29.9.2019

Syksyn satoa ja sattumia



Mukavasti vaan aika kuluu edelleenkin, teki sitten jotakin tai oli tekemättä.
Pääsääntöisesti syyskuu on ihan sama asia kuin säilöntäkuu... Purkkeja ja pulloja saa pestä ja kuumentaa. Mutta kyllä niille täyttettäkin tulee.


Nämä sipulivarsien kukat ovat vaan aina yhtä kauniita, symmetrisen pyöreitä ja pikkukukkaisia.
Ja sipulit ovat jo varsista kuivahdettuaan kierretty laatikoihinsa.

Samoin ovat perunat laareissaan, Annabellaa, Siikliä, Operaa ja Bellarosaa.
Ylitarjontaa on viety sukulaisille ja tuttaville.




Pihlajanmarjahyytelöä en aikonut tehdä, mutta kun kävimme karsimassa eräässä sukulaispaikassa ylikasvanutta pihlajaa, jonka oksat notkuivat pullean punaisia marjoja, niin... noh, ei kauaakaan kun mehumaijassa oli riivityt marjat porisemassa... :o
Minkäs teet, hyytelöä purkkeihin :D




Omenasato otti ja yllätti täysin, kaksi omenapuuta Huvitus ja Pirja tuottivat ultimaalisen sadon. Pusseittain niitä katosi työkavereille, mutta silti niitä vaan riitti.
Tuo Pirja varsinkin oli todellinen yllätys, vuosi sitten tuotti varmaan sen viisi omenaa, mutta nyt saavillisen ja toisen päälle. Oksat notkuivat, omena oli isoa ja priimaa, ja erinomaisen makuista, parasta kesäomenaa mitä olen kuunaan maistanut.
Eli omppuhilloa ja -sosetta, parit omppupiirakat pakkaseen, nyt lopuista tein maijalla mehua ja kuivatin omppusipsejä kuivurilla.
Niin ja toiskassa on vielä Valkea kuulas ja Punakaneli...





Boysenmarjoja tuli hyvin, ja suurin osa ehti kypsyäkin. Loput vei ekat yöpakkaset...



Mä olen ollut vähän myöhäsyntyinen tuon lipstikan/liperin kanssa.







Vaan nyt, tänä syksynä, olen ottanut koko lipstikkapuskan haltuuni - kasvoi niin isoksi, ettei sitä voinut ohittaa...:D
Kuivuri on pohuuttanut lehdet kuiviksi ja purkeissa on hiennonnettua lipstikkaa, osa sellaisenaan ja osa suola-lipstikka -sekoituksena.
Sikke Sumarin ohjeella tein kokeeksi pellillisen lipstikkamausteisia perunoita. Piti sitten tehdä uusiksi heti seuraavana päivänä.
Eli pyörittelin halkaistut perunat oliiviöljy-lipstikka-suolaseoksessa ja paahdoin uunissa 200 asteessa n. 40 min.



Ja kun Sikke Sumarin ohjeisiin päästiin, niin tässä vielä yksi:


eli kaalilaatikko äitinsä ohjeella.
Tavanomaista hieman työläämpi, mutta älyttömän hyvää.

Lisa-äidin kaalilaatikko

1-2 kaalinpäätä koosta riippuen (mutta kaalia pitää olla tarpeeksi)
nokare voita ja loraus öljyä
2 porkkanaa kuutioina
2 sipulia pienittynä
2 valkosipulinkynttä pienittynä
500 g hyvää jauhelihaa
muutama reilu hyppysellinen meiramia tai timjamia
2 dl keitettyä riisiä
hyvä loraus soijaa (älä jätä tätä pois, tässä tarvitaan soijan umamia)
5 dl vettä ja lihaliemikuutio
2 dl kermaa
1-3 rkl tummaa siirappia
korppujauhoja
meiramia
suolaa
pippuria
1. Kuullota isossa padassa voin ja öljyn seoksessa sipulit, valkosipulit ja porkkanat. Lisää pikkuhiljaa pilkottua kaalia niin, että lisäät seuraavan satsin vasta, kun edellinen on hieman ruskistunut, mausta suolalla ja tilkalla soijaa. Maista.
2. Paista toisella pannulla jauheliha voissa, mausta sekin suolalla, pippurilla, meiramilla ja soijalla. Maista tässä vaiheessa, että makua on tarpeeksi, sillä maku miedontuu uunissa.
3. Lisää kaalipaistokseen lihaliemi, siirappi ja kerma. Yhdistä kaalipaistos, riisi ja jauheliha uunivuoassa ja maista taas. Ripottele päälle korppujauhoja ja voinokareita. Paista 180-asteisessa uunissa vajaan tunnin ajan niin, että korppujauhot ovat ruskistuneet ja että laatikon pinta on kaunis ja rapea.

https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016010720922255

Muutoin tein ohjeen mukaan just eikä melkein, korppujauhot vain jätin pois.



Vielä kun selättäisi tuon tomaattisadon, niin syyssato olisi paketissa.
Tomaattien kasvustoa olen karsinut ronskilla kädellä, vielä nyt alkuviikosta leikkelin kukkivia oksia pois ja lehtiä en jättänyt enää montakaan jäljelle. Taidan ottaa loput vihreät tomaatit sisälle pimeään kypsymään.
Vannoin, että ensi vuonna en laita kuin minimaalisen määrän siemeniä kasvuun.
Saas vaan havaata miten käy.



Vaan on se elämä muutakin ollut kuin säilömistä!


Ystisviisikko oli koolla, meillä tällä kertaa. Tein flikoolle kaalikääryleitä syyssadonmaistajaisten merkeissä. Hupaasta oli kuten aina.


Ihmiset ovat ikääntyneet, syyskuussakin:


 Meidän 10 veetä <3 käytiin vielä moikkaamassa iltapäivädinnerin merkeissä.


 Ysikymppiset seuraavaksi, tosin siinä oli siskokset 40 ja 50 veet :)


Ja meidän häjy poika, eli mun pikkuveli pyörähti myös tasalukemille :o
Mutta miten, kun mä kun oon vasta 25.



Tämäkin säilöntätouhu kesti pitkään, tänään vasta sammui kuivaaja viimeisen satsin myötä.


Jos elämä menisi niin kuin ajattelisi, niin huomenna maanantaina kohteena olisi lämmintä, vaan ystispariskunnan toinen jäsen sai lentokiellon. Peruimme kaikki matkamme ja myötäelämme tässä hetkessä. Jahka tilanne sallii, niin uusia matkoja tulee myöhemminkin, ja tarviiko sitä niin aina lennelläkään - maapallo kiittää kun ei niin usein ole pää pilvissä.
Hyvä on olla jalat maassa.





Ps. Onko tuftaus tuttua?
Makramee jäi paussille ja tuftaus tuli tilalle :D Oiskohan ensi kerraksi jotakin näytettävää... :o






14 kommenttia:

  1. Mukavia touhuja teilläpäin. Hyvän näköisiä omenoita. Se on kiva kun saa sitten talvella herkullisia hilloja ja muuta.
    Hyvää syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omput olivat kyllä laadukkaita, mutta kyllä niitä kasteltiinkin.
      Talveksi osa itselle, ja osa purnukoista menee tuttaville.
      Mukavaa syksyä.

      Poista
  2. Tosi ihanaa satoa ja vaikka mitä herkkuja! Meilläkin Pirja tuotti hyvän sadon ja tuli satoikään nopeasti. Mukavaa lokakuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirja lienee yleisestikin ottaen laadukas lajike. Meillä oli nyt vasta kunnon sato 5 vuotta sitten istutetussa puussa.
      Mukavaa syksyä.

      Poista
  3. Kylläpä olet satoa saanut!
    Tunnelmallista lokakuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monenmoista tosiaan on kesä kypsytellyt :)
      Mukavaa syksyä, tunnelmaa riittää.

      Poista
  4. Onpa sinulla ollut monenlaista säilöttävää. Kivoja juhlia ja tapaamisia. Tuftauksen tiedän, mutta en ole kokeillut. Olen kyllä ilmoittautunut tuftauskurssille. Mielenkiinnolla odotan, mitä sinä olet tehnyt. Mukavaa lokakuun jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispa kiva myös osallistua tuftauskurssille - tämä mun tekele ei oikein edisty, mistä taikois lisää aikaa :D

      Poista
  5. Pihlajanmarjahyytelö onkin herkkua!
    Ja hyvä sato herkullisia karhunvatukoita. <3
    Ruskan lumoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhunvatukkasato oli iloinen yllätys, saman verran jäi kypsymättä, syksy tuli liian aikaisin... :o

      Poista
  6. Pihlajanmarjahyytelön kirpsakka maku ihan herahti kielelle, nam.Kylläpä olet monitaituri näissä säilöntäpuuhissa. Kaalilaatikko olisi minullakin tämän päivän puuhastelua. Kiitos uudesta ohjeesta, pitääpä kokeilla.Pirteää syksyn jatkoa sinulle. Halauksin Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, en sanoisi monitaituri, mutta vähän sitä ja vähän tätä, joskus jopa onnistuu :D
      Kaalilaatikko-ohjetta kannattaa ehdottomasti kokeilla. Meillä ei ole tehty sitä perusjuttua enää ollenkaan :)

      Poista
  7. Nyt täytyy myöntää, etten koskaan ole maistanut pihlajanmarjahyytelöä. Se taitaa olla kirpeä maultaan? Voisi olla omaan makuun just sopiva. Tykkään kirpeistä hilloista ja hyytelöistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin, pientä kirpeää makeahkossa muodossa. Kirpeät hyytelöt/hyydykkeet yms. sopivat kyllä moneen lisukkeeksi :)

      Poista