21.9.2015

Söpöstelyä syyskiireiden keskellä





Kovin on jo syys värittänyt luontoa ja lehdet irtoilevat kesän koitoksen jälkeen.
Koitos se alku(ja väli)kesä olikin :o
Ulkokalusteetkin saisi jo kantaa talviteloille, etteivät peity lehtien alle piiloon.
Tuo itsetehty pöytä saa jää paikalleen - on sen verran jykevä, ettei hevillä liikahda. Ja pintasävy suojaa, saakin ajan kanssa harmaantua lisää.

 
Syyskiireet jatkuvat kun puinnit ovat vielä aivan vaiheessa. Omat on puitu, mutta tilauksia muualle riittää. Kuivaaja käy ja koneet ovat liikkeellä aina säiden salliessa - kohtuullisen hyvin ovat sallineet, onneksi.



Vastapuidun viljan tuoksu on kyllä niin aromaattinen, että.



Pienen paussin saimme kun oli tiedossa söpöstelyviikonloppu Turussa -> tällä kertaa reissasimme miehen kummitytön vihki- ja häätilaisuuteen.
Sää Pohjanmaalla oli sopivasti (!?!) sateinen ja siksipä matkaan lähdettiin oikein yökunnissa, eikä vain käymään edestakaisin. Ja toki kuivaaja kävi koko ajan, kun toinen osakas piti vahtivuoroa.





Kyllä tuo Turun tuomiokirkko on vaan vaikuttava ilmestys. Alttariosio on syvänteessä, joten isosti ei vihkiparin tahtomiset hääväelle kuuluneet. Niin kuitenkin tekivät :)

Hyvää ja kaunista oli muutakin:
juhlapaikka, tarjoilut ja ohjelma muun muassa.
Ja näkihän siinä sukuakin kerralla enemmän ja uusia ihmisiä toisesta suvusta.

Väkersin onnittelukortin, vaan otinko kuvaa...
No, harmaata puuta pohja taas, päälle kaksi kaarnasydäntä.
Vähän samalla idealla kuin tämä omalle kummityttärelleni pari vuotta sitten tekemä:
http://mitamilloinkin.blogspot.fi/2013/09/puinen-onnittelukortti.html

Puukko pysyi kädessä kaarnaa veistellessä, joten ei tarvinnut käsi paketissa lähteä häihin!








Tavanomaisesti yövymme Turun käynneillä miehen sisaren luona, mutta nyt otimme hotellihuoneen torin reunalta.

Häiden jälkeisenä sunnuntaiaamuna olikin torilla vipinää heti aamusta kun torikansa oli levittäytynyt turuille ja toreille hyvissä ajoin - tuolloin vietettiin myös Turku-päivää.

Sinne mekin suuntasimme ennen paluumatkaa Pohjanmaalle.





Kiertelimme kojuja, ja mitään ei tarttunut mukaan. Kunnes...

...tämä söpöliini osui silmiini viimeimmässä käyntinurkkauksessa.
Oli vähän sen näköinen, että tahtoisi lähteä mukaan :)

Ja niinhän se lähtikin. Kotona sai söpönherkän Callunan suojakseen :)

Kovasti tuota jo pyörittelin, että mitenköhän on tehty... :)



Kesän kukkasetkin ovat vielä voimissaan.


Kokosin niitä tosin jo tuohon katoksen alle suojaan, ettei sattuvat sateet runtele niitä ennen aikojaan. Kukkasipuleitakin on ilmestynyt sinne tänne - josko tällä viikolla saan ne maahan saakka.
Takimmaisena näkyvä Bougainvillea on a) pysynyt hengissä ja b) rehevöítynyt kesän aikana. Nyt vain pitää miettiä miten sen talvehditan...

Tuo valkoinen pöytäryhmä on muutamien vuosikymmenien takaa. Löydettiin se jo aikoja sitten hylättynä varastojen kätköistä ja hiottiin sen alkuperäinen vanha kulahtanut punainen pois ja maalattiin valkoiseksi. Tänä kesänä sai taas kertaalleen uuden värin pintaansa. Kauniisti reunoiltaan kaarevat pöytä ja penkit, ei siis tullut mieleenkään jättää sitä ehostamatta.


Naisten päivänä saatu Gerbera pääsi osaksi ulkoistutusta, lähti todella hissuksiin uusintakasvuun, mutta nyt kukkaa on pukannut keskikesästä lähtien.

Yksi siamialainen kukkakaksonenkin putkahti esille :)


Pitsi- ja nukenkaulukset kukkivat myös aina vain. Tämä violetti pitsikaulus huilasi hetken ja kukkaa taas.
Yksi valkoinen nukenkaulus lopahti tyystin, toinen on kuosissaan.

Kukkapenkki on kuin viidakko. Niin tyhjä keväällä ja näin nyt taas...

Keltainen ruusu on myös ollut sen verran korkealle kukkivaa sorttia, että tukea on tarvinnut.

Näin. Söpöstellään syksyä.



16 kommenttia:

  1. Ihana keltainen ruusu! Kiva reissu teillä Turkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo keltainen ruusu on kyllä ollut reipas kukkija. Taas katkoin vanhoja kukkineita pois, mutta mahtaako jaksaa enää kauaa tehdä uusia nuppuja.
      Oli kiva reissu, sääkin suosi :)

      Poista
  2. On teillä niin aaketa laaketa tuo maisema! Viljan tuoksun muistan lapsuudesta, samaten kuin puimurin tulon pellolle. Se oli jotenkin niin majestettinen näky, kun punainen puimuri ajoi keltaisen viljan keskellä.

    On se kaunis tuo valkea puupenkki ja pöytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikohan mun kotokotonakin eka puimuri punainen Massikka, hmmm. Pitää vissiin tarkistaa asia :) Nyt pitää kattella vihreetä isompaa ja keltaista pienempää... Värikästä on.
      Pöytäryhmästä tykkään ittekin, siksipä onkin framilla :)

      Poista
  3. Miun lapsuudessa vilja vielä puitiin riihessä olevalla puimakoneella, kone oli koko kylän yhteinen ja puimista riitti, mutta se tuoksu, että se oli mahtava.
    Varmasti sie piankin selvität tuon siilin tekemisen, sillä tarviihan yksinäinen siili kaverin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kuivurissa pöhisevän viljan tuoksukin on huumaava... Ihan tekis mieli hakea jyviä, jauhaa ja leipaasta jotakin, uutisleipää vaikka.
      Kyllä mulla on jo kehitysajatus siilikaverista, ehkei ihan mallinsa mukainen. Ehtis vaan!

      Poista
  4. Ihanaa söpöstelyä!

    Puidun viljan tuoksun kaihoa ei voita mikän, syksy tulee ja tuoksu on aikas ihana, tykkään! No tottakai pohjalaasella puukko kädessä pysyy jos kellä :D

    Turku on hieno paikka ja tori vallankin, upea kirkko ja häät ovat aina ihania, tapaa sukulaisia ja vanhoja tuttuja ja uusiakin näkee toisen puolen suvusta! Olikos puukkoa siellä mukana :D no ei kai! Ihanan löydön teit torilta. Upeita kukkijasi ovat vielä. Mulla oli bougainville vuosia, yritin kasvattaa siitä puuta, mutta perhe pani hanttiin, sen piikit ovat sellaisia koukkuja ja tarttuivat tiukkaan milloin vaatteisiin tai hiuksiin. Bougainville viihtyy sisällä valossa!

    Upea, kunnon puupöytä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuluu niiiiin syksyyn se viljan tuoksu, puituna ja kuivattuna :)
      Joo, tottapa pohojalaanen ei edes kehtaisi sanoa, jos sattuu puukkohaava :D - sanoo nimim. "Pari tikkiä on sormeen joskus laitettu kun vähän veistäessä lipesi..."
      Ja puukoot pysyi tupes kotona Turun hääreissun aikana ;)
      Oih ja voih, mua ei haittaisi kuinkaan jos Poukan Villeni :) olisi noin ärhäkkä kasvussaan! Kiitti vinkistä, kaikki talvehtimisideat ovat tervetulleita!

      Poista
  5. Liisan kotona25.9.2015 8.01

    Kyllä viljan tuoksu ja puimurien äänet kuuluvat niin syksyyn. Kiva reissu teillä ollut Turkuun ja ihanan söpöläisen toit tullessasi. Sinulla kukat vielä kukkivat kauniisti. Mulla on nyt aika hävittää kesäkukat, sillä reissullamme niistä tuli ihan "raapiskuja". Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkukat ovat ihme kyllä kuosissaan yhä vain.
      Ja vissisti viikon poissaolon aikana enin virkeys katoaa :D Toisaalta olisi kiva jo laittaa jotakin muuta tilalle... :)
      Viljaa puidaan edelleenkin, joten aromikasta on :)

      Poista
    2. Liisan kotona25.9.2015 17.51

      Sulle olisi haaste blogissani :)

      Poista
    3. Juu, kiitos - just huomasin, kun kävin kurkkaamassa juttujasi :)

      Poista
  6. Hieno Turun reissu teillä ollut! Tuo kirkko tosiaan on upea. Voi kyllä tommonen siili ois varmaan lähtenyt minunkin mukaani,jos tommosen olisin nähnyt! Sinulla on vielä paljon kauniita kukkiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli mukava käväistä, häät ovat aina iloinen asia.
      Siili on kyllä hupaisa, olis jäänyt kaivelemaan, jos en olisi sitä mukanani tuonut :)
      Kiitos, kukat ovat pysyneet kyllä kummasti kuosissaan.

      Poista
  7. Sainpas nyt vihdoinkin itseni klikattua tänne sinun sivuillesi ja täältähän löytyy vaikka mitä kivaa, ja tänne sitten jäänkin lueskelemaan juttujasi..mukavia päiviä Väkertäjälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka kiva, tervetuloa tänne! Itekin olen käynyt useasti sivuillas, vaan nyt kerrankin kirjautuneena klikkasin itseni lukijaksesi :)
      Mukavaa sinnekin!

      Poista