30.8.2015

Venetsialaiset - muutaman vuoden takaa



Mitä siitä seuraa kun siivoaa kuvakansioita?
Siitä seuraa läjäpäin muistikuvia menneestä. Ja kansioiden "siivous" hidastuu kuva kuvalta kunnes sitä pysähtyy kokonaan tutkimaan tarkemmin löytöjä :)
Niinpä niin, silmiini putkahti kansio, jossa oli talletettuna tyttäreni (ja vävyn :)) häähumua - silloinkin oli venetsialaisviikonloppu!
Tarjoilen siis tämänvuotisen venetsialaisviikonlopun iloksi tuon hääkuvakavalkadin tee-se-itse -kulmasta :)


Niin, mistä ne häävalmistelut alkavat?
No päivämäärän valinnasta (juhlapaikka, vihkipappi ym.) ja hääkutsun suunnittelusta.
Tällainen neliskanttinen kutsu toteutui ja postitettiin - n. 100 hlöä oli kutsuttujen listalla.
Mami (minä) "myi" kutsuidean hääparille, teki ja painatti (oli kätevää olla kirjapainossa töissä siihen aikaan).

Komensin nuoren parin ottamaan käteensä ison vaalean paperin tms., kuvauttamaan itsensä ja lähettämään kuvan minulle. Kutsun tekstin asemoin tuolle vaalealle paperille, mitä pitävät käsissään.

Ja kun alkuun pääsi, niin sain päähäni tehdä myös menut pöytiin, tötteröt teksteineen (=rakkaus-merkitys lasten suusta) valmistamiini nekkuihin (hääkarkit), hääohjelman ym...

Tötteröt ja kakkukoriste - done.
Ja koska oli kyseessä venetsialais-lauantai, niin teemavärinä oli kaikki värit!



Kengät tyttö oli jo ostanut ennakkoon, joten sen pohjalta hääpuku...

Löysin kuin löysinkin kenkien väristä - cafe latte/maitokahvi - raakasilkkiä ja ompelijalle mars. Lopputulos oli kaunis ja tytölle sopivan tyylinen.



Myös sopivat korut piti valita...
Kello- ja koruseppä ystävättäreni lainasi korva- ja kaulakorusarjan, sillä olihan oltava jotain lainattua, jotain sinistä, jotain vanhaa...


Sinistä oli sukkanauha.
Vanhaa oli muun muassa Just Married -kyltti, josta harmi kyllä ei ole kuvaa... Oli tyylikäs tyttäreni tädin tekemä, ovaalin muotoinen.
Vanhaa oli hääauto, hääparin istuinpenkki ja vaikka ja mitä :)

Tarvikelaatikot alkoivat täyttyä hiljalleen.











Tärkeä valinta oli myös hääkimpun kukkaset. 

Tällainen oli tyttären valitsemien kukkien lopputulos. 
Valkoinen orkidea ja punertava kalla pääosassa, taikinamarjaa ja vihreää lisukkeena.
Seassa on myös viherkasvin lehtiä, nurja, punertava puoli esillä. Olikohan Nukkumaijan lehtiä...


Väkersin kaksi massiivista risusydäntä juhlapaikan seinille. Niihin piilotettiin pienet pullot, että ruusupavut saivat vesivirkistystä juhlapäivänä.
Nämä risusydämet ovat yhä vain kuosissa ja ovat koristaneet monet kihlajaiset summuut juhlat tuttavien piirissä.


Ruusupapua laitettiin myös hääparin pöydän (vielä liinaton) reunamille tehtyihin lyhtypidikkeisiin.
Lyhtypidikkeen "kaariosat" ovat vanhoja heinäkarhottimen piikkejä. Taivutus-ja hitsaushommat suorittti mieshenkilöni. Minä spreijasin niin pidiketangot, lyhdyt, ruukut kuin kaikki muutkin irtonaiset osat kuparisävyllä.
Kahdenistuttava penkki oli lainassa vanhempieni vintiltä - tein vain uudet irtopehmusteet, jotka päällystin hääpuvun sävyyn sopivalla kankaalla.


Tienvarsikylttiopasteet teimme mieshenkilän kanssa laudasta. Kolvasin niihin hääparin nimikirjaimet - erottuivat hyvin, eikä tuuli heilutellut.
Kasvikoristelut juhlapaikan terassille/sisääntuloon keräsimme rantaheinistä...


... ja kirkkoon laitoimme rusopajuangervosta yksinkertaiset asetelmat. Kukkaruukut/maljakot oli alunperin muistaakseni keltaiset, vaan spray-maalilla sävytin ne kupariksi :)
Mielestäni keskiaikaiseen kivikirkkoon ei sovi mikään pramea ja pöyhkeä kukka-asetelma, ja rusopajuangervossa oli/on kirkkoon sopivat hillityt värit - samat sävyt olivat morsiuskimpussakin.
Aivan yhtä hyvin kirkkoon olisi sopinut yksinkertainen meriheinä-asetelma - keskiaikainen kivikirkkohan sijaitsee Isossakyrössä Kyrönjoen varrella, Isonkyrön Vanha kirkko.

http://isokyro.fi/?id=144&lang=fi



Juhlapaikalle tehtiin värikkäämpää, mm. kahdenlaisia kukka-asetelmia. Matalia, joissa oli äitini kasvattamia kehäkukkia ja kerättyjä niittykukkia, sekä muutama korkeampi asetelma, joissa oli karkeaa matalaa meriheinää ja keltaisia kultapalloja äitini kukkatarhasta.
Matalien kukka-asetelmien veden värjäsin punertavaksi muutamalla tipalla punaista elintarvikeväriä.


Juhlapaikan katon parrut koristeltiin kreppinauhoin. Leikkelin etukäteen nauhat sopivan kapeiksi ja yhdistelin pitemmiksi - just hyvä venetsialaisten Kaikki värit -teemaan.


Tuo "väririsuhärpäkkä" osui silmiini jostakin alepöydästä ja löysi paikkansa tarjoilupöydälle. Sekin sai lisäkoristeekseen ruusupapua. Seurakseen sai servetit samoissa eli kaikissa väreissä :)...

 ...joita näkyy muun muassa tässä hääkakkukahvikattauksessa.
(Näyttääpä mansikkakakku muuten vinolta kuin Pisan torni tässä kuvassa :)d )

Pöydissä oli erivärisiä tuikkukynttilöitä. Ulkoterassilla oli lisäksi venetsialaiskynttilöitä, värivalosarjoja, soihtuja lammessa...


Hääpotrettien otto ennen vihkimistilaisuutta vihkikirkon Isonkyrön Vanhan kirkon seinustalla.
Tyttäreni oli tuumannut tämän jo aikoja sitten vihkikirkokseen, jos ja kun naimisiin menee. Ja näin kävi, kahdeksan vuotta (ja muutama päivä päälle) sitten. Onnea heille.


 Hääauto - sen verran iäkäs oli, että piti uudelleenkäynnistää kammesta vääntäen kirkon pihamaalla :)


Ah ja voih näitä muistoja. Hienoa, että on tallenteita tapahtumista, tässäkin yksi niistä muistorikkaimmista.
Väkertämistä riitti, ja kaikesta ei ole edes kuvaa.
Eikä tämä bloggaaminen ollut silloin mielessä edes harmaana aavistuksena :D

Mukavia elokuun viimeisiä päiviä sinne sinullekin.




10 kommenttia:

  1. Nuo laseissa olevat kukka-asetelmat ovat niin kauniit! Ja ihan samaa mieltä ollaan täällä päässä pöyheistä ja prameista kukka-asetelmista. Ja on se tuo kirkko niin vaikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herttileijaa, sä kerkesit jo kommentoimaan kun vielä fiilasin paria kohtaa :)
      Ne kukkajutut olivat kyllä kauniita, värikylläisiä. Maljakoiden suuaukot olivat sen verran laajat, että tuollainen upotettu malli sopi niihin hyvin :)
      Eikös vain olekin komea kirkko ;)

      Poista
  2. Liisan kotona30.8.2015 21.41

    Oi mikä ihana kuvakavalkadi ihanine muistoineen. Upeita askarteluja ja tuo risusydän vei kyllä sydämeni. Saisikohan siihen ohjetta, että osaisin minäkin tuollaisen tehdä. Mukavaa alkavaa syyskuuta tv Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Oli itsestänikin kiva katsella näin vuosien jälkeen mitä tulikaan tehtyä :)
      Risusydämestä voin ottaa kuvan seuraavaan postaukseen ja kertoa teko-ohjeen - helppo on.

      Poista
  3. Olipa upeat kuvat, nuorten suuresta juhlasta.
    Samaa sydämen ohjetta kaipailen,sillä se on niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hienoja juhlia nuo häät, valmisteluineen kaikkineen.
      Laitoinkin tuohon edelle, että voisin ottaa paremman kuvan sydämestä/mistä :) ja laitan ohjeen, on helppo tehdä. Kerää jo risuja :)

      Poista
  4. Rakkaita muistoja ja kauniita koristeita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, muistot ovat tallessa kuvin ja mielissä. Osa koristeistakin on ehyenä tallessa, vaikka tuikkukuppeja, maljakoita, värivaloja, sydämiä ym. on lainailtu vuosien varrella usein.

      Poista
    2. Kertakaikkisen ihanaa ja ihanuuksia ja järjestelyjen osaamista! Oman tyttäreni kirkkohäissä...ei kukkia, ei musiikkia, ei hääpukua...oli pakko hyväksyä tyttären toiveet, muuten olisimme jääneet tilman häitä ja sulhanen vaimoa...kävelivät sentään keskikäytävää...(mitähän pappi mietti, heh, sukulaiset toki tunsivat äitiinsä tulleen tyttären)...toinen meni maistraatissa (toki saimme olla mukana todistajina) ja avioliiton siunas oli sitten joskus, paljon myöhemmin, lapsensa kastetilaisuudessa ... eli kaikenlaisia tilaisuuksia on koettu.

      Poista
    3. Niin, kenehen tuo mun tyttö lienee tullut...? Kas kun minä itse en liioin ole mitään vastaavaa koskaan kohdalleni hinkunut, kummallakaan kerralla :) No, kiva se oli laittaa ja kiva on ollut laittaa muitakin vastaavia -> se rooli passaa mulle paremmin :)

      Poista