanaa♥

    VastaaPoista
  4. Kaunis, simppeli kranssi!
    Tunnelmallista joulukuuta sinulle!

    VastaaPoista
  5. Monta kivaa ja kaunista olet askarrellut... ihanaa jouluaikaa sinulle.

    VastaaPoista
  6. Sinä olet ennättänyt tehdä jos vaikka mitä. Marraskuu suorastaan aina kutsuu tekemään kaikkea kivaa. Liekö lähestyvä joulu, joka siellä huutelee :) Kaikenlaista sitä tuli itsekin puuhasteltua marraskuussa, mutta ihan yhtä ahkera en kyllä ollut kuin sinä :) Hurjan kaunis on muuten tuo kranssi. Ihana!

    VastaaPoista